Ladataan...
Kolmistaan

Aika monessa asiassa voin vaihtaa merkkiä tai tapaa, mutta joissakin asioissa olen ehdoton.



Yhtä (ja paria muuta) en vaihda:



1. Cokis. Ei koskaan Pepsi tai mikään halpa kopio.



2. Pölypussiton imuri. En ikinä muista ostaa uusia pölypusseja. Tai jos muistan, ostan väärän. Siksi pölypussiton on ehdoton.



3. Kauppakassipalvelu. Koska kaupassa käynti on vaan niin tylsää.



4. Luomu-maito. Koska "normi" ei maistu luomun jälkeen enää miltään.



5. Oivariini. Margariini on jotenkin epäilyttävä tuote. Ja tarttuu kitalakeen.



6. Laura ja Noora, eli mun kuvittaja ja kuvaaja. Ihanaa, ettei tarvitse osata tehdä kaikkea itse.



7. Helena Rubinsteinin lash queen -ripsari. Tätä parempaa ei vaan ole. Pysyy ja pitää ripsien taivutuksen paikallaan.



8. Untuvavuodevaatteet. Joutsen-duunien vika vai ansio, mutta ei vaan enää voi nukkua ei-untuvilla, kun niihin on kerran tottunut. Kroatiassakin mulla oli oma matkauntuvapeitto mukana.



9. Herschelin reppu. Sain repun joululahjaksi 2016 ja olen käyttänyt sitä siitä lähtien joka ikinen päivä. Se kuljettaa työkamat, viikonloppureissukamat ja on tuosta lähtien ollut mukana joka ikinen ulkomaanmatka. Ja reppu näyttää silti edelleen kuin uudelle.



10. Tennarit ja lenkkarit. Ilman niitä en pärjäisu, ja isken tennarit aina silloinkin, kun muilla on korkkarit, jos vain millään voin.



-Karoliina-

Kuva: Laura Ikonen

Ladataan...
Kolmistaan

Kalenterissa komeilee sellaisen OIKEAN postauksen aihe tälle päivälle, mutta en saa kirjoitettua tuosta aiheesta mitään.

On väsyttänyt kauheasti tällä viikolla. Jostain syystä nukkuminen on ollut hirveän vaikeaa koko matkan jälkeisen viikon. Nukuttaa, mutta uni on katkonaista ja haurasta. Onneksi päivällä olo – sen monen monituisen aamukahvikupposen jälkeen – on ollut kuitenkin ihan kohtailaisen virkeä ja innokas.

Jos ei aamujen väsymystä ota huomioon, on viikko muuten ollut hyvä. Ei erinomainen, ei kauhea, vaan ihan tavallisen hyvä. Erityisesti pesänrakennusvietti on nostanut taas päätään. Olen tilannut nettirautakaupasta lampun, jotta näkisin siivota varastoa paremmin. Olen tilaillut jos jonkinmoisia laatikoita kodin kaappeihin. Kytännyt tori.fi:sta vanhoja vitriinikaappeja, pohtinut seinien väriä, kehitellyt omaa maritusfilosofiaani ja vaikka sun mitä.

Toisaalta tässä vaiheessa koti näyttää kymmenen kertaa hirveämmälle kuin yleensä. Samalla, kun visio uutta ja miettii karsimista, tulee tunne, ettei viitsi tehdä sitäkään vähää kuin ennen kodin siisteyden hyväksi. Niinpä kaikki tasot ja nurkat ovat nyt täynnä ihmeellisiä nyssäköitä ja laatikoita.

Mä olen selannut tällä viikolla myös kalenteria taas lomaviikon jälkeen ja iskenyt sinne kesän tapahtumia. Samalla, kun sivut täyttyivät ihanista jutuista, alkoi myös vähän ahdistaa. Tajusin nimittäin, ettei kesä(kään) ole ikuinen. Vastahan se alkoi. On kesäkuun puoliväli ja nyt jo joutuu pohtimaan kalenterin kohtaa ”koulut alkaa”. Ja vaikka tietysti ne ei vielä alakaan, miksi kesä näyttää silti niin lyhyelle?

Mitäs muuta? Juhannukseksi menemme Muurameen, siitä yhdeksi yöksi Hankasalmelle ja sitten jo maanantaina takaisin Tampereelle. On kiva lähteä reissuun, mutta tuntuu myös ihan supersiistille, että ensi viikolla saa olla vaan kotona. Päätin, että vietämme sellaisen TYLSÄN viikon, johon kuuluu mahdollisimman vähän mitään spessuohjelmaa. Tuntuu, että rytinällä alkanut kesä matkoineen, hotelleineen, ravintolaruokineen ja vierailuineen tarvitsee vastapainokseen rauhaa.

Tämmöstä kuuluu. Ei ilotulituksia, eikä kuoppia. Tavistorstai ennen juhannusta. 

Kuvat: Laura Ikonen 

Ladataan...
Kolmistaan

Huhhuh! Onpas omituinen viikonloppu takana. Olo on, kuin olisi ollut sellainen kahden päivän sunnuntaikrapula, vaikka oikeasta krapulasta ei ole ollut tietoakaan. Eikä noita sunnuntaitakaan ole tainnut olla oikeasti kuin tämä yksi.

Saavuimme A:n kanssa häämatkalta perjantain ja lauantain välisenä yönä vähän yli kolme. Vakaa tarkoituksemme oli nukkua bussimatka Kroatian päässä ja lento Suomeen, jotta ajomatka Tampereelle ei tuntuisi yöllä niin rankalle. Oikeasti emme nukkuneet silmäystäkään, joten kun lopulta pääsimme laukkujen haun jälkeen autolle Helsinki-Vantaan parkkihalliin neljän aikaan aamulla, olo oli jo melko nuutunut.

Siinä vaiheessa ajattelin, että ehtisimme nukkua kuitenkin pari tuntia ennen kuin F – joka oli palannut Rhodokselta jo alkuillasta ja joka oli tullut mummon ja papan kanssa meille jo yöksi Tampereelle – heräisi (ja herättäisi). Mutta kuinkas sitten kävikään.

Jo alkumatkasta ajomme sai hieman pelottavia piirteitä, kun moottoritien laidassa törppöillyt hirvi sai sydämen nousemaan kurkkuun. Kun tästä oli saatu sykkeet tasaantumaan, automme yksinkertaisesti hajosi. Ennen viittä lauantaiaamuna moottoritielle. Edessä vielä reippaasti yli sata kilometria kotiin.

Harkitsimme siinä hinauksen ja taksin väliä, mutta koska hinaus olisi vienyt reippaasti kauemmin aikaa, päätimme jättää auton odottamaan maanantaita huoltoaseman pihaan. Niinpä nappasimme taksin alle. 170e euroa ja oltiin kotiovella. Toivottavasti edes joku vakuutuksista kattaa tämän.

Kun saavuimme lopulta kotiin kuuden aikaan, F heräsi tietysti ryminäämme. Ja oli tietysti niin intona meistä, ettei halunnut enää takaisin nukkumaan. Niinpä me nukuimme A:n kanssa vuorovedoilla lauantaiaamuna muutaman tuntia, koska kauan erossa ollut neitokainen halusi ymmärrettävästi kaiken huomion.

Kun lopulta pääsimme maailman pisimmälle tuntuneen lauantaipäivän jälkeen lopulta illalla petiin, nukuimme molemmat sellaiset 13 tuntia. Onneksi F on jo onneksi niin iso, että osaa normiaamuna olla valveilla ilman meitäkin.

Tämän päivä on mennyt vielä energiapalasia keräillen. On pesty lisää pyykkiä, herätelty kroppaa normirytmiin toisaalta loman levon ja aika rankan alkuviikonlopun välissä.

Jos jotain tästä opimme, niin ainakin sen, ettei koskaan enää oteta tuollaista lentoaikaa kotiin. Tuntuu raivostuttavalle, että kaikki se lomalla kerätty energia, lepo ja unet on parissa vuorokaudessa kuitattu miinuksen puolelle.

Mutta kaikesta tästä huolimatta: Ihanaa sunnuntai-iltaa! Huomenna alkaa taas hetkeksi arki ennen juhannusjuhlintaa.

Ja hei muuten: Näissä kuvissa Nanson kesämalliston vaatteita. Olen kuullut huhua, että tulevana tiistaina alkaisi sellainen Nanso-ale, että kannattaisi olla kuulolla.

-Karoliina-

Kuvat: Noora Näppilä

Asu: Nanso*

*kaupallinen yhteistyökumppani

Pages