Ladataan...

Muistan erään keskustelun useamman vuoden takaa entisen naapurini (=ihanan naisen, jonka kanssa on tullut viime aikoina pidettyä ihan liian vähän yhteyttä) kanssa. Elettiin joululoman loppua. Naapurini, joka yleensä teki todella pitkää päivää töissä, oli kerrankin ollut yli viikon ihan vaan lomalla. Hän hehkui onnellisuutta, voimaa ja hyvää oloa. Aloimme jutella lomien tärkeydestä hyvinvoinnille aluksi vähän tähän tyyliin, mutta sitten ystäväni tokaisi:"Ihminen on lopulta edelleenkin kuin luolamies. Jos se saa liikkua, syödä puhdasta ruokaa, harrastaa seksiä, nukkua ja viettää aikaa rakkaittensa kanssa, on se onnellinen".

Kun aloimme ruotia noita lauseita, tajusimme, että nuo viisi osa-aluettahan olivat ne kaikkein yksinkertaisimmat asiat elämässä, mutta samalla juuri ne, josta nykyihminen ensimmäisen alkoi karsia, jos kiire alkaa painaa päälle. Skipata hyvän ruuan pikaversiolla, unohtaa kaikenlaisen hikoilun, lyhentää yöunia ja valitaa työt ja velvoitteet perheen ja ystävien sijaan. Kun alkoi tätä asiaa oikein ajatuksella miettiä, tuli tunne, ettei ollut ihme, että niin moni ihminen koki voivansa huonosti. 

Kun tässä taannoin sain kotona kaappien karsinta- ja siivousvimman, tajusin, että se oli pienessä mittakaavassa tätä ihan samaa "palaa perusjuurillesi -settiä". Kaapit olivat alkaneet nimittäin tässä Tampereella asutun vuoden aikana levitä ihan totaalisesti käsiin. Siksi, että tavaraa oli kertynyt liikaa, mutta myös siksi, että kaiken elämän keskellä jokin sellainen asia kuin siistit pinot ja rivit olivat tuntuneet täysin yhdentekevälle. 

Lopulta kuitenkin tuli sellainen tunne, että juurikin se pieni sivuseikka - kaappien kunto - alkoi tunkea jo ihan oikeastikin vähän jopa hyvinvoinnin esteeksi. Kun tuli töistä kotiin ja olisi kaivannut rauhaa ja leppoisaa oloa, alkoi vaan ahdistaa se, kun tuntui, että kaapit kaatuvat niskaan. Että joka kerta, kun vaatetta meni hakeman, rasvapurkkia etsimään tai pyykkejä viemään kaappiin, turhautui, kun millekään ei ollut tilaa tai mitään ei löytynyt. Luolamies sisälläni oli alkanut kaivata rotia perusasioihin. Ja kun sen kaappeihin lopulta sai, olo keveni yllättävästi. 

Kun pakkasin tätä viikonloppua (josta kerron teille huomisessa postauksessa lisää) varten kassia ainoastaan sillä tiedolla, että olisimme menossa Tukholmaan, ahdistuin jo etukäteen pakkaamisoperaatiosta. Kun tällä kertaa edessä olikin kuitenkin siistit vaatekaapit, joista ylimääräinen kama oli annettu edellisviikolla kiertoon, sekä puolityhjät kylppärin kaapit, oli yllätys melkoinen - Pakkaaminen vei vain murto-osan siitä ajasta, jota se yleensä vei. Eikä  tullut edes asukriisejä (vaikken edes tarkasti tiennyt, millaisia tilaisuuksia varten pakkailin) ja ekoja kertoja elämässäni kosmetiikkapussit ja lentoa varten täytettävä litrainen muovipussukka eivät olleet ääriään myöden täynnä. 

Vaikka se niin pöhkölle tuntuukin - ja pieni boheemi sisälläni haluaakin elää välillä "villisti" välittämättä tarkoista siivouspäivistä tai siitä, muistaako aina syödä tai käydä lenkillä - on nuo pienet ja suuret arkiset perusasiat ne, jotka lopulta pitää ainakin minut virkeänä, hyvällä mielellä ja liikkeessä. 

-Karoliina-

 

Ladataan...

Te tiedätte, että olen todellinen leikkokukkafani. Olen varmasti jo vuosia ostanut leikkokukkia kotiin sillä tahdilla, ettei kukkamaljakko ole koskaan ollut tyhjillään. Reilu vuosi sitten sain jopa perheeltäni synttärilahjaksi ”tilin” senaikaiseen lähikukkakauppaani. Tämän tilin turvin sain sitten hakea kukkakaupasta kukkia koko kevään ajan kotiini. Ihan loistava lahjaidea minusta!

Kun muutin Tampereelle, oli edessä myös sen ”oman” kukkakaupan löytäminen. Koska meidän kodin lähellä ei kukkakauppoja ole, tuli Tampereen keskustaa tarkastella vähän laajemmalla haitarilla. Ja niinpä sieltä löytyi, aivan Stockan vierestä, ihana Kukkaikkuna*. Kukkakauppa, joka vaan ensisilmäyksestä asti on näyttänyt sille, että tuo on minun juttuni.

Kukkaikkunan omistaja Tanja on pyörittänyt liikettä jo 15 vuotta lähes tismalleen samalla paikalla Tampereen keskustassa. Töitä kukkien parissa omistaja on tehnyt jo 21 vuotta. Kukkaikkunan koko tyyli on ainakin näin kasveja tuntemattoman ihmisen, ainoastaan visuaalisen fiilistelijän silmään, todella yhtenäinen. Kaikki kasvit niin leikkokukista ruukkukasveihin asti puhuvat ikään kuin samaa kieltä ja kukkakaupan ilmekin on yksi kokonaisuus. Sellainen valon ja varjon, tumman, vaalean, maskuliinisen ja herkän yhdistelmä, että liikettä ei voi olla ihailematta.

Kukkaikkunan linja onkin tehdä asioita omalla tavalla. Niin, että persoonallinen ote ja visio näkyy jokaisessa valinnassa ja kaupasta asiakkaan mukaan lähtevässä paketissa. Tanja sanoo, että hän haluaa Kukkaikkunan olevan aina askeleen edellä. Nyt tehdään tulevaisuutta, eikä vain tätä hetkeä tai ainakaan historiaa. Kukkaikkunassa on muutenkin pyritty etsimään sidonnoille ja kasveille aina se ”parempi versio”. Se, joka kohottaa kimpusta tai ruukkukasvista vielä vähän paremman, laadukkaamman ja kauniimman.

Minulle tulee Kukkaikkunassa aina kauhea tarve alkaa hamstraamaan ruukkuja ja kasveja meille kotiin. Vaikka tiedän, että olen totaalisen surkea pitkäaikaisten kasvien kanssa, jotenkin alan aina pohtia, josko meidän ikkunalaudalle saisi miniviidakon. Tai mitä jos eteistä ryhdittäisikin kasvien rivi.

Olisikohan niin, että viherpeukalon itsestään voisi löytää itsestään vielä tällä iällä? Vai vedänkö leikkokukkafanina tästä eteenpäinkin?

-Karoliina-

*postaus toteutettu yhteistyössä Kukkaikkunan kanssa

Ladataan...
Kolmistaan

 

Kaupallinen yhteistyö: Bosch

Kirjoittelin viime kuussa 15 vinkkiäni helpomman arjen puolesta. Sen lisäksi te jaoitte kommenttiboksissa vielä kasan ihan loistavia neuvoja ja niksejä. Kiitos siitä!

Koska Boschin kanssa yhteistyössä tehtävä Kotikeskiviikko-sarja vielä jatkuu, päätin kaivella tuolta omasta kotiminästäni vielä kasan uusia vinkkejä. Erityisesti teitä viime postauksessa taisi kiinnostaa tuo minun käyttämäni nettipankin lisäpalvelu, jolla kerroin säästäneeni vuosien saatossa minun mittapuullani paljonkin rahaa. Siksipä tämä lista keskittyy niin rahan, ajan kuin hermojenkin säästämiseen.

KAIKENLAISET SÄÄSTÖVINKIT ARKEEN:

HERMOJENSÄÄSTÖVINKKI: Olen jostain omituisesta syystä tajunnut vasta näin kolmekymppisenä, että vihjailu on yleensä täysin turhaa. Varsinkin parisuhteessa olen olettanut, että toinen voisi lukea (hyvin ristiriitaisistakin viesteistäni) sen, mitä TODELLA tarkoitan ja haluan. Miten pöhköä! Yleensä lopputulos on kaikkien kannalta parempi, jos osaa sanoittaa, kysyä ja pyytää asiat suoraan.

RAHANSÄÄSTÖVINKKI: Edellisen postauksen korttilisäpalvelun ja nuukuusviikon lisäksi oiva tapa säästää rahaa on se, että haastaa itsestä erilaisiin kokeiluihin. Kuukauden ostolakko tai herkkulakko ovat oivia kokeiluja henkisesti, mutta monesti – ainakin itse – olen tuollaisilla tempauksilla säästänyt myös rahaa. Tämän kevään kotimaisten tekstiilien ostokampanjani on tehnyt sen, etten ole ostanut itselleni vielä yhtäkään vaatetta, koska odotan muutamaa kevätuutuutta, johon minun tulee säästää rahat pidemmällä tähtäimellä.

REMONTTIRIITAAN MENEVÄN ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN JOHONKIN HAUSKEMPAAN: En ole koskaan rakentanut taloa, mutta olen kuullut, että se on todellinen parisuhteen koetinkivi. Aivan kuten vaikka Ikea-kaapin kokoaminen tai taulujen laitto seinään. Itse rakastan erilaisia taulukollaaseja, mutta harvoin olen ryhtynyt yksin tai yhdessä toimeen, koska kollaasissa on aina se ongelma, että vaikka yhden taulun saisi oikein ja suoraan, kuinka saada muut suunnitellulla tavalla viereen. Siksipä Boschin vempaimet ovatkin omat hermojensäästövinkkini numero yksi taulupuuhissa. Tällainen sanamörkö kun ristilinjalaser UniversalLevel 2 on laite, jolla laserin avulla voi varmistaa taulujen, ruuvien ja oikeastaan minkä tahansa kohteen niin, että se menee varmasti suoraan niin vaaka- kuin pystysuunnassakin. Laser on itsetasaava, eli linjojen ja pisteiden kohdistus tapahtuu niin, että linjasta tulee 100% suora.

Niin ja jotta sen itse kiinnikkeen saa seinään, käytettiin meillä taulujen laittoon Boschin monitoimiakkuporavasara Uneo Maxxia, jossa on samassa laitteessa niin vasaraporaus, poraus ja ruuvinväännin. Meillä on nimittäin tässäkin asunnossa jos jonkinmoista seinää betonisesta ulkoseinästä ohuempiin sisäseiniin, joten jokaiselle seinämateriaalille on valittava aina oma kiinnitystapansa ja -laitteensa.

VOIMIENSÄÄSTÖVINKKI: Minä itse ainakin hairahdun aina puuhastelemaan koko päivän vaikka sun mitä, ilman yhtään taukoa, jos en varsinaisesti päätä, että nyt otan tuohon iltaan esimerkiksi kolme tuntia ”vapaata”. Jos olet yhtään saman luonteinen kuin minä, tiedät, että sellainen lungi oleskelut ei tule välttämättä itsestään. Mutta silti se on ihan pakollista, vaikka kuinka nauttisikin äksönistä, töistä ja puuhastelusta! Nyt itseni innoittamana (hah) päätin, että teen kaikki työt niin valmiiksi ennen pääsiäislomaan, etten tee ainakaan kahteen ja puoleen päivään MITÄÄN tietokoneella.

AJANSÄÄSTÖVINKKI: Kirjaa listaan 10-15 asiaa, joita sinun on pakko tehdä päivittäin tai joita haluat tehdä päivisin. Tyyliin: työmatka, ruuan laitto, työt, tiskit, lenkki, perheen kanssa vietetty aika jne. Tee sitten lista asioista, joita todellisuudessa teet päivisin. Yleensä tässä vaiheessa huomaa, että johonkin asiaan, joka ei ole A) pakollinen tai B) todellisuudessa tärkeä, menee tuhottomasti aikaa. Tällainen asia voivat olla vaikka sometus, tv:n katselu, meikkaaminen tai vaikkapa lasten lelujen keräily toistuvasti ilman tulosta. Itse ainakin huomaan esimerkiksi illalla räplääväni puhelinta joskus ilman mitään syytä, vaikka kaikki päivän someasiat on todellisuudessa jo tehty ja luettu JA oikeasti vieläpä arvostan perhe- ja parisuhdeaikaa. Näissä hetkissä on aina muistutettava itseään siitä, kuinka kallisarvoista arkiaikaa haluaa todella viettää.

Kerro omat – ihan kaikenlaiset – säästövinkkisi nyt vielä tähän alle! Kuka on opetellut säästämään jotain sellaista, jota en omassa listassani maininnut? Ja mistä toisaalta et ikinä säästäisi?

-Karoliina-

Pages