Ladataan...
Kolmistaan

Meillä luetaan F:lle ja F:n kanssa joka ikinen päivä. Ja kuten olen niin monta kertaa ennenkin sanonut, on esimerkiksi iltasatu sellainen hetki, josta haluan pitää mahdollisimman pitkään kiinni.

Tähän asti koko meidän perheen lastenkirjasuosikki on ollut – kuten jo taidattekin tietää – Paula Norosen Supermarsu-kirjasarja. Vaikka Supermarsut ovatkin edelleen meidän lukulistalle, on niiden rinnalle tullut pari muuta suosikkikirjaa. Mikä on aika älyttömän hyvä juttu: Tuntuu sille, että osaan Supermarsujen repliikit nimittäin jo ihan ulkoa.

LASTENKIRJASUOSIKIT MARRASKUUSSA 2017

Tagli ja Telle -kirjasarja. Paula Noronen, Oili Kokkonen. (Tammi, 2016&2017) Norosesta on siis epäilemättä tullut meidän sakin lempilastenkirjailija. Norosen uudessa Tagli ja Telle -sarjassa seikkailevat sisarukset Tagli ja Telle, jotka asustavat Muhku-nimisen kauppakeskuksen kyljessä. He pitävät salaista etsivätoimistoa ja tempautuvat erilaisten mysteerien maailmaan.

Tagli ja Telle -sarja on mielestäni suunnattu kasvavalle Supermarsu-kansalle. Vaikka molemmat sarjat uppoavatkin varmasti laajalle sakille alakoululaisia, on Taglissa ja Tellessä selvästi sellainen ”isompien lasten” tunnelma. Tosin suoraviivaisempia Tagli ja Telle -kirjat ovat kuin Supermarsut. Juonessa ei ole niin paljon mutkia ja dialogi on yksinkertaisempaa. Ehkä Tagli ja Telle -kirjoja onkin ajateltu niin, että alakouluisten olisi helpompi lukea kirjat myös itse.

Meidän pihan perhesoppa. Riina Katajavuori, Riikka Toivanen, Maiju Tokola. (Tammi, 2015)En yhtään tiedä, mistä tämä kirja on meidän kirjahyllyyn ilmestynyt, mutta sattumalta siitä on tullut yksi luetuimmista kirjoistamme. Meidän pihan perhesoppa kertoo suoraan ja lapsenkielisesti erilaisten perheiden synnystä. Siitä, miten yksinkertaisuudessaan lapsi saa alkunsa, mutta myös muista tavoista tulla perheeksi – adoptioista ja lapsettomuushoidoista. Erittäin hyvä kirja lisääntymisasioista puhumiseen.

Ikioma perheeni. Tittamari Marttinen, Aiju Salminen. (Tammi, 2015) Ikioma perheeni kertoo Kuu-nimiestä lapsesta, jolla on kaksi äitiä. Sekä Kuun ystävästä Kimistä, jolla on vaihtoehtoisesti kaksi isää. Tarinaa kuljetetaan Kuun syntymäpäivien kautta, mutta punaisena lankana tarinassa on sateenkaariperhe-elämä. Hirmuisen luontevan ja kauniisti kerrotun tarinan lisäksi pidän Aiju Salmisen kuvituksesta, joka yksinkertaisuudessaan on hirmuisen kaunista.

Mitä teillä luetaan juuri nyt?

-Karoliina-

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Oi voi! Mulle tuli ihan herkistynyt olo, kun luin tämän 2,5 vuotta vanhan postauksen. TUOSTAKO se F:n lukutoukkaura oikein alkoi? Kirjat ovat kuuluneet niin kauan F:n lempparitekemisiin, että en edes enää muistanut "Pallo. Punainen pallo -aikaa".

Niin se vaan on, että kun joskus onnistuu iskemään johonkin lapsen otolliseen kehitysvaiheeseen sopivan ärsykkeen, syntyy hyvää jälkeä. Nykyisinhän F ahmii kirjoja ja nököttäisi vieressä varmasti vaikka viisi tuntia, jos joku vain lukisi. Onneksi intoa oman lukutaidon treenaamiseen löytyy, jotta jatkossa meidän ei Eskon kanssa tarvitse istua kaikkia iltoja hänelle lukemassa (vaikka onhan sekin kyllä kerran päivässä ihanaa).

Joka tapauksessa. Tästä se kaikki lähti:

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lukutoukaksi

19.2.2013

Heippa ja tervehdys uuteen viikkoon,

Neiti-F sai tammikuun alussa työkaveriltani Marilta ja hänen tyttäreltään Reetalta tuliaslahjaksi Tatu ja Patu -kirjan. Ajattelin aluksi laittaa kirjan vielä kaapin ylähyllylle muiden isojen lasten kirjojen joukkoon odottelemaan myöhempiä aikoja, mutta onneksi Neiti nappasi kirjan heti käsiinsä. Hänhän rakasti sitä, jaksoi jopa keskittyä kuuntelemaan kun luin sitä. Olin selvästikin aliarvioinut Neiti-F:n kirjatarpeet.

Tatuun ja Patuun asti olin lukenyt Neidille pääasiassa loruja. Niitä ihan perinteisiä. Tiitiäisen satupuu (Kirsi Kunnas) ja sitä rataa. Ja JOKA ilta! Tuntui siis todella virkistävälle – varmasti lopulta meidän molempien mielestä – että iltasatutarjottimelle tuli jotain uutta luettavaa ja katseltavaa.

Viime viikon sairastelupäivinä veivasimme sitten Tatu ja Patu päiväkodissa -kirjaa(Havukainen, Toivonen) niin läpeensä, että perjantaipostin tuominen oli aikaslailla iloinen yllätys. Otava oli nimittäin lähettänyt Neiti-F:lle muutaman uuden kirjan. Olisiko voinut paremmpaan saumaan sattua :) Kiitos!

Kirjakirjeestä löytyivät kirjat: Veera ja menopelit (Havukainen, Toivonen), Kössi Kenguru ja veturi (Prepula) ja Elli ja tuttisuu (Teräs, Pertamo). Tällä erää otimme tarkasteluun Veera-kirjan –>

Veera ja menopelit kuuluu Ainoa Havukaisen ja Sami Toivasen kirjoittamaan ja kuvittamaan Veera-sarjaan. Tekijät ovat samat kuin Tatussa ja Patussa, ja niinpä nämä kaksi veljestäkin vilahtelevat Veera-kirjojen sivuilla.

Neiti-F piti Veera-kirjan kuvista, ja täytyy myöntää, että itsenikin oli ihana syventyä tutkimaan erilaisia kuviin kätkettyjä yksityiskohtia. Kirjan kuvitustyylikin oli muuten niin tunnistettava Tatuista ja Patuista, että Neiti-F yritti etsiä jokaiselta sivulta Tatun ja Patun päiväkodintäti-Heidiä :)

Juoni kirjassa on aika suppea, mutta toisaalta:kirjan tarkoitus onkin tutustuttaa lukija erilaisiin kulkuneuvoihin, ja sen tehtävän kirja täyttää hyvin. Pidän myös siitä, että kirja ei aliarvio lasta. Kirjassa on paljon vaikeaa sanastoa, ja kuvat ovat täynnä huumoria.

Näiden vähän jo isommille tarkoitettujen kirjojen lukemisessa on muuten näin vanhemman näkökulmastakin yksi aika hyvä seikka: lukuhetki tuo jotain viihdettä jo itsellekin! Onhan se vähän toista katsella kauniita kuvia ja lukea oikeita virkkeitä toisin kuin tämmöisiä ”Pallo. Punainen pallo”.

Kivaa tiistaita! Ja hauskaa lomatiistaita niille, joiden hiihtis on jo meneillään. Itse yritän sinnitellä vielä kolme päivää, ja sitten on kaun odotettu LOMAAAA!

-Karkki-

---------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kivaa torstaitakin :D

-Karoliina-

 Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Share

Ladataan...
Kolmistaan

Jos jotain hyvää tämän kesän säistä pitää hakea, on se ehdottomasti se, että nyt olen malttanut lukea oikein kunnolla ja ilman huonoa omatuntoa siitä, että pitäisi olla koko ajan ulkona. Vaikka kirjallisuutta opiskellessa opin lukemaan teokset nopeasti ja yliopistossa vaaditulla tavalla, nautin siitä, että vapaa-aikani kirjat saan lukea rauhassa ja ajan kanssa. Nopeus ei ole siis kirjoja lukiessa minun juttuni. Pääasia on, että koko ajan on vähintään yksi kirja lukemisvalmiudessa ja samalla myös mielessä.

Enimmäkseen olen kyllä lukenut dekkareita, koska niitä lukiessa koen olevani eniten lomalla. Mutta onpa mukaan mahtunut pari käytännönläheisempää elämäntaito-opasta ja muutama perusromaanikin.

Olemme F:n kanssa käyneet tänä kesänä myös kirjastossa entistä useammin. Yleensä kirjastotouhut jäävät näin kesäisin, mutta sateen ropina on vetänyt myös pienen neidin yhä innokkaammin kirjojen pariin.

F ja minä olemme lukeneet mm. näitä teoksia kesän aikana.

KAROLIINAN KESÄKIRJOJA 2015:

  • Hennig Mankell: Haudattu. Ennen julkaisematon Wallander-kirja. Tehty alunperin Hollantiin dekkarikirjamarkkinointia varten (vähän samoin kuin Suomessa julkaistaan aina jokin pienoisromaani Kirjan ja ruusun -päivänä).
  • Anna Jansson: Hylynryöstäjä. Maria Wern-sarjaa. Siispä laatutakuu, vaikkakin Wernit ovat Wallandereihin verrattuna minusta aina vähän karmaisevampia.
  • Marie Kondo: KonMari-Siivouksen elämänmullistava taika. Huh mikä teos! Osaksi aikamoisia ylisanoja, mutta silti todella inspiroiva teos. Kirjoitan tästä oman postauksen pian!
  • Timo Parvela, Jari Sinkkonen: Ekaluokkalaisen vanhemmille: Kouluun! . Molemmat miehet ovat kasvatusalan neroja, joten luen mielelläni heitä. Kouluun!-teos sopii hyvin myös vähän nuorempien lasten vanhemmille. Jopa niin hyvin, että tein lukiessani alleviivauksia :)
  • Laura Honkasalo: Nuukaillen eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman. Ihan loistava opas nuukailuun ja järkevään kuluttamiseen. Näitä ohjeitä on pakko testata viimeistään sykyllä.
  • Viljami Puustinen: Kingston Wall -Petri Wallin saaga. Ehkä hieman tökkivällä tavalla kirjoitettu teos, mutta se sopii kuitenkin kirjan tyylii. Loistava sukellus suomalaiseen rock-elämään. Kirja vilisee tuttuja nimiä ja hurjia kertomuksia.
  • Aino Kontula: Reksi on homo ja opettajat hullui. Olen lukenut tämän kirjan valehtelematta puolen kymmentä kertaa, ja aina vaan jaksaa naurattaa yläkoulukuvaus. Niin totta (vaikka opettajahahmo säälitää ja suututtaakin välillä).

 

F:N KESÄKIRJOJA 2015:

  • Tiina Nopola, Mervi Lindman: Siiri tekee maalin, Siiri ja lumimies ja Siiri ja kadonnut tähti. Näitä kirjoja aikuinenkin lukee ilolla!
  • Daniel Lipkowitz: LEGO leikkikirja. Kuvia, tarinoita ja inspiraatioita siitä, mitä kaikkea Legoista voi tehdä. Aina kun F on selaillut kirjaa, alkaa monta tuntia kestävä Lego-leikki. Loistava inspiraatioteos siis!
  • Disney: Prinsessatarinoita.Mitähän tästä nyt sanoisi? No F ainakin tykkää. Kauniita neitoja pinteessä.
  • Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu Kurrekurredut-saarella. Kuvitettu Peppi-teos. Hyvää, paitsi toki arveluttaa aina nämä jutut.
  • Maijaliisa Kauppinen: Tilli Mössönpoika. Lapsuuteni lempparikirja jaksaa innostaa myös F:n.

Mitä kirjoja teillä on luettu näin kesällä? Itselläni seuraavaksi listalla on kirjastoon varatut Eat,Pray,Love (kiitos vaan vinkistä teille!), Kaaoksen kesyttäjä :tavarat, paperit ja aika haltuun, sekä pino Eskon isältä saatuja kirjoja.

-Karoliina-

Seuraa Kolmistaan-meininkiä myös Instagramin, Facebookin, Bloglovinin, Blogilistan, sekä Eskon ja Karoliinan twittereiden kautta.

Share

Pages