Ladataan...
Kolmistaan

Olen kertonut monta kertaa, että F:llä on joskus vaikeuksia löytää itselleen asu kouluun. Siinä sitten kiskotaan vaatekaapin sisältöä alas ja yritetään löytää sopivaa. Edellispäivänä mukava vaate voikin olla tässä tapauksessa huono juuri tänään. Kauhea sanoa, mutta tunnistan tästäkin välillä itseni.

Päätin muutama viikko sitten, että testaan vaatteiden karsimista helpottaakseni tyttäreni vaatekriisejä. Konmaritus on auttanut aikuisten aamuja, joten miksi se ei auttaisi lastakin. F sai valita kaapistaan viidet housut, viisi pitkähihaista yläosaa, viisi t-paitaa ja tämän lisäksi parit kengät, takit ja yhdet ulkoasusteet. Muut laitettiin väliaikaisesti pois kaapista.

Tämä kokeilu helpotta meidän eloa aivan käsittämättömän paljon. Kaapissa kun ei ollut kuin muutamat vaatteet (osa aina pyykissä), ei valintaan ja veivaamiseen mennyt kenenkään aikaa eikä energiaa. Voin sanoa (vaikka itse sanonkin), että kokeilumme oli nerokas.

Vaatteiden karsiminen ikään kuin katkaisi kierteen. Nyt kun kaappiin on jo palautettu normaalimäärä vaatetta, on hyvä meno edelleen jatkunut.

Jotta homma jatkuisi edelleen hyvissä fiiliksissä, karsin tämän operaation yhteydessä taas kerran F:n vaatekaapista yhden puolikkaan Ikea-säkillisen kampetta. Niitä (ja paaaaaljon muuta) voi tulla ostamaan 8.10.2017 Mansen blogikirppikseltä!

-Karoliina-

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Kaupallinen yhteistyö: Polarn O. Pyret

Te, jotka olette seuranneet blogiani alusta asti, tiedätte, että Polarn O. Pyret on yksi niistä lastenvaatemerkeistä, joka on kulkenut mukanamme koko F:n elämän ajan. PO.P on ollut mukana niin arjen päiväkotivaatteissa kun talven pakkasilla ja kesän juhlissakin. Se, miksi olen ollut niin merkkiuskollinen, on liittynyt vaatteiden laatuun, käyttömukavuuteen ja yhdisteltävyyteen. PO.P-vaatteissa parasta on ollut se, kun ne on voinut pestä ja joka kerta kun ne on narulta laittanut pesun jälkeen kaappiin, on vaate ollut kuin uusi. Ne on niitä arjen pieniä iloja!

Vaikka olenkin rakastanut Polarnin reippaita ja klassisia raitoja, olen ollut vuosi vuodelta iloisempi vähän sellaisista erilaista PO.P:n kuoseista ja mallistoista: kukkabombereista, hyönteisleggareista, kirsikkamekoista ja riikinkukkokankaista.

Tänä syksynä PO.P otti vielä suuremman harppauksen kohti uudistunutta brändiä. Tuttujen raitojen ja reippaiden kuosien vierelle on tuotu yhä enemmän tämänhetkisiä lastenvaatetrendejä vastaavia kuoseja, malleja ja värejä. Erityisesti nyt elokuussa kauppoihin tulleessa 6-12 -vuotiaiden koululaismallistossa näkyy uudistus oikein kunnolla. En voisi olla tyytyväisempi tästä uudesta ilmeestä ja kuusivuotiaankin tuomi kertoo paljon: ”Nää on ihanimmat PO.P:t, jotka mulla on ollut.”

Kävimme F:n kanssa eilen Koskikeskuksen Polarn O. Pyretillä, josta tuore ekaluokkalainen sai siis itse valita suosikkinsa syksyn koulupäiviin. Mukaan lähti ihana, pörröinen turkispusakka, jota voi käyttää alkusyksystä takkina ja joka menee paukkupakkasilla sisäjakkuna. Niiden pariksi valittiin mustat leggarit, jotka on ensinnäkin aika katu-uskottavat. Mutta joissa on kaikki se, mitä touhuavan lapsen vanhempana leggareihin kaipaa – pukemista helpottavat vetoketjut nilkoissa, polvien tuplakangas rymyämisen varalle ja PO.P:lle tyypillinen säätökuminauha vyötäröllä. Toisessa mukaan tarttuneessa asussa yhdistyi sporttisuus ja tyttömäisyys – aivan kuten syksyn muodissa muutenkin. Tummansiniseen leggins-pusakka-asuun kun toi persoonallisuutta söpöt vaaleanpunaiset sivuraidat ja pusakan edessä olevat röyhelöt. 

Tämä uusi Polarn O. Pyretin linjanveto on meidän kannaltamme ainakin aika nerokas: Kun jo hetken kuvittelin, että PO.P on koululaisen makuun liian lapsellinen, muutti tämä syksy ajatukseni täysin. Uskon, että tällä tyylillä PO.P:n vaatteet saavat kulkea matkassamme vielä todella kauan. Varsinkin, kun tuntuu sille, että näiden vaatteiden yhdistely toisiinsa - ja vaikka toisiinkin merkkeihin - on paljon helpompaa kuin ennen, koska nyt murretut vaaleat sävy, tummansininen ja musta on yhdistettävissä keskenään. Ja oikeastaan minkä muun värin kanssa hyvänsä. 

-Karoliina-

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Viime jouluna toivoin F:lle lahjaksi vaatelahjakortteja, koska tuntui sille, että tyttö oli kasvanut kaikista kamppeistaan syksyn aikana yli. F sai useammankin lahjakortin ja niinpä suuntasimme joulun jälkeen alennusmyynteihin. Ensimmäisen kerran elämässä usutin F:n myös ihan sovituskoppiin asti koittamaan vaatteet, ettei kotona tulisi sellaisia ihania yllätyksiä kun ”tää tuntuu oudolle”, ”on liian löysät” tai ”kiristää”. Yhden hikisen iltapäivän jälkeen meillä oli kotiin lähtiessä kassissa ainakin viidet housut, saman verran paitoja, sekä muutamat mekot ja sukat. Oli tyytyväinen olo, kun kaapista löytyi taas pienen vajauksen jälkeen puettavaa.

No mitäs sitten juuri kävikään? Vaikka vaatteissa on edelleenkin aivan uudenkarhea fiilis, printit paikallaan ja sen verran vähän käyttöä ja pesuja, että tuntuvat ihan uusille, eivät ne enää mahdu päälle. Tajusin tuossa viime viikolla, että kaikkien joulukuussa ostettujen paitojen hihat ja housujen lahkeet ovat aivan liian lyhyitä. Siitäkin huolimatta, että ostan aina reiluja vaatteita! Yhtä tai joskus jopa kahta kokoa suurempia vaatteita, kuin mitkä juuri sillä hetkellä menisivät passelisti päälle.

Manaisin homma ystävälleni, joka sanoi, että voin vaan kuvitella miltä hänestä tuntuu. Kolmen lapsen äitinä tuo vaatteiden uusimistahti, ostaminen ja inventointi vie triplaenergiat. Huh! Voin vaan kuvitella sen rahanmenon ja ajan, joka sopivan kokoisten vaatteiden hankkimiseen (ja kaapista poislaittamiseen) menee.

Olenkin mietiskellyt paria asiaa tämän vaateasian tiimoilta. Esimerkiksi sitä, kuinka monta vaatesettiä perheissä vuoden aikana yleensä ostetaan. Muistan, että yhtenä vuonna keväällä hankitut välikausivaatteet eivät mahtuneet enää samana syksynä ja kaksien samaan tarkoitukseen hommattujen ulkovaatteiden osto tuntui aika hurjalle.

Niin ja sitäkin olen ajatellut, miten voisikaan perustaa sellaisia vaaterinkejä, joissa voisi kierrättää käytetyt vaatteet uusille lapsille ja josta saisi omalle mukulalle aina uuden setin käyttövaatteita. Minusta ei ole ramppaamaan kirppareilla, eikä ainakaan kyttäämään nettikauppoja ja nettikirppiksiä. Siksi olisi ihan huikeaa, jos voisi iskeä F:n pieneksi jääneet vaatteet aina pussukassa vaan seuraavalle omistajalle ja itse saisi omaan makuun ja käyttötarkoitukseen sopivan säkin vaihdossa tai toiselta perheeltä. Ainakaan F:llä nuo vaatteet eivät ehdi nykyisin oikein edes kulua, kun kierto on niin nopea.

Näillä ajatuksilla kohti keskiviikkoiltaa. F:n vaatekaappi sai ihanaa uutta täydennystä, kun tilasin Vimman alesta (ja vähän myös ei-alestakin) koulusyksyksi uusia vaatteita, joista voi kasvaa ohi.

-Karoliina-

Share

Pages