Ladataan...
Kolmistaan

VR mainosti alkuviikosta, kuinka he ovat laskeneet pysyvästi matkalippujensa hintoja. Ihana VR! Paitsi, että laskitteko sittenkään?

Mehän matkustamme F:n kanssa HKI-Keski-Suomi –väliä junalla ainakin kerran kuussa, joten otin ilolla vastaan uutisen hinnanlaskusta. Päätin jopa, että tilaisin nyt samalta istumalta liput kaikkiin kolmeen helmi-maaliskuun mummolareissuumme, etten jäisi paitsi lipuista, kun kuitenkin yleisörynnistys edullisempaan junaan olisi niin suuri.

Häkellyin, kun menin VR:n sivuille. Vaikka laskin, järkeilin ja kääntelin lähtöaikoja ja -päiviä miten päin tahansa, en saanut yhtään sen halvempaa matkaa tälle meidän aikuinen+lapsi –matkaseurueellemme kuin tähänkään asti. Itse asiassa, hinnat olivat jopa kovempia kuin tähän asti!

Aloin tonkia sähköpostini uumenista vanhoja matkalippujamme, jotta näkisin, olisiko mututuntumani huijausalelipuista oikea. Ja oikeahan se oli! Tässä muutama havainto.

 

ESIMERKKI 1 (aikuinen + lapsi)

  • VUONNA 2016 ENNEN KERROTTUA HINTOJEN LASKUA

    VUONNA 2016 KERROTUN HINTOJEN LASKUN JÄLKEEN

    MATKA
    Pasila-Pieksämäki
    Pasila-Pieksämäki

    JUNA
    Pendolino S7
    Pendolino S7

    MATKUSTUSPÄIVÄ
    tavallinen perjantai (ei juhlapyhä), 15.1.2015
    tavallinen perjantai (ei juhlapyhä) 26.2.2016

    MATKUSTUSAIKA
    klo 15.18-18.20
    klo 15.18-18.20

    MATKAN HINTA
    65,00 €
    72,00 €

    --> matkan hinta noussut todellisuudessa 7 euroa.

 

ESIMERKKI 2 (aikuinen + lapsi)

  • VUONNA 2015
    VUONNA 2016

    MATKA
    Hankasalmi-Pasila (Tampereen kautta junaa vaihtaen)
    Hankasalmi-Pasila (Tampereen kautta junaa vaihtaen)

    JUNA
    IC + IC
    IC + IC

    MATKUSTUSPÄIVÄ
    2.pääsiäispäivä (6.4.2015)
    2.pääsiäispäivä (28.3.2016)

    MATKUSTUSAIKA
    klo 15.45-19.46
    klo 15.45-19.46

    MATKAN HINTA
    70,80 €
    75,00 €

--> matkan hinta noussut 4euroa, 20 senttiä.

Me maksamme nyt siis junalipuista, ainakin näin lapsiperheenä enemmän kuin tähän asti. Tuli typerä ja huijattu olo. Junalla matkustaminen kun on niin mukavaa, kätevää ja ekologista, mutta en kyllä silti haluaisi tukea toimintaa, jossa asiakkaita viilataan näin törkeästi linssiin. "Kuuntelimme suomalaisia" - Niinkö?

Mielelläni kuulisin VR:n edustajien kommentteja aiheeseen, joten linkkailkaa ihmeessä tätä postausta heille päin, josko vaikka tarttuisivat aiheeseen ja selittäisivät tätä alea tämmöiselle tavalliselle tallaajalle, jonka jakeluun ei millän mene se, että nykyinen 72 euron lippu olisi halvempi kuin entinen 65 euron tiketti.

Miten kävi teidän muiden matkalippujen kanssa? Onko ale todellinen useamman lapsen perheissä? Entä kuinka opiskelijoiden kävi?

-Karoliina-

*Esimerkin 1 aikaisempi lippu ostettu 5 päivää ennen matkaa, toinen 4 päivää ennen. Esimerkin 2 aikaisempi lippu ostettu 14 päivää ennen matkaa, toinen 5 viikkoa ennen matkaa

Share

Ladataan...

 

Tammikuun tokalla viikolla mielessä pyörii sekalainen kirjo asioita:

  • Mehut, mehulinkomallit (minkähän ostaisi?) ja mehureseptit. On tammikuuu, uuu, uuu. Synkkä ja hipaton, ja siksi kroppa oikein huutaa vitamiineja, hedelmiä ja kasviksia.
  • Roskiskaapista leijuva parskakaalin haju (juurikin siksi, kun jurnuttelin äsken kyseisen tuotteen retromehulingollani huomisaamun mehuun).
  • Verokortti. Miten sen muistaa taas kerran viedä töihin ajoissa?
  • Kirjaston rästimaksut ja myöhässä olevat kirjat. Enkö mä oikeasti koskaan opi? Enpä kai!
  • Vaatekaapinsiivousvimma. Taas. Vieläkin tekisi mieli karsia kaappia entistäkin rankemmalla kädellä.
  • Missä muuten seuraava hyvä kirppis?
  • Ironista kyllä, myös ostovimma. Tekisi mieli - tooooooodella pitkästä aika - ostaa taas vähän vaatteita . No juurikin niitä, jotka täyttävät kaapinsiivouksessa tulleet aukot. Ja jotka sopivat täydellisesti Hyvän mielen vaatekaappiin. Tietty. (Ja itse asiassa, tänään kävinkin aleostokilla Cossilla. Ah tätä materiaalista iloa!)
  • Onnellisuus. Vitsi kun tämän lomalla kerätyn onniolon saisi talletettua jokaiseen mälsään, väsyneeseen ja kiireiseen keskiviikkoarkiaamuunkin mukaan. Vielä ollaan lomatunnelmissa, vaikka arkea on mennyt jo kaksi päivää. Jes.
  • Marimekon lisäale. Milloin se tulee, ja onko pieniä kokoja enää jäljellä? Tuskin.
  • Miksi me ei saada sitä asukuvapaikkaa edelleenkään pysytytettyä tähän taloon?
  • Olisipa ihana nähdä ystäviä useammin. Mistä lisätunteja päiviin?
  • Onneksi ensi viikolla on kuitenkin rakkaan ihmisen häät <3
  • Voi kun äiti,isi ja siskot asuisivat lähempänä.
  • Siitä muistuikin mieleeni, että pitää kytätä, tarjoaako inhokki-VR alelähtöjä parin viikon päähän. Vaikka kyllä inhottaa tukea koko epävarmasti kulkevaa monopoliällötystä. Onneksi perushenkilökunta junissa ja asemilla on aina kivaa!
  • Pitäisi hankkia villasukkahousut.
  • Olenpa aika ylpeä itsestäni, kun olen saanut muutettua aamurutiinejani niin, että entisen 5.45 sijaan herään vasta klo 6.
  • Posti. Miksi meidän oma toimipiste on kahden bussimatkan ja useamman kilometrin päässä, kun kolme kertaa lähempänäkin on toimipiste.
  • Vieläkin kummastuttaa se Posti-Itella-Posti -säätö.

Mitäs teillä on mielessä näin tammikuun toisella viikolla?

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Moikkis!

Kuten tiedätte, matkaan F:n kanssa junalla Keski-Suomeen keskimäärin kerran kuussa. Olemmekin kokeneet kolmen ja puolen vuoden aikana monta erilaista junamatkaa ja niihin liittyvää järjestelyä. Niin ja pakkaamisrutiinit ja -tarpeetkin ovat muuttuneet kolmen ja puolen vuoden aikana muutamaan kertaan.

Kun F oli aivan pieni vauva, matkaan tarvitsi ihan kauheasti kampetta. Tuttipullot, rintapumput, leikkimatot, rintareput...Valtava määrä tavaraa! Onneksi vaunuihin sai tungettua hyvin tavaraa. Itse matkanteko pikkuvauva-aikaan oli helppoa. F nukkui rattaissa. Välillä syötiin ja vaihdettiin vaipat. Matkat menivät minulla työntäyteisesti, mutta helposti.

Taaperoaika. Se, kun F oli 10kk-1.5 vuotta, oli karmeinta aikaa junamatkoilla. F osasi jo kävellä, mutta (varsinkin jakson alkuaikana) järkeä ei ollut päässä vielä yhtään. Uhkarohkeat kiipeämisyritykset, ja haparoivien askelten päätyminen kaatumiseen ja itsensä satuttamiseen junan keikkuvassa vaunussa, toivat lisäjännitystä matkaan. Tavaroiden määrä kuitenkin jo tässä vaiheessa väheni, ja istumarattaiden alatila riitti ihan hyvin matkavarusteiden kuljettamiseen.

Matkaajahistoriamme kolmas vaihe alkoi F:n kolmivuotissynttäreitä ennen. Radikaalein muutos matkaamisessa ja pakkaamisessa tapahtui, kun päätimme jättää rattaat kotiin. Samalla piti keksiä, millä ja miten tavaramme kannamme, kun rattaat eivät enää toimineet kantojuhtana. Erityisen mietinnän alla oli mahdollisimman hyvin kädet vapauttava laukku, jotta vaarallisella junaraidealueella minulla olisi kädet vapaana F:n pitämiseen turvassa.

Jossain aikaisemmassa postauksessa haaveilin erilaisista pro-rinkoista, mutta sitten kävikin niin, että Lidl - taas kerran - veti voiton muista merkeistä ja liikkeistä :) Ostin nimittäin Lidl:stä minirinkan 17 euron hintaan, ja kokemuksella voin sanoa, että ostos oli julmetun hyvä!

Isäni on oikea Lidl-fani, ja hänen innoittamana kotiimme on rantautunut ruuan lisäksi monta Lidl:n tuotetta. Mm. paistinpannut, raclettegrilli, vohvelirauta, naamiaisasuja...Enkä koskaan ole joutunut katumaan ostoksiani.

Isäni oli joskus työmatkalla Saksassa kysellyt paikallisista Lidl:n suosion salaisuutta. Saksalaiset olivat kertoneet, ettei heidän maassaan menesty mikään kauppa, jonka tuotteet olisivat huonoja. Saksalaiset kun palauttavat heti tuotteen, jos se ei ole hyvä. Siksi maassa ei kannata kuulemma myydä sekundaa. Ei edes silloin, kun tuote on vain muutaman euron hintainen.

Tässäpä muuten ehkä suurin ero meihin suomalaisiin. Itse ainakin olen monta kertaa jättänyt huonon tuotteen reklamoimatta, jos se ei ole ollut kovin kallis. Nyt kun ajattelen toimintaani, on se aivan tyhmää! Vaikka tuote olisi maksanut vain euron, kai sen sentään pitäisi olla toimiva, vai kuinka? Ehkä voisimme ottaa mallia vähän enemmän saksalaisista tässä suhteessa.

Uuteen matkasettiimme F:n kanssa rinkan lisäksi kuuluu mini-Kånken, jota F itse kantaa. Varsinaiset matkatavarat me pakkaamme minun selässäni kulkevaan rinkkaan, F:n reppuun taas menee kevyimmät eväät, junassa jalkaan vaihdettavat tossut, lelut ja iPad.

Ostamme nykyisin F:n kanssa enää harvoin junasta ruokaa. Gluteenittomia tuotteita on junassa todella vähän, ja toisaalta: Kotoa tuodut eväät ovat paremman ruuan lisäksi usein halvempiakin.

Olenkin huomannut, että gluteenittoman ruokavalion ansiosta minusta on tullut oikea eväiden kantaja. Kun kioskien eväsvalikoimasta enää harva ruoka käy, kanniskelen eväitä joka päivä mukanani. Eväiden mukava kuljettamisessa lasiset Wean Greenin rasiat ja LifeFactorin-juomapullot ovat olleet muuten superkäteviä. Niin eväsrasiat kuin juomapullotkin ovat siinä mielessä oivia matkalla, että ne eivät valskaa. Jopa nestemäiset tuotteet pysyvät visusti omissa oloissaan valahtamatta laukunpohjalle. Eväslusikkana toimii muuten edelleen, jopa minulle, Tubberwaren matkalusikka kotelolla.

F:kin juo nykyisin muuten myös paljon innokkaammin vettä, kun sen saa ryystää juomapullon pillillä pinkistä pullosta. Siis ihan kotioloissakin, ei vain matkoilla.
Yksi vinkki matkapakkaamiseen on tietysti se, että hyvien eväsrasioiden ja laukkujen lisäksi matkaa tietysti helpottaa se, että määränpäässä on perustuotteet valmiina. Itse olen vienyt/vanhempani ovat ostaneet esim. F:n mummolaan ja mökille kaikkia meidän perusvaatteitamme muutamat kappaleet, jottein yöpukua, lököpöksyjä tai kumisaappaita tarvitse joka kerta roudata mukana. Tällä tavalla reissukassiin tulee rutkasti lisätilaa.

Ihanaa viikonloppua! Mikä on muuten sinun vinkkisi reissupakkaamiseen? Onko muita, jotka matkaavat junalla lasten kanssa joka kuukausi?

-Karkki-

* F:n Mainio-paita ja lasiset juomapullot/eväsrasiat saatu blogin kautta

Share

Pages