Ladataan...

 

Meillä...

  • tilataan kauppakassi aina maanantaiksi.
  • pestään keskimäärin kaksi koneellista pyykkiä päivässä.
  • pyykkiteline rötköttää milloin missäkin. Keittiön tukkeena, makuuhuoneen rumistuksena tai kylppärissä niin, että suihkuun meno on taiteilua. 
  • annetaan aina suukot, kun lähdetään ovesta ulos. 
  • kerääntyy vaatekasoja tuolien käsinojille ja kirjoituspöytien päälle. 
  • syödään leipä paahdettuna.
  • käydään pissalla vessan ovi auki.
  • jaetaan kotityöt aikuisten kesken tasan niin, ettei niiden jaosta tarvitse varsinaisesti puhua.
  • tuntuu kuitenkin olevan aina sotkuista, vaikka joka päivä siivotaan.
  • on aina leikkokukkia.
  • nostellaan sohvan koristetyynyt vähintään viidesti päivässä lattialta ylös.
  • minä valitan tyynyjen lattialle viskomisesta vähintään viidesti päivässä..
  • lapsen ulkovaatteet kuivuvat vessan kuivauspatterilla.
  • on aivan liian paljon kenkiä yhteen kenkäkaappiin.
  • jokaiselle perheenjäsenelle on oma leipänsä.
  • iltasatu luetaan vuoroilloin.
  • kysellään lapsen läksyjä varmasti aivan liian harvoin.
  • jopa lapsi tietää, ettei äidiltä saa kysyä mitään ennen kuin aamukahvikupista on vajunut vähintään puolet.
  • lapsi viedään sänkyyn puoli kahdeksan maissa arki-iltoina. Tosin tuurissaan on, tapahtuuko nukahtaminen silloin vai kahden tunnin päästä. 
  • soi kello aamuisin ensimmäisen kerran puoli seitsemältä.
  • eteisessä on perhekalenteri, jonne merkitään kaikki tärkeimmät yhteiset menot ja lapsen isipäivät. Kukaan ei kuitenkaan muista katsoa juuri sitä kalenteria. 
  • ei ole yhtä varsinaista viikkosiivouspäivää.
  • kuunnellaan harvoin musiikkia. Mutta jos kuunnellaan, jokainen saa toivoa vuorollaan biisin. F on DJ.
  • syödään arkiaamuisin kaurapuuroa marjoilla ja voi-kookossokerisilmällä. Tosin lapsi vetelee tämän päälle vielä kasan muutakin aamupalaa, aikuisille riittää puuro ja kahvi.
  • minä vien useimmiten lapsen aamulla kouluun.
  • mies pesee F:n hampaat iltaisin.
  • lapsi pesee hampaansa aamuisin itse.
  • on välillä ihan hirveä meteli.
  • pitäisi olla väliovi käytävään, mutta ei vaan ole.
  • aina välillä puhutaan siitä, mitä ihmettä ne naapurit ajattelevat, kun koko elämän äänikirjo kaikuu rapussa.
  • näkee ikkunoista kolmeen ilmansuuntaan. 
  • aikuiset puhuvat englantia, jos asia on sellainen, ettei lapsi saa kuulla. Tosin tuo pieni pentele on oppinut jo niin kasapäin englannin sanoja, että nykyisin puhuessa on pakko käyttä aliasmaisia kiertoilmauksia, jos haluaa pitää puheenvuoron teemakin omana tietonaan.
  • on aivan liian pieni kylpyhuone, jossa suihkutellessa unelmoin aina tassuammekylppäristä.
  • on aina kahvia, viintä, oliiviöljyä, marjoja, pastaa, juustoa, tomaattia, porkkanaa ja suklaata.
  • pidetään perhepalavereita milloin mistäkin aiheesta. Silloin suljetaan luurit ja telkkarit ja keskitytään yhteen aiheeseen. 
  • on iso perinteinen säästöpossu, jota mies täyttää ja minä tuhoan (bussimatkoilla). En ole vieläkään saanut ostettua Tampereen bussikorttia.
  • on 4 Bephanten-tuubia, 6 hammasharjaa, 3 hammasatahnaa, 6 sampoota ja 4 hoitoainetta, vaikka asukkaita edelleenkin on vain se kolme.
  • meillä lukee ulko-ovessa kolme sukunimeä niin tiiviisti, että ihmettelen, miten ne ylipäätään mahtuvat siihen. 

Miten teillä?

-Karoliina-

Ladataan...
Kolmistaan

Kaupallinen yhteistyö: Robert Bosch Oy

Olen jo aikaisemmin arjessa miettinyt, kuinka monet sellaiset tavat, jotka ovat itselleni ihan arkipäivää, voivatkin olla jollekin toiselle ihan uusia ja ihmeellisiä. Ja sitten toisaalta: Melkein aina kun näen jonkun ystävistäni toimivan kotioloissaan, huomaan, että kalkuloin koko ajan tapoja – niitä hänelle tuttuja, mutta minulle vieraita – josta voisin ottaa vinkkiä omaan arkeeni.

Minusta vinkkien kierrättäminen on fiksua. Ilman kaverin – ja itse asiassa monen blogin lukijankin – neuvoa olisi jäänyt palanut ruoka kattilan pohjaan, kovettuneet kantapäät vielä kurjempaan kuntoon tai hyvät reseptit kokkaamatta. Siksi minusta olikin niin kiva, kun Bosch pyysi minua Kotikeskiviikko-sarjan merkeissä kertomaan omat arkea helpottavat vinkkini. Kokosinkin tähän alle listaan kaikkia sellaisia arjen pikkujippoja, jotka auttavat kodinhoidossa, sisustamisessa ja kotoilussa.

  1. Osta leikkokukkia, jos olet poropeukalo pitkäaikaisten kasvien kanssa. Tee tuttavuutta lähikukkakauppasi kanssa ja palkitse itsesi esimerkiksi siivouspäivän jäljiltä ihanalla kukkapuskalla. Neilikoiden hinta-laatusuhde on mielestäni leikkokukissa paras.
  2. Jos et jaksa vaihtaa lakanoita joka viikko, vaihda ainakin tyynyliinat viikon välein.
  3. Pese vaatteet pikaohjelmilla, jos ne eivät varsinaisesti ole likaiset, mutta eivät kuitenkaan enää käyttökunnossakaan sellaisenaan.
  4. Muista kuitenkin rullauttaa pesukone ainakin kerran kuussa kaikista pisimmällä ja kuumimmalla ohjelmalla, jotta kone itsessään puhdistuu.
  5. Käytä kotona kotivaatteita, suojaa vaatteet leipoessa ja kokatessa esiliinalla. Näin paremmat vaatteet pysyvät siisteinä pidempään.
  6. Täytä jääkaappia kuin kaupassa täytetään, eli pienimmän päiväyksen tuotteet eteen, pisimmällä käyttöajalla olevat tuotteet taakse.
  7. Suosi seinähyllyjä. Tavaroiden ripustaminen ja säilyttäminen seinillä on kätevämpää kuin tasoilla tai lattioilla. Vaikka keittiön tasolla olevat purnukat ovat tiellä kokatessa, lattian pinot häiritsevät vähintään imuroidessa.
  8. Käy ruokakaupassa/ tilaa kauppakassipalvelulla ruoka kerran viikossa. Kaupassa käyntiin ei tarvitse käyttää niin paljon aikaa ja kaiken lisäksi heräteostoskertojen määrä vähenee luonnollisesti.
  9. Säädä pankkikorttiisi lisäpalvelu, jonka avulla rahaa menee aina säästöön, kun vingutat korttia. Itselläni kertaostoksen säästöön menevä summa on vuosien sisällä liikkunut 2-5euron välillä. Tällä tavalla rahaa on kertynyt säästöön useita tonneja (joista osa on kyllä jo käytetty, hah).
  10. Kirjoita menosi ja tulos ylös, jolloin rahan konkreettista virtaa on helpompi seurata. Jos palkkasi tulee useassa osassa, kannattaa tehdä itselle selkeä suunnitelma siitä, mitä laskuja mistäkin palkan osasta tulee milloinkin maksaa. Näin pysyy hyvin tietoisena siitä, mitä omassa rahapussissa tapahtuu.
  11. Pidä välillä nuukuusviikkoja, jolloin koluat kaikki kuivakaappiin jääneet makaronipussit, riisit, purkkipavut, jauhot ja näkkärit. Osta mahdollisimman vähän uutta ruokaa ja ole kokkailuissa luova.
  12. Preppaa eli esivalmistele ruuat etukäteen. Varsinkin arki-iltaisin töiden jälkeen on ihana, jos kotona odottaa jo valmis tai melkein valmis ruoka nälkäisiä syöjiä.
  13. Käytä ostopalveluita, jos sinulla on siihen mahdollisuus. Pesula, siivouspalvelut, kotiin tuodut ostokset ja lastenhoito ovat arjen pieniä, mutta todella merkittäviä, iloja.
  14. Anna ja ota sisustustuotteita, huonekaluja tai tekstiilejä pitkään lainaan. Turha lepuuttaa hyvää mattoa varastossa, jos se voi tuottaa ystävän tai perheenjäsenen kotona iloa. Joskus ihana huonekalu ei sovi omaan asuntoon, mutta siitä ei halua silti kokonaan luopua. Silloin sen voi hyvillä mielin antaa toisteiseksi lainaan.
  15. Laita kauniita, sinua itseäsi ilahduttavia arkisiakin asioita esille, vaikkeivat ne sopisikaan tiettyyn sisustustyyliin. Miksi kaunista mekkoa, ihania koruja tai nättiä kahvipurkkia pitää piilotella kaappien sisällä. Kauniit arjen tekstiilit tai esineet voi surutta jättää esille niin, että niitä voi katsella silloinkin, kun niitä ei varsinaisesti käytä.

Mukavaa arkipäivää! Me tosin ollaan F:n kanssa tällä hetkellä aika epäarkisissa fiiliksissä. Keski-Suomessa vietettävä hiihtoloma vie meidät nimittäin tänään Kuopioon ja teatteriin.

Kuvat: Noora Näppilä 

Asu: paita, Nanso / essu, Sanqvist (Volt )/ farkut, Zara

Ladataan...

Hesari kertoi muutama viikko sitten siitä, kuinka ihmisten onnellisuusasteen on katsottu lisääntyneen sellaisten pienten marginaalisten asioiden myötä kuin vaikkapa noutoruoka tai siivoajan palkkaaminen. Juttu alkoi hymyilyttää. Kuinka stereotyyppinen osasinkaan olla! Edessäni Woltista tilatut ruuat, kännykässä varaus seuraavan päivän kotiin saapuvalta siivoajalta.

Onnellisuushan on niin laaja kokonaisuus, ettei siihen yksi herkkuannos tai pestyt lattiat pysty ihmeitä tekemään. Tietenkään. Mutta joskus pieni asia saa aikaan jotain suurta.

Jos mietin omia ilonläikähdyksiäni, joita vaikkapa siivoajan tekemä työ saa minussa aikaan, liittysevät ne sen asian ymmärtämiseen, että toisen ihmisen tekemä työ vapauttaa minut jostain sellaisesta hommasta, jonka olisin ennen tehnyt itse. Vaikka siisti koti onkin jo palkkio itsessään, ei sen voi varsinaisesti vielä sanoa lisäävän onnellisuuttani. Se tieto, ettei minun tai meidän perheen tarvitse itse tehdä kaikkea, sen sijaa lisää! Kun joku palkattu ihminen puistelee matot tai valmistaa meidän illallisen perjantai-iltana, vapauttaa se meiltä aikaa yhdessäoloon. Aikaa voi ikään kuin ostaa.

Palveluita ostamalla ja toisaalta myös avun ottamista vastaan puolisolta ja muilta läheisiltä, olen opetellut olemaan armollisempi itselleni. Se, ettei minun tarvitse – kuten usein olen ajatellut – osata, jaksaa tai ylipäätään viitsiä tehdä kaikkea yksin, on saanut aikaan hirveästi hyvää. Vaikka olenkin varmasti monessa asiassa edelleen minä itse -tyyppiä, olen oppinut, osin varmasti ostopalveluiden myötä, hölläämään omaa otettani. Ei ole laisinkaan noloa, jos lakanat on vaihtanut joku toinen kuin minä! Ei ole noloa, jos kerran viikossa voi vetää ruuan kanssa siitä, mistä aita on matalin. Varsinkin, kun en toteuta varsinaisesti kotiäidin uraa, vaan päiviini mahtuu muutakin ohjelmaa.

Palveluiden ostamisen yleistyminen yhteiskunnassa kertoo tietysti yleisen tulotason noususta, mutta myös – ja ehkä juuri ennen kaikkea – siitä, että minunlaiseni tyypit, jotka ovat halunneet pitää kaikki langat käsissään, pärjätä reippaasti yksin, alkavat höllätä otettaan. Tajutaan se, että jos naapuri tekee paremmin voisilmäpullaa ja minä taas mustikkapiirakkaa, voidaan tehdä vaihtokauppoja, joissa minä teen piirakat kaikille, naapuri pullat. Ei ole häpeä, jos kaikkea ei tee itse. Sitä varten on ringit. Ostetut ja luontaisetuna tulleet.

-Karoliina-

Mekko: Mainio Clothing (saatu) // Kuva: Noora Näppilä

Pages