Ladataan...
Kolmistaan

Vitsi tämä talvi on alkanut näkyy taas ihossa. Kun otin eilen mustia sukkahousuja jalastani, ne oikein pölähtivät valkoista murusta: Jalkani kun olivat niin kuivat, että ne ihan hilseilivät.

Marssin heti suihkuun, kuorin ihon ja rasvasin sen. Samalla tajusin, että kynteni kaipaisivat huoltoa, kasvot naamiota ja hiukset tehohoitoa. Ne saivat kuitenkin – taas kerran– jäädä. Kello oli paljon ja piti mennä jo unille.

Siinä suihkussa seisoskellessani mieleeni heräsi kuitenkin ajatus. Mitäpä jos ihan oikeasti tästä eteenpäin pyhittäisin itseni huoltamiselle yhden päivän kuukaudesta? Mitä jos vaikkapa joka kuun ensimmäinen maanantai jäisinkin työpäivän ajaksi kotiin ja tekisin kaiken sen, joka jää aina roikkumaan. Tehokuorisin ihon, hoitaisin kynnet ja kantapäät, varaisin ajan kampaajalle ja kävisin hieronnassa. Tekisin tai teettäisin kaiken sen, joka jää kropassa tasaisin väliajoin aivan rempalleen.

Ajatus alkoi ihan kutkuttaa minua. Miten kuninkaallinen olo siitä tulisikaan, jos voisin tuolla tavalla ”varastaa” yhden arkipäivän ihan vain itselleni. Tekisin totaalisen työntekokiellon ja viittaisin kintaalla kaikille kotitöille. Pystyisinkö siihen? Ja kuinka hyvä fiilis tuollaisesta tulisikaan?

Vaikka olenkin viime aikoina laiminlyönyt omia terveys- ja kauneusjuttujani, yhden asian sentään olen kantapään kautta oppineena hoitanut kunnialla. Nimittäin niska- ja hartia-asiat. Kun kirjoitin edellistä kirjaani, naputin tekstiä huonossa asennossa ja unohdin pitää hartiat vetreinä. Tänä syksynä olen tehnyt toisin: Olen istunut hyvällä tuolilla ja käynyt säännöllisesti hieronnassa.

Kuten joka kerta uuteen kaupunkiin muuttaessa sen ”oman” hierojan, lääkärin tai kampaajan löytäminen voi olla vaikeaa. Hierojan löytäminen täältä Tampereelta oli kuitenkin tällä kertaa aika helppoa. Omaksi hierojakseni tuli ilman mutkia Mannisen Aki, A:n hyvä ystävä, johon minäkin olen luonnollisesti tutustunut tässä yhdessä olomme aikana.

Aki hieroo FitFarmilla ja voin sanoa, että koko elämäni hierojilla rampanneena voin suositella Akia ihan aidosti. Inhoan toisaalta hipsuttajahierojia, mutta myös väkisin rusentelijoitakin. Aki sen sijaa oikeasti avaa lihaslukkoja ja saa veren kiertämään, mutta ei satuta tarpeettoman paljon. Ei toisaalta ole liian varovainenkaan. Akille voi varata ajan täältä.

Koska tiedän, että aika moni muukin kärsii jumiongelmista, haluan jakaa hyvää oloa. Kommentoi tähän postauksen alle jokin aihe, josta en ole vielä kirjoittanut, mutta mistä haluaisit minun kirjoittavan. Kaikkien kommentoijien kesken arvotaan 45 minuutin hieronta-aika Akille. Aikaa kommentoida on 10.11.2017 klo 10.00 asti. 

Ihanaa oloa!

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä // Studio: H23 Agency 


 

Share

Ladataan...
Kolmistaan

 

Kaupallinen yhteistyö: KiiltoClean/Aisti

Luin lauantaina Aamulehdestä Maaret Kallion haastattelun, joka paneutui ruuhkavuosiin*. Siinä Kallio kertoi, miten helposti elämäntilanteessani olevat ihmiset ajautuvat vain runttaamaan stressaantuneina eteenpäin unohtaen ne elämänsä todelliset arvot, joiden mukaan haluaisi elää. Hänen mukaansa kaiken kiireen, töiden, kotitöiden, harrastusten ja sähköpostien välissä pitäisi muistuttaa aina aika-ajoin siitä, mikä todella elämässä on merkityksellistä. Ja pysähtyä näiden asioiden äärelle.

Tunnistan itseni Kallion puheista. Olen sellainen asioiden ja töiden haalija, ja saan pienestä kiireestä jopa energiaa. Mutta asiassa on myös kääntöpuolensa: Joskus huomaan hukkuvani kaikkien tehtävien keskelle niin, että ne elämän tärkeimmät asiat alkavat jäädä jalkoihin. Tai ne jäisivät, jos en muistaisi muistuttaa itseäni prioriteettijärjestyksestä.  Kun on kiire tehdä koko ajan asioita, unohtaa helposti pysähtyä ja havainnoida, mitä kaikkea upeaa ympärillä onkaan.

Tajusin jo useampi vuosi sitten, että minun elämäni pysyy balanssissa, jos muistan nauttia kaikesta pienestä ja arkisesta. Aistia hetket ympärilläni, pysähtyä niihin. Tuntea, miten aurinko lämmittää kasvoja. Haistaa, miten ihanalle puhdas pyykki tuoksuu. Nähdä arkinen nauru tai kuulla, miten sade ropisee kattoon. Silloin asiat saavat oikeat mittasuhteet. Stressi hälvenee, kun keskityn yhteen hetkeen ja kokemukseen kerrallaan.

Pienistä hetkistä nauttiminen ja aisteilla eläminen ovat myös kotimaisen Aisti-tuotesarjan ydinteema. Turussa valmistettuja Aisti-kosteusvoiteita ja -suihkugeelejä leimaa ajatus siitä, että sellaiset pienet arkiset toiminnot kuin vaikkapa suihkuhetki tai kiireisen päivän jälkeen tehty jalkojen rasvaus voivat lisätä arjen ihanuutta. Aisteja kun voi hemmotella niin monella tavalla. Eikä siihen tarvita aina mitään megaluokan auringonlaskua, kylpylää tai viiden tähden illallista. Aisti-suihkugeelien tuotekehittelyssä onkin otettu huomioon suomalaisten naisten toiveet ja unelmat. Se, mitkä tuoksut johdattavat meitä aistien maailmaan ja se, miltä me haluamme ihomme tuntuvan suihkun jälkeen.

Kuten olen viimeksi tänä syksynä kirjoittanut, minusta on ihanaa välillä tehdä tavallisesta suihkuhetkestä hemmotteluhetki kynttilöineen ja ihanine suihkutuotteineen. Tai kun pääsemme saunavuorolla istumaan lämpöön porukalla, on se yksi – tosin ihan erilainen - hemmotteluhetki. Molemmissa tilanteissa on kuitenkin samanlainen yleisvire: Minulle kun peseytyminen merkitsee konkretian lisäksi myös hetkessä elämistä ja päivän hommien karistamista niskasta. Suihkusta ja saunasta alkaa rentoutuminen, jonka jälkeen töitä ei edes mietitä.

Aisti-suihkugeelit lanseerattiin vasta viime keväänä, mutta olen ehtinyt löytää kolmen geelin seasta silti jo suosikkini. Vihreä Aisti Poimulehden Pisara -suihkugeeli tuoksuu metsälle ja kesälle. Niille päiville, kun istutaan vain laiturilla ja katsellaan järvelle. Poimulehden Pisara sisältääkin aitoa poimulehtiuutetta, joka syväpuhdistaa ja hoitaa ihoa. Plussaa ihanan tuoksun ja puhdistustehon lisäksi. 

Tänään olen oikein kiinnittänyt huomion kaikkeen siihen, mitä aistinkaan ympärilläni. Sen lisäksi, että aamulla kiirehdin junaan hirveässä pissahädässä (katsoitteko jo koko tarinan Insta Storiesista?) ja kurkkuakin särki, ympärillä oli hirveästi kaikkea sitä, jonka aistiminen oli kivaa ja ihanaa. Miten monta isoa ja pientä suukkoa sainkaan maistaa. Tuntea halauksia, haistaa syksyn, nähdä auringonsäteitä, irvistää kirpeän aamumehun jälkeen ja kuulla, kuinka oma nimi huudettiin yhtäkkiä kadulla. Miten moni asia olisikaan jäänyt kokematta, jos en olisi muistanut pysähtyä niiden äärelle?

-Karoliina-

* Aamulehti 9.9.2017 

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Kaupallinen yhteistyö: KiiltoClean/Aisti

Luin lauantaina Aamulehdestä Maaret Kallion haastattelun, joka paneutui ruuhkavuosiin*. Siinä Kallio kertoi, miten helposti elämäntilanteessani olevat ihmiset ajautuvat vain runttaamaan stressaantuneina eteenpäin unohtaen ne elämänsä todelliset arvot, joiden mukaan haluaisi elää. Hänen mukaansa kaiken kiireen, töiden, kotitöiden, harrastusten ja sähköpostien välissä pitäisi muistuttaa aina aika-ajoin siitä, mikä todella elämässä on merkityksellistä. Ja pysähtyä näiden asioiden äärelle.

Tunnistan itseni Kallion puheista. Olen sellainen asioiden ja töiden haalija, ja saan pienestä kiireestä jopa energiaa. Mutta asiassa on myös kääntöpuolensa: Joskus huomaan hukkuvani kaikkien tehtävien keskelle niin, että ne elämän tärkeimmät asiat alkavat jäädä jalkoihin. Tai ne jäisivät, jos en muistaisi muistuttaa itseäni prioriteettijärjestyksestä.  Kun on kiire tehdä koko ajan asioita, unohtaa helposti pysähtyä ja havainnoida, mitä kaikkea upeaa ympärillä onkaan.

Tajusin jo useampi vuosi sitten, että minun elämäni pysyy balanssissa, jos muistan nauttia kaikesta pienestä ja arkisesta. Aistia hetket ympärilläni, pysähtyä niihin. Tuntea, miten aurinko lämmittää kasvoja. Haistaa, miten ihanalle puhdas pyykki tuoksuu. Nähdä arkinen nauru tai kuulla, miten sade ropisee kattoon. Silloin asiat saavat oikeat mittasuhteet. Stressi hälvenee, kun keskityn yhteen hetkeen ja kokemukseen kerrallaan.

Pienistä hetkistä nauttiminen ja aisteilla eläminen ovat myös kotimaisen Aisti-tuotesarjan ydinteema. Turussa valmistettuja Aisti-kosteusvoiteita ja -suihkugeelejä leimaa ajatus siitä, että sellaiset pienet arkiset toiminnot kuin vaikkapa suihkuhetki tai kiireisen päivän jälkeen tehty jalkojen rasvaus voivat lisätä arjen ihanuutta. Aisteja kun voi hemmotella niin monella tavalla. Eikä siihen tarvita aina mitään megaluokan auringonlaskua, kylpylää tai viiden tähden illallista. Aisti-suihkugeelien tuotekehittelyssä onkin otettu huomioon suomalaisten naisten toiveet ja unelmat. Se, mitkä tuoksut johdattavat meitä aistien maailmaan ja se, miltä me haluamme ihomme tuntuvan suihkun jälkeen.

Kuten olen viimeksi tänä syksynä kirjoittanut, minusta on ihanaa välillä tehdä tavallisesta suihkuhetkestä hemmotteluhetki kynttilöineen ja ihanine suihkutuotteineen. Tai kun pääsemme saunavuorolla istumaan lämpöön porukalla, on se yksi – tosin ihan erilainen - hemmotteluhetki. Molemmissa tilanteissa on kuitenkin samanlainen yleisvire: Minulle kun peseytyminen merkitsee konkretian lisäksi myös hetkessä elämistä ja päivän hommien karistamista niskasta. Suihkusta ja saunasta alkaa rentoutuminen, jonka jälkeen töitä ei edes mietitä.

Aisti-suihkugeelit lanseerattiin vasta viime keväänä, mutta olen ehtinyt löytää kolmen geelin seasta silti jo suosikkini. Vihreä Aisti Poimulehden Pisara -suihkugeeli tuoksuu metsälle ja kesälle. Niille päiville, kun istutaan vain laiturilla ja katsellaan järvelle. Poimulehden Pisara sisältääkin aitoa poimulehtiuutetta, joka syväpuhdistaa ja hoitaa ihoa. Plussaa ihanan tuoksun ja puhdistustehon lisäksi. 

Tänään olen oikein kiinnittänyt huomion kaikkeen siihen, mitä aistinkaan ympärilläni. Sen lisäksi, että aamulla kiirehdin junaan hirveässä pissahädässä (katsoitteko jo koko tarinan Insta Storiesista?) ja kurkkuakin särki, ympärillä oli hirveästi kaikkea sitä, jonka aistiminen oli kivaa ja ihanaa. Miten monta isoa ja pientä suukkoa sainkaan maistaa. Tuntea halauksia, haistaa syksyn, nähdä auringonsäteitä, irvistää kirpeän aamumehun jälkeen ja kuulla, kuinka oma nimi huudettiin yhtäkkiä kadulla. Miten moni asia olisikaan jäänyt kokematta, jos en olisi muistanut pysähtyä niiden äärelle?

-Karoliina-

* Aamulehti 9.9.2017 

Share

Pages