Ladataan...

No nyt on luultavasti juhlittu tulevaa avioitumista jo sen verran, että luulisi olevan kemuttelut  tältä erää tässä. Kuten Insta Storisia seuranneet tietävätkin, viettelin minä polttareitani vielä toistamiseen viikonloppuna, kun kälyni vei minut yllärimatkalle Tukholmaan.

En todellakaan osannut odottaa mitään tuplapolttarikeissiä – edellisissäkin oli jo toipumista – mutta niinpä vaan kännykkääni kilahti viikko sitten lentoliput ja edellinen viikonloppu tulikin vietettyä sitten aurinkoisessa Stokiksessa.

Matkasimme Ruotsiin perjantai-iltapäivänä lentäen ja tulimme takaisin sunnuntai-iltana. Matka oli meidän kahden yhteinen reissu täynnä höpöttelyä, kaupungilla kiertelyä, hyvää ruokaa ja skumppaa. Kälyni oli varannut meille ihanan hotellin ja hyviä ruokapaikkoja. Oli niin mukava nauttia kiireettömyydestä ja rennosta olosta!

Kaiken lisäksi Tukholma helli meitä aivan mielettömällä säällä. Siellä oli jo aivan kesä (joka taidettiin tuoda mukanamme myös Suomeen).

Hyvästä reissusta kertoo muuten aina myös se, ettei kuvia ehdi edes ottaa. Siksi vain muutama otos.

Kiitos mieleenpainuvasta, ihanasta reissusta, H!

-Karoliina-

Ladataan...
Kolmistaan

 

 

Tulee vähän hölmö olo siitä, että olen elänyt 33 kevättä, ja silti se osaa yllättää aina totaalisesti. Joka kerta sitä seisoo keskellä huhtikuuta ja kummastelee sulavaa lumea ja pidempiä päiviä.

Tänä keväänä on ihmetyttänyt ainakin:

  • Kuinka nopeasti lapsi voi kasvaa puolessa vuodessa? Ne välikausivaatteet, jotka ovat menneet vielä syksyllä päälle, eivät mahdu enää parhaalla tahdollakaan.
  • Kuinka en edelleenkään, 7 vuoden vanhemmuuden jälkeen, osaa ennakoida näitä erilaisia kausia? Arvatkaa löytyykö enää NYT alesta yhtään varteenotettavaa välikausitakkia tai kumisaappaita. Kyllä ei löydy.
  • Miten paljon katupölyä voikaan olla? Ja miten nopeasti pöly tunkeekaan kaduilta kodin ikkunalaudoille?
  • Miten vaikeaa pukeutuminen onkaan, kun aamulla on pakkasta ja iltapäivällä hiki valuu jo norona talvitakilla vuoratussa selässä? Lapsi varsinkaan ei ymmärrä kerrospukeutumista ja kyllä itselläkin on kynnys laittaa toisaalta aamulla kevyttakki ja kumisaappaat silläkin uhalla, että tietää sään lämpenevän päivän aikana. Aamun palelu kun on kuitenkin pahinta, mitä tiedän. Siksi kevätvaatteet ja -kengät saavat vielä odottaa hetken. 
  • Kuinka valon määrä voikaan tehdä niin paljon hyvää ihmismielelle? Se, missä talvisin (varsinkin arkena) kello kuusi iltapäivällä on jo hetki, jossa suurin piirtein vedetään yöpukua päälle, keväällä ja kesällä kuudelta on vielä kaikki mahdollisuudet auki. Päivän piteneminen tarkoittaa valon lisäksi erityisesti mahdollisuuksien lisääntymistä: Arki-iltoinakin ehtii taas tehdä vaikka sun mitä.
  • Miten sisäilmassa leijuva pöly voikaan olla yhtä aikaa kaunista ja silti kauheaa?
  • Miten ihanalle parsa voikaan taas maistua?
  • Montahan kertaa siristelen piilolinssin rullalle, ennen kuin muistan ottaa aurinkolasit kassini vakiovarusteeksi?
  • Montahan kertaa kastelen itseni litimäräksi, ennen kuin muistan ottaa sateenvarjoni kassini vakiovarusteeksi?
  • Miksi lokkien kirkuna kuulostaa keväisin niin ihanalle, vaikka keskellä kesää kyseiset otukset herättävät vain kiukkua torijäätelö kourassa?

Oi ihana, huhtikuu!

-Karoliina-

Kuva: Noora Näppilä

Asu: huivi, H&M // takki, Joutsen (kotimainen tekstiili) // farkut, Zara // kengät, Pura (kotimainen)*

*saatu

 

 

 

 

 

Ladataan...

Huomenta perjantaihin!

Minulla on ollut oikeastaan koko tämän vuoden puoli sellaista aikaa, etten ole panostanut vaatetukseen, hiuksiin tai meikkiin sitten yhtään. Olen iskenyt vain jonkun niistä kaapin etumaisista neuleista päälleni. Niiden pariksi farkut, toppatakin, Reiman lastenrukkaset ja pipon. That`s it. 

Joskus kun olen sattunut menemään kaupungille töiden jälkeen, on oikein hävettänyt se habitus, joka on kauppojen peileistä katsonut minua vastaan. Tullut tunne, että pitäisi ryhdistäytyä. Mutta kun kello soi taas seuraavana aamuna ennen kuutta, ei tyyli tule ensimmäisenä mieleen. 

Minä luulenkin, että syy pölähtäneeseen ulkonäkööni juonta juurensa talvikyllästymisestä. Odotan jo niin hirveästi lämpimämpiä kelejä. Sitä, kun saa iskeä tennarit paljaaseen jalkaan ja nahkarotsin niskaan, että tämä iänikuinen toppatakkilook ei enää oikein jaksa inspiroida. Niin ja sekin on ihan kiva, että kampauksen saa valita mielialan mukaan. Ei sillä perusteella, että mahtuuko se pipon alle. 

Olen alkanut vähän kirjailla ylös asioita, joita olisi ihana ostaa kevääksi ja kesäksi. Jotenkin minulla on nyt ihan hirvittävä army meets glitter -tyylin himo. Jostain syystä olen nimittäin alkanut himoita tämän jo alkaneen kimallebuumini lisäksi army-kuoseja ja armeijanvihreää. Niin ja tietysti kevättä kohti tietyt hippijutut alkavat kiinnostaa ihan vakiostikin. 

En usko, että kaikkia näistä tulen hankkineeksi, mutta unelmakevätlistallani on ainakin:

  • Valkeat, revityt farkut (sellaiset omistanut viimeksi lukion ekalla)
  • Army-takki tai vihreä vuoreton bomber
  • Vihreä rento kauluspaita
  • Virheä rento t-paita
  • Hopeiset, varrettomat Converset
  • Mustan, pitkän hippihapsuliivin
  • Mustan hapsulaukun
  • Kunnolliset, mustat, sandaalit
  • Pitkä, vetoketjullinen, harmaa huppari
  • Valkoinen ja musta pitkä, löysä t-paita

Näillä haaveilla kohti talvista (tai ainakin loskaista) viikonloppua!

-Karoliina-

*Kuvat lainattu Pinterestistä

Pages