Kun stressi muuttuu uupumukseksi

Ladataan...
Kriselda

 

Tein projektia liittyen työhyvinvointiin ja kävin sen tiimoilta tapaamassa Rosa Nenosta, joka on Pilots Helsingin perustaja ja positiivisen psykologian asiantuntija. Juttelimme stressistä ja uupumuksesta ja siitä, mitä keinoja on selviytyä niistä.

Koska aihe on varmasti monelle ajankohtainen (jossain vaiheessa elämää), niin ajattelin nostaa aiheen pöydälle myös täällä blogin puolella.

 

Stressin kulussa voidaan havaita kolme vaihetta:

1. Hälytysvaihe, jolloin valmistaudutaan tulevaan tai yritetään lykätä stressiä aiheuttavia tekijöitä.

2. Vastustus, eli sopeutumisvaihe. Tässä vaiheessa kohdataan stressitekijät ja silloin pitäisi yrittää eliminoida stressitekijöitä.

3. Uupumisvaihe, jolloin stressi on jatkunut pitkään ja seurauksena on tavallisesti burn out.

 

 

Palautumisen tärkeys

 

Stressiä on kahdenlaista; on olemassa positiivista stressiä, joka ajaa meitä eteenpäin parempiin suorituksiin. Sitten on pitkään jatkunutta stressiä, joka uuvuttaa ja lamauttaa.

Rosa otti huomioon erittäin hyvän pointin: liikkumisen jälkeen (ei tarvitse edes olla rankka urheilusuoritus) kroppa tarvitsee palautumista. Huollamme kehoa; venyttelemme lihakisamme, syömme ravitsevasti ja annamme kropan levätä treenien välissä. Yhtä tärkeää on mielen palautuminen stressitasojen vaihteluiden jälkeen. Jo pelkästään syvään hengittäminen rentouttaa kropan ja aivot saavat samalla happea.

 

Huomionarvoinen seikka on myös se, että jokainen kokee stressin yksilöllisesti. Se voi ilmetä mm. kriittisyytenä ja negatiivisina ajatuksina. Pitkään jatkuneena stressi voi oireilla iho-ongelmina, ruokahalun muutoksilla, unettomuutena tai ahdistuksena. Joidenkin tutkimusten mukaan 95% kaikista maailman sairauksista ovat yhteydessä stressiin.

 

Jotkut taas saattavat elää läpielämän stressaantuneina, eivätkä he edes tiedä sitä. Tämä voi johtua siitä, ettei ihminen ole koskaan oppinut rentoutumaan. Lapsesta asti on opittu suorittamaan, eivätkä ympärillä olevat paineet ole koskaan sallineet mielen rentoutumista.

Yksilön olisi siis hyvä tunnistaa omat stressitasonsa ja opittava eliminoimaan elämästään rasittavia tekijöitä. Stressinsietokykymme on myös yksilöllistä, johon vaikuttaa geenit ja omat ajattelumallit.

 

 

 

Positiivinen psykologia keskittyy ihmisen vahvuuksiin ja voimavaroihin, ja suurimmaksi osaksi aiheutamme itse itsellemme paineita. Korkeiden tavoitteiden sijasta voisimme asettaa itsellemme realistisia tavoitteita. Ylisuorittaminen ei ole tarpeellista joka ikinen sekunti.

 

Mikäli taas stressiä aiheuttava asia on ulkoista, kuten liian vaativa tai raskas työ, niin meidän tulisi oppia keventämään taakkaamme. Useinkaan pelkästään yksi asia ei johda stressiin, vaan se on monien osatekijöiden tulos. Raskaan työn lisäksi meitä voi kuormittaa tavoitteelliset harrastukset, parisuhde tai useamman projektin päällekkäisyys. Työt eivät tekemällä lopu, joten olisi hyvä priorisoida omaa elämää. Mikäli sitä ei tee, kroppa lopulta reagoi tähän negatiivisesti ja burn outin merkit ovat käsillä.

 

 

Uupuneessa mielentilassa on haastavaa pakottaa itsensä ajattelemaan positiivisesti. Hyvänä vinkkinä Rosa muistutti, että keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa ja meidän on huomattavasti helpompaa osoittaa käskyjä kroppaan. Jo muutaman minuutin meditaatio tai rauhallinen uloshengittäminen rentouttavat mielen ja koko keskushermoston.

 

Hengityksen lisäksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota omiin ajatuksiin: onko se syyttelevää, negatiivista, rajoittavaa vai syyllistävää?

Jokaiselle tekisi hyvää olla tietoisempi omista ajatuksistaan ja henkisistä rajoistaan. Niin moni elää merkityksetöntä elämää, jolloin itsensä motivoiminen voi tuntua erityisen raskaalta.

 

 

Pilotsilla on tänä viikonloppuna, tulevana lauantaina 8.4 Hyvän mielen taidot -workshop, jossa käsitellään syvemmin stressiä ja työuupumuksesta selviytymistä.

Mikäli lauantai tulee liian pian, niin ei hätää – myöhemmin keväällä ehtii muihin timanttisille kursseille. Tekisi itse kullekin hyvää osallistua, vaikka kaikkiin:

 

27.4-18.5 Design your roadmap – Neljän kerran workshop, jossa etsitään omia vahvuuksia ja löydetään elämälle merkityksellinen suunta. Parhaimmassa tapauksessa oma elämän tarkoitus löytyy.

 

9.5 Tunteiden 101 –  Itsensäjohtamisesta ja keinoälyn lisääntyessä tunneälyn merkitys korostuu.

 

30.5 Mieli menestyksen tiellä – Omien rajojen rikkominen ja potentiaalin hyödyntäminen.

 

 

Kuvat: Pekka Mustonen
Kuvat Rosasta: Kriselda

 

 

Lue myös:
Mitä sinä haluaisit osata?
Stressi on paha tauti
Share

Kommentoi

Ladataan...