Ladataan...
Kolmistaan

Olimme F:n kanssa viikko sitten sunnuntaina Sokoksella ruokakaupassa. Ohitsemme käveli äiti ja arviolta kolmevuotias lapsi. Lapsi halusi mennä hissiin, äiti liukuportaisiin. Tilanteesta tuli vääntö, joka loppui siihen, että äiti huusi lapselleen ”sä olet sitten tyhmä”. F katsoi minua järkyttyneenä. Kysyi, kuulinko, mitä oli juuri tapahtunut.

Meidän kodista ei ääntä puutu. Ja asioista väännetään ainakin lapsen osalta kovaäänisesti joskus tiheämminkin. Silti hän oli aidosti järkyttynyt kuulemastaan. Halusi kertoa heti kotona A:lle, mitä oli nähnyt ja otti asian toistamiseen kanssani puheeksi vielä seuraavana päivänäkin. Ja onneksi niin. F:n reaktio sai minut taas oivaltamaan monta asiaa lapsesta. Tai ehkä pidemminkin muistuttamaan siitä, että lapsi on myös ihminen. Eikä ihmisille puhuta rumasti.

Ekana haluan rehellisyyden nimissä sanoa, että vaikka minulla on pitkä pinna F:n suhteen, kyllä minäkin välillä hermostun. Huudan naama punaisena ja kadun asiaa myöhemmin. Olen typerä. Mutta kyse ei ehkä olekaan siitä, käyvätkö tunteet välillä kotona kuumina. Kyse on siitä, mitä sanotaan.

F:kin tajusi sen, että vieraan äidin reaktio Sokoksella oli yliampuva. Hänestä oli omituista, että toista ihmistä pystyi kutsumaan ihmisenä tyhmäksi. Puhuttiinkin kotona siitä, että toisen ihmisen käytös voi olla välillä tyhmää, mutta ihminen itsessään ei koskaan. Vaikkei F osannut tuohtumustaan ensin pukeakaan näin sanoiksi, taisi juuri tämä pointti olla se, joka tyttärenikin mieltä painoi. ”Vielä aikuinen ihminen ja käyttäytyy noin”, oli hänen loppukaneettinsa. Helkkarin hyvä sellainen, etten sanoisi.

Joskus minusta tuntuu, että me aikuiset emme muista sitä, että se tapa puhua, jolla lapsille puhutaan, muokkaa tulevan sukupolven puhekulttuuria. Se, että puhumme lapselle, kuten puhumme ihmisille yleensäkin, on jo ensimmäinen askel. Jos emme kutsu työkavereita tai ystäviä tyhmiksi, motkota kovalla äänellä keskellä puistoa heille tai käytä imperatiivia konditionaalin sijaan, miksi teemme niin lapsillemme? Toinen askel se, että pinnistelemme myös omien käytösnormiemme rajoilla. Jos yritämme itse enemmän, kiinnitämme puhetapaamme huomiota ja sanoitamme lapselle hankaliakin asioita, ei se voi olla kantamatta hedelmää.

Vaikkei lapset aina siinä tilanteessa, jossa oppia kotona päähän yritetään takoa, olekaan ehkä vastaanottavaisen oloisia, uskon siihen, että sinnikäs työ tuottaa tulosta. Kun F:n kaveri yökötteli meillä ruokaa, oli F aivan pöyristynyt. Hän jopa opasti kaveriaan, että ”meillä ei kyllä saa ruuasta yökötellä”. Sama ihminen, joka itse tekee tätä tasaisin väliajoin. Ehkä oppi ja esimerkki menevät sittenkin perille, vaikka välillä tuntuukin, että puhuisi seinälle. Pitää vain muistaa, että näillä pienillä seinillä on todella tarkat korvat!


-Karoliina-

Kuva: Pixabay 

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Tehän tiedätte, että minä olen Ivana Helsinki -nainen henkeen ja vereen. Rakastan melkein joka ikistä mekkoa, neuletta ja laukkua joka Ivanalta vaan koskaan tulee ulos, joten voisi sanoa, että olen löytänyt oman juttuni.

Ivanassa kauniiden vaatteiden lisäksi ihanaa on se, miten merkki on osannut uudistua ja keksiä aina innovatiivisia tapoja olla olemassa. Viime vuonna Ivana lopetti isojen kausimallistojen julkaisemisen, ja keskittyi siitä eteenpäin vaan joka tiistaisiin minilanseerauksiinsa, joissa esiin tuodaan aina jokin uusi mielenkiintoinen juttu: vaate, kodin tekstiili, tapahtuma, workshop tai taideteos.

Nyt Ivana siirtyy taas uusille valloitusmaille, kun Superwood Festival valtaa legendaarisen Hotel Rantapuiston Itä-Helsingistä 20.-22.10.2017. Kyseessä on festari, mutta ei missään nimessä perinteinen sellainen! Superwood on aikuisten urbaani fiilistelyviikonloppu, jossa musiikki, puhujat, taide ja kasvisruoka kohtaavat. Pakopaikka kauniin luonnon keskellä, mutta kuitenkin kaupungissa. Eli juuri sellainen pieni seikkailu, josta keskellä syksyä on vaikea kieltäytyä.

Superwood-viikonloppua rytmittävät esimerkiksi Timo Airaksisen puheenvuoro rakkaudesta, Paola Suhosen kuratoima Woodtour-metsäretki yllätyksineen, nuorten suomalaistaitelijoiden kuvataide ja Uuden Fantasian paluukeikka. Lisää musiikkitarjonnasta ja muusta ohjelmasta voi lukea täältä.

Olen aika innoissani tästä konseptista. Tuntuu vähän sille, kuin toiveisiini olisi vastattu. Ja kuten Paola Suhonen sanoo: ”Ihmiset haluavat elämäänsä elämyksiä, kokemuksia ja yhdessäoloa. Jotain joka antaa mielen ruokaa ja hengen ravintoa. - - - Me uskotaan, ettei ihminen elä pelkästä viihteestä.”

Sopivassa suhteessa kulttuuria ja rentoilua. Ajateltavaa, viiniä ja hotellilakanoita. I think I could do that.

Koodilla ivana20 saat -20% alennuksen Superwoodin lipuista, kun ostat ne Tiketin kautta. **

-Karoliina-

Kuvat: Ivana Helsinki/ Superwood Festival 

*postaus toteutettu yhteistyössä Ivana Helsingin ja Superwood Festivalin kanssa 

**voimassa syyskuun loppuun asti.

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa, jonka tarkoitus on herätellä ihmisiä taas sen äärelle, ettei ruokaa menisi niin paljon hukkaan. Minulle tämä asia on aina ollut lähellä sydäntä. Minusta kun on aivan kauheaa heittää ruokaa roskiin. Niinpä kokosin tähän postauksen vinkkini siitä, kuinka hävikkiä – myös muun kuin ruuan – osalta voisi vähentää.

10 vinkkiä vähemmän hävikin puolesta:

  1. Osta fiksusti! Kaiken hävikin alku ja juuri piilee ostamisessa. Jos ostaa fiksusti, hävikkiä ei synny. Suunnittele viikon (tai puolen viikon) ruokailut välipaloineen etukäteen ja mene kauppaan kauppalistan kanssa. Osta vain listassa olevat tuotteet. Hävikkiruuan lisäksi tässä säästyy rahaa.
  2. Tee jämäruokia. Minusta ainakin palkitsevinta kokkailua on se, kun voin loihtia kaapin jämistä jotain hyvää. Joka päivälle ei kannata siis suunnitella uutta ruokaa,vaan viikon välissä on hyvä tasata jääkaapin sisältöä syömällä rääppeitä. Oivia jämäruokasafkoja ovat mm. pyttipannu, munakkaat, pannarit (eri täytteillä), salaatit, smoothie, lämpimät voileivät ja vaikkapa paistettu riisi. Aamuiset kaurapuurot tai eilisen perunamuusin voi puolestaan laittaa rieska- tai sämpylätaikinaan.
  3. Mehusta. Vaikka mehustaessa tuleekin kuivaa hedelmä- ja vihannesjätettä, on mehustus oiva tapa käyttää nahistuneet salaatit, vähän tummuneet omenat tai vaikkapa parsakaalin kannat. Itse en ainakaan noita söisi ihan sellaisinaan, mutta mehussa ne menevät aivan mainiosti.
  4. Pidä kuivakaappiviikkoja. En tiedä miksi, mutta ainakin meille kertyy kuivakaapit täyteen ruokaa. Puolikkaita pastapusseja, sitten-joskus-syötäviä purkkihedelmiä ja jauhoseosten pohjia. Katso, mitä kuivakaapissa on ja suunnittele viikon ruokalista sen mukaan, että voit tyhjentää kuivakaapin sisältöä näihin resepteihin.
  5. Tee. kuten mummo teki! Minun vuonna 1917 syntynyt mummoni ei heittänyt mitään ruokaa roskiin, vaan jalosti kaikki vähän vanhat ruoka-aineetkin uuteen uskoon. Mummoilussa on paljon opittavaa. Vai miltä kuulostaa kuivuneesta leivästä itse tehtävä korppujauho tai vanhasta maidosta kiehautettava mannapuuro?
  6. Leikkele tuubit. Oli kyseessä sitten tomaattipyree tai käsirasva, tuubi kannattaa leikata kahtia siinä vaiheessa, kun siitä ei puristamalla enää tule mitään.
  7. Jatka kynsilakkoja. Varsinkin hilekynsilakoille saa aivan uuden elämän, kun lorauttaa ”tyhjään” kynsilakkapurkkiin lorauksen väritöntä lakkaa. Pienen ravistuksen jälkeen pullon reunoilla olevat hileet irtoavat ja kynsilakka on taas valmista käytettäväksi.
  8. Istuta kaupan yrtit. On turhaa ostaa kaupasta vaikkapa basilika, ottaa lehdet irti ja heittää kasvi sitten biojätteeseen. Istuttamalla ja kastelemalla yksi kahden euron ostos tuottaa yrttejä monta kuukautta.
  9. Kierrätä vaatteet. Minusta kaapin pohjalle hautautuvat vaatteet, tai jopa roskiin heitettävät, ovat myös hävikkiä. Jos et käytä vaatetta, myy se tai vie hyväntekeväisyyteen. Ne vaatteet, joita ei enää kehtaa kierrättää eteenpäin menevät lasten askarteluun ja ”ompeluun”.
  10. Osta kaupasta viimeisen käyttöpäivän tuotteita tai niitä, jotka menevät ensin vanhoiksi, jos syöt ne kuitenkin ennen määräaikaa. Näin autat myös kauppoja vähentämään hävikkiä.

Miten teillä vähennetään hävikkiä? Nämä postauksen kuvat ovat eilisillalta. Niissä F tekee maanantaisesta muusista ja keitetyistä porkkanoista. 

-Karoliina-

Share

Pages