Mentor Circle: Optimistisuuden voi oppia

Kriselda

 

Olin reilu vuosi sitten Pilots Helsingin järjestämällä Design Your Roadmap -kurssilla. Kurssin tarkoituksena oli valjastaa sisäiset supervoimat ja löytää merkityksellisyyttä omaan elämään. Siitä on tosiaan yli vuosi aikaa ja on tässä aika paljon ehtinyt tapahtumaan sen jälkeen.

Olen ikuisesti kiitollinen Rosalle ja kurssilaisille niin mahtavasta kokemuksesta.

 

Viime viikonloppuna Pilotsilla järkättiin ensimmäinen Mentor Circle, mentorointitapaaminen, joka on tarkoitettu Design Your Roadmap -kurssin käyneille. Kahden ja puolen tunnin pituisen tapaamisen aikana keskitytään ajattelun kehittämiseen ja erityisesti optimistisen asenteen vahvistamiseen.

 

 

 

Olen aina pitänyt itseäni optimistisena tyyppinä ja tietääkseni A-lehtien myyntipresessä kuvailen itseäni ikuiseksi optimistiksi :D Joka tapauksessa, kurssilla käytiin läpi optimistista vs. pessimisitistä ajattelutapaa. Teimme myös testin siihen liittyen ja kävi ilmi, että olin väärässä itseni suhteen. En siis olekaan niin optimistinen, mitä kuvittelin.

 

Mentor Circle -tapaamisen virallinen kurssinimi on Prepare for take off. Se tosiaan valmistaa nousemaan siiville. Tapaamisen tavoitteena on joustava ajattelu, eikä “ongelma” ole niinkään ajatuksissa vaan selitystyylissä.

Omat kompastuskiveni ovat ehdottomasti niissä ja tunnistin itseni aivan liian monessa mallissa. Oikeastaan kaikissa. Muun muassa putkinäköisyydessä, jossa keskityn liian usein epäolennaisiin yksityiskohtiin tai ulkoistamisessa, jossa näen muiden ihmisten toimintatavat tapahtumien perustana - oli se sitten positivista tai negatiivista, mikään ei koskaan ole mun ansiota tai johdu musta.

 

 

Miten optimistisuutta voi sitten harjoitella?

 

Se että harjoittaa kiitollisuutta ja viettää hyvää elämää. Hyvä elämä on toki aika subjektiivinen käsite, mutta kunhan elää itselleen mielekästä elämää.

Optimistisuutta voi ennen kaikkea kehittää uudelleenohjaamalla sisäistä puhetta.

Siinä missä pessimistinen sanoo “sinä aina valitat”, niin optimistinen valitsee sanansa tarkemmin “valitat, koska olen aiheuttanut sinulle pettymyksen”.

Täytyy oppia erottamaan faktat omista ajattelumalleista. Valittaako toinen ihminen ihan oikeasti aina? Vai voiko valituksen aiheen suhteen tehdä jotain loogisia ratkaisuja?

 

Uskallan väittää, että kaikki me suomalaiset joskus hairahdumme ajattelemaan jonkun pessimistisen mallin mukaisesti. Viimeksi tänä aamuna onnittelin poikaystävääni, kun hän sai vihreää valoa eräälle jännittävälle työprojektille. Hän tyrmäsi onnittelut ja sanoi, ettei vielä saa onnitella, koska kaikki voi mennä pieleen. Tottakai voi. Kaikkihan voi mennä pieleen jopa projektin jälkeen, vaikka muuten hommat olisivat sujuneet mukavasti.

Päädyin myös siihen, että tottakai voi ja pitää onnitella, sehän on jo iso homma, kun saa toteuttaa jännittäviä prokkiksia ja omia unelmiaan.

 

Se, että on optimistinen ei tarkoita sitä, etteikö koskaan kohtaisi negatiivisia tilanteita. Päin vastoin, silloin nimenomaan uskaltaa kohdata haasteita. Etenkin, jos projekti on vasta alkamaisillaan.

 
Haluaisin haastaa sinut tunnustelemaan omia selitystyylejäsi. Löytyykö sieltä optimistisia vai pessimistisia malleja?
 
 

Kuvat: Elisa Lepistö
Mekko: Monki
Laukku: Balenciaga
Kengät: Nelly.com
 
Lue myös:
Blogin tulevaisuus?
Negatiivisuus on välttämätöntä

Kommentit

Saranda
Tyhjä ajatus

Vitsi, oon kuullut pelkkiä ylistyssanoja Pilots Helsingistä. Pitäisi ehkä itsekin kääntyä siellä ja oppia jotain arvokkaita asioita! Ps. Love your dress. <3

Kriselda
Kriselda

Uskon, että sä tykkäisit siitä :) Syksyllä starttaa taas workshopit! Ja kiitos <3

product key (Ei varmistettu) https://produkey0806.weebly.com/blog

A great possibility for me and it was a superb knowledge to view this site.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.