Ladataan...
Kolmistaan

Miten tutustuitte?

  • I: Miten me edes tutustustiin? Silloisella yhteisellä työpaikalla. Koulussa.
  • K: Töissä Veikkolan koulussa vuonna 2013. Iris oli ollut kyseisessä koulussa jo useamman vuoden.

 

Mikä oli ensivaikutelmasi toisesta?

  • I: Muistan mitä Karoliinalla oli päällä. Sellainen hippimekko, pitsinen. Niin ja unisiepparikoru. Karoliina puhui tosi paljon. Oli tutun näköinen, ja sitten tajusin, kuka se oli. Muistin Karoliinan kolumnin. Karkki kertoi, että oli menossa Flow`hun. Heti ekan viikon jälkeen Karoliina tuli kysymään multa välkkävalvonnassa asioita meidän töistä. Ja mä ihmettelin, miten tarkkanäköinen se olikaan asioiden suhteen. Olin silleen, että: ”wow”. Siinä samassa keskustelussa taisin paljastaa, että olin lukenut Karkin kirjoituksia.
  • K: Ajattelin heti, että ”tuo hipsteri on hyvä tyyppi”. Iris vaikutti hirmu kivalle, coolille ja ammattitaitoiselle. Oli jollakin tavalla siinä opettajanhuoneen työtilan keskellä konkreettisesti ja henkisesti. Siitä Iriksen työpöydästä tuli myöhemmin sitten paikka, jonka ympärillä vaihdettiin monet kuulumiset. 

 

Milloin huomasit kaveruuden muuttuneen ystävyydeksi?

  • I: I: Ei mulla ole sanoa mitään tarkkaa aikaa. Aika alusta asti, eikö ollutkaan? Jotenkin me alettiin avautua tosi nopeasti erilaisista asioista toisillemme. 
  • K: Taisimme alkaa kaveerata tiiviisti heti alusta asti. Iris tuli jossain välkkävalvonnassa kyselemään mun fiiliksiä ja kertoi, että oli lukenut mun Kolumnia Kaksplussasta. Jotenkin päätimme sitten yhdessä lähteä nuorten opettajien NOPE-koulutukseen mun ekana syksynä yhdeksi viikonlopuksi. Siellä kämppiksinä kaveruus muuttui viimeistään ystävyydeksi. Istuttiin tuntitolkulla autossa ja kerroottiin meidän historioistamme. 

 

Kun sovitte tapaamisen, kumpi on myöhässä ja kumpi ajoissa?

  • I: Mä olen ainakin ajoissa. Mutta ei Karkkikaan toisaalta ole myöhässä. Tai en ainakaan oleta, että olisi. Karkilla on tosin niin paljon tekemistä, että se voi vaikuttaa joskus, miten se tulee paikalle.
  • K: Iris on ihan aina etuajassa. Mä en myöhästele usein, mutta Irikseen verrattuna mä olen se, joka saapuu myöhemmin.

 

Mikä teitä yhdistää? Missä olette samanlaisia?

  • I: Tykätään kauniista asioista. Vaatteista. Tykätään jutella syvällisiä asioita ja olla keittiöpsykologeja. Tykätään ruuasta. Ja skumpasta.
  • K: Kiinnostus ruokaan ja vaatteisiin on sama. Olimme ennen (ennen Tamperetta ja Iriksen äitiyslomaa) oikein paita ja peppu Monen mielestä varmaan hirmu samanlaisia monella tavalla, vaikka perusluonteemme ovat aika erilaiset. Kerrankin mentiin Tallinnaan ja toisistamme tietämättä pakattiin tismalleen samanlaiset asut toisen päivän vaatteiksi. Molemmat ollaan kovia puhumaan ja (yli)analysoimaan asioita. Työ yhdisti myös ennen meitä. Oppilaista oli jotenkin hauskaa se, että me olimme niin hyvät ystävykset. Meidän luokkahuoneet olivat samalla käytävällä ja me opetimme myös samoja ryhmiä. Meillä oli kahteen otteeseen - yhteensä neljä vuotta - rinnakkaisluokat valvontaluokkinamme. Oli hauskaa, kun pystyttiin suunnitella myös työjuttuja yhdessä.

 

Missä olette erilaisia?

  • I: Karoliina on paljon rohkeampi. Mä ehkä vähättelen itseäni enemmän. Karkki kukoistaa stressin alla. Se tykkää, että on monta asiaa yhtä aikaa. Silloin se on omimmillasi. Mä tyydyn varmaan vähempään.
  • K: Iris on paljon herkempi kuin minä. Hän miettii sanansa tarkasti. Mä olen usein sellainen tökerö töräys, joka saattaa loukata joskus Iristä tai muita meidän yhteisiä kavereita, kun sanon tosi suoraan asioista. En ole yhtään niin sensitiivinen, eikä mulla ole tunneälyn tuntosarvet niin voimakkaasti pystyssä. Mä olen monella tapaa huolettomampi kuin Iris. Mä tykkään mannapuurosta, Iris ei. Iris inhoaa maksalaatikkoa, mä rakastan. 
     

Pahin riitanne? Ja miten se selvitettiin?

  • I: Mikäs se oikein olikaan? Oliko joku sellainen, että Karoliina oli luvannut jotain, mutta feidasi sitten sen? Mutta ei näemmä niin suuri asia, että muistaisin nyt, mikä se keissi oli.
  • K: Iriksen häitä suunnitellessa olin kerran unohtanut, että meidän piti mennä Hämeenlinnaan katsomaan hääpaikkaa. Silloin Iris kyllä suuttui minulle. Silloin ihan säikähdin, koska Iris ei suutu helposti. Episodi tapahtui välitunnilla opehuoneessa. 
     

Mikä ystävässäsi ärsyttää?

  • I: Kauheeta. Ei mulle heti tule mieleen mitä suurta. Voi olla toki jotain tilanteita, jotka ärsyttää. Mutta ei mikään varsinaisesti sun persoonassa tai luonteessa. 
  • I: Joskus Iriksen tarkkuus ja pedantius ärsyttää. Ja ei minkään muun takia, vaan siksi, että Iriksen ITSENSÄ vuoksi. Minusta hänen pitäisi olla armollisempi itselleen. 

 

Miksi ihailet ystävääsi?

  • I: Ihailen juuri sitä, miten ollaan erilaisia. Karoliina on rohkea. Ja se uskaltaa tehdä järkeviä hyppyjä kohti tuntematonta. Ja sitä mä ihailen, että Karkki on ihan superhyvä äiti.
  • K: Iriksen tarkkuus on myös asia, jota ihailen ihan hirveästi. Se ei lyö koskaan läskiksi tärkeitä asioita. Iris on myös yksi luotettavampia ihmisiä, joita tunnen. Jos hän lupaa jotain, on se aina todellista. Iris osaa kuunnella, mutta auttaa myös konkreettisesti ystävää oikeilla teoilla. Se on ollut se tyyppi, joka on seissyt mun vierellä aikamoisissa tuulissa. 
     

Lempinimi

  • I: Karkki.
  • K: Mätis (Iriksen entisen sukunimen mukaan johdettu)


 

Kuvaile ystävääsi kolmella sanalla.

  • I: Kaunis tuli ekana mieleen, mutta se on feministisesti väärin. Kauheeta. Mitä valitsisi? Empaattinen, elämäniloinen, rohkea.
  • K : Luotettava, lempeä, säntillinen.


 

Miten ja kuinka usein pidätte yhteyttä?

  • I: Nykyisin ihan liian vähän. 
  • K: Nykyisin nähdään harvemmin. Ennen nähtiin varmasti kuutena päivänä viikossa.

 

Mitä ystävä tekee? Mikä arkisesta toiminnosta tulee kaveri mieleen? 

  • I:Karkki juo kahvin heti herättyä. Ja illalla ottaa piilarit pois. Ei pidä laseja muulloin. Karoliinasta ja arjesta tulee mieleen se, miten se laittaa aina F:lle iltapalaa. Ja tekee asioita - vaikka se kirjastomaanantai - joita haluan tehdä omankin tyttären kanssa, kun hän kasvaa vähän. 
  • K: Koiran ulkoilutus, vaikkei Iriksellä olekaan enää koiria. Se syö aamulla mustikoita ja rahkaa. Ja mysliä. Ja töissä Iriksellä oli aina isot eväät. Koti on täynnä Marimekkoa ja Irikseen törmää nettikirppiksillä.

 

Paras yhteinen muistonne.

  • I: Ne oli kivoja ne ekat yökyläilyt. Juotiin skumpaa ja oltiin vaan yhdessä.
  • K: Mulle ei tule mieleen mitään erityistä yhtä muistoa. Se arkinen yhdessäolo ja hassut kommellukset on parhaita. 
     

-Karoliina-

Share

Ladataan...
Kolmistaan

//Mun isi on MacGyver. Se rakentaa taloja ja mökkejä, korjaa hurjankuuloisia laitteita ja keksii mittalaitteita vempaimiin, joiden käyttötarkoitusta en edes tiedä. // Mun isi osaa korjata mopon, hiustenkuivaajan tai vaikka tyttäriensä jumittuneet hartiat. Se saneeraa särkyneet sydämet kantamalla lastensa kamat uuteen asuntoon ja tarjoaa siihen päälle pitsat. // Mun isi on syyllinen siihen, että mulla on aivan epärealistiset odotukset miesten suhteen. Kaikki eivät osaa korjata ydinaseita purukumilla. // Mun isi ei kysele, vaan keskittyy ratkaisuihin. Koska sillä tavallahan MacGyver tekee.

-Karoliina-

Lue myös: Meijän iskä (isänpäiväpostaus 2016) 

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Luulin joskus nuorempana, että aikuisiällä ei voi saada enää uusia ystäviä. Miten väärässä olinkaan! Mitä enemmän olen vuosia saanut mittariin, sitä isommaksi ystävä- ja kaveripiirini on muodostunut.

Joskus oikein kummastelen, miten mahtavan sakin olen saanut ympärilleni. Miten erilaisia ihmisiä, erilaisista elämäntilanteista elämääni mahtuukaan. On niitä Hankasalmelta jo tuttuja ikivanhoja ystäviä, on opiskeluajan timanttisia löytöjä ja sitten työpaikoilta saatuja. On puolison mukana tulleita, verisukulaisia ja sellaisia, joihin ei olisi tutustunut koskaan muuten kuin pakon kautta.

Vaikka täällä blogissa usein vilahteleekin ystäviä ja kamuja elämästäni, päätin monen muun bloggaajan tavoin kehitellä oman ystävänikirjan myös Kolmistaan-sivuille.

Mutta ystävänikirja ei ole mitään ilman kunnon kysymyksiä. Ja nyt on teidän vuoronne vaikuttaa siihen, mitä ”kirjan” sivuille tulee.
Kerro kommenttikenttään niin hulluja, hauskoja, ihania ja tärkeitä kysymyksiä, joihin haluat ystävieni vastaavan! Haluatko tietää, kuinka tapasimme? Mistä riitelemme? Ja mitä teemme yhdessä? Vai jotain ihan muuta!

Parhaille kysymyksille pistetään postissa tulemaan signeerattu Tee se itse -vauva. 

-Karoliina-

Kuva: Sanni Kariniemi (Teoksesta Tee se itse -vauva, Kariniemi&Sallinen, 2016, Bazar) 

Share

Pages