Ladataan...
Kriselda

 

Siis aivan koukussa. Avantoon nimittäin!

Kävin pari kuukautta sitten elämäni ensimmäistä kertaa avannossa tyttöjen Lapin reissulla. Oli aika ikimuistoinen viikonloppu ja avantokokemus oli yhtä unohtumaton. Siitä jäi niin positiivinen fiilis, että halusin ehdottomasti testata uudestaan tätä hullunkurista hommaa.

Pääsiäisenä pääsin poikaystävän kanssa mökille rentoutumaan ja appivanhemmat olivat tehneet jäälle reiän (kuten kuvasta näkyy :D). Pääsiäinen on puhdistumisen ja uudistumisen aikaa. Avannossa pääsin ihan toden teolla uudelleensyntymään. Sen verran kamalaa se oli, mutta samalla niin ihanaa.

En tällä hetkellä tiedä mitään niin terveellistä, joka vapauttaisi endorfiineja samalla tavalla. Erittäin koukuttavaa hommaa. Sen lisäksi, että avanto on addiktoivaa, niin kylmähoidosta on hyötyä lihaksille, nivelille, iholle ja mielelle. Monet saavat siitä myös energiaa ja nukkuvat yönsä paremmin.

 

Avannon lisäksi tänä talvena on tullut testattua cryoa, huippukylmähoitoa. yes girlin sivuilta löytyy siitä todistusaineistoa ja tällä viikolla oli myös aivan pakko mennä kokeilemaan avantouintia. Sekin oli ihan omanlaisensa kokemuksensa, kun pääsi kunnolla liikkumaan vedessä. Hulluuteen tämä varmaan vielä menee, sillä odotan jo seuraavaa kertaa.

 

Kausi loppuu pian, mutta vielä ehtii kokeilemaan, jos et vielä ole. Suosittelen lämpimästi! Ja mikäli tiedät hyviä jääuinti-spotteja etelä-Helsingissä, niin saa paljastaa :)

 
 
 

Pipo: Pura Finland

 

Lue myös:
Uusi aamurutiini
7 hyvinvointilupausta
Share

Ladataan...
Kriselda

 

Pakko myöntää, että siitä asti, kun ostin ensimmäisen Beautyblenderini, en ole juurikaan käyttänyt siveltimiä muuta kuin peitevoiteen ja puuterimaisen pohjan levittämiseen. Nimittäin Beautyblenderillä saa myös täysin noviisi meikkaaja (hello täällä yksi) pohjasta mukavan tasaisen. Kuitenkin, yes girlin kauneusguru Sarah haastoi minut testaamaan ja kirjoittamaan aiheesta.

 

Meikkivoiteille tarkoitettuja siveltimiä on erilaisia. Valitsin vertailuun Flat Top Foundation -siveltimen Tweezermaniltä. Samanlaisia siveltimiä löytyy tavaratalojen päivittäiskosmetiikkaosastoilta, lisäksi monet meikkibrändit myy oman merkkisiä siveltimiä.

Tiheät kuidut on leikattu tasaiseksi, jotta meikkivoiteen levittäminen on mahdollisimman vakaata. A.K.A. helppoa. Pyöreä ja tasainen sivellin on omille meikkaustaidoilleni aika ihanteellinen nestemäisen meikkivoiteen levittämiseen.

 

 

Eroa ei juurikaan näy kuvissa, mutta livenä kyllä. Beautyblenderillä tulee huomattavasti kevyempi, kun taas siveltimellä saa peittävämmän lopputuloksen.

 

Kostealla Beautyblenderillä meikkivoiteen levittäminen on huomattavasti vaivattomampaa: sillä saa nopeasti a) tasaisen ja b) kevyen lopputuloksen. Tosin sieni imee itseensä puolet tavarasta, joten tämä kannattaa huomioida kun läträä meikkivoiteella.

 

Meikkisiveltimellä taas lopputuloksesta tulee huomattavasti peittävämpi. Meikkivoidetta pitää työstää tarkemmin ja siveltimestä saattaa jäädä kasvoille harjasjälkiä, jos tavaraa on liikaa iholla. Tämä kannattaa muistaa, jos meikkaa kiireessä ja huonossa valaistuksessa. Joka tapauksessa sivellintä kannattaa työstää pyörivin liikkein, eikä pitkin vedoin (kuten allekirjoittanut on ehkä joskus meikannut hehe).

 

 

Molempi parempi, mutta meikkisiveltimessä on toki se plussa, että sitä on helppo kantaa mukana meikkipussissa. Riippuu myös täysin ihon kunnosta ja siitä millaisen meikin tekee. Jos meikkipohjan päälle tulee vielä extra paljon kamaa, niin suosisin Beautyblenderiä. Toki silläkin on väliä mitä tavaraa kasvoille laittaa. Tavaraa, kamaa, you get it :D

 

Kiinnostaako teitä tällaiset postaukset? Kauneusjutut ja tuotevertailut?

 

P.S. Käytin pohjan tekemiseen Lumenen CC-voidetta. Vaaleampaa sävyä korostettaville alueille ja tummempaa muualle. Pelkästään kahdella pohjalla pelaamalla saa jo paljon aikaan!

 
 

Lue myös:
Täydellisen (extempore) illan resepti
Beauty Routines: Meikkipussin uutuudet

 

 

Share

Ladataan...
Kriselda

 

 

Näin pääsiäisen kunniaksi olen pohtinut paljon katumusharjoitusta ja muutenkin katolisen kirkon erinäisiä sakramentteja. Filippiineillä pääsiäisjuhla on aika iso ja näyttävä osa katolista kulttuuria. Muistatte ehkä, kun Madventuresin Riku ja Tunna raottivat tätä dramaattista juhlatapahtumaa muutama vuosi sitten telkkarissa.

 

Joka tapauksessa, en siis kuulu kirkkoon, mutta olen saanut katolisen kasvatuksen ja olen viimeksi ripittäytynyt peruskoulussa.

Vaikka olen ottanut sellaisen elämänasenteen, ettei mitään saisi katua (no ragrets!), niin kyllä jälkeenpäin on tullut mietittyä, että monet asiat olisi voinut jättää tekemättä. Siispä tässä on pienimuotoinen synninpäästöni.

 
 

 

Se, että olen puhunut rumasti toisista ihmisistä.

Myönnetään, että välillä tulee sanottua asioita muista henkilöistä, jotka eivät ole ihan kosher. Helposti sitä saattaa myös lähteä komppaamaan ystävän sanomisia. Oli se sitten tuttavapiiristä oleva tyyppi tai julkisuuden henkilö, niin jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, kannattaisi olla vaan hiljaa.

 

 

Se, että olen epäröinyt itseäni.

Jotenkin sitä jatkuvasti kyseenalaistaa itseään ja sitä, että riittääkö. Olenhan itseni pahin vihollinen, mutta yrittäjyys on tuonut itselleni valtavan määrän itsevarmuutta. Uskallan ottaa enemmän riskejä ja luotan itseeni, että pärjään. Elämä jatkuu, vaikka mikä tulis.
 

 

 

Se, että ei ole kehunut tarpeeksi.

Etenkin naisena sitä toivoo ja tarvitsee huomiota, mutta kuinka usein sitä tulee itse kehuttua ja annettua huomiota muille? Kehujen antaminen on täysin ilmaista ja sen vaan olen todennut, että sen mitä antaa saa moninkertaisena takaisin.

 

 

Se, että olen elänyt elämääni muiden odotusten mukaan.

Se, että elää omannäköistä elämää on suuri rikkaus ja täällä länsimaissa meillä on vapaus toteuttaa itseämme juuri kuten haluamme. Jokaisessa meissä on mahtava määrä potentiaalia ja elämä on aivan liian lyhyt siihen, että elää muiden odotusten mukaan. Yks elämä.

 

 

Se, että en ole pitänyt puoliani.

Monesti sitä sortuu kiltin tytön rooliin ja antaa muiden kävellä ylitse. Olen super kiitollinen siitä, että ympäriltäni löytyy vahvoja tyyppejä, jotka ovat omalla esimerkillään näyttäneet, että pitää pitää omia puoliaan.

 

Se, etten ole sanonut tarpeeksi, että rakastan.

Tämä on jostain syystä todella haastavaa. Olen vasta reilusti yli kaksikymppisenä opetellut samonaan “Minä rakastan sinua”. Parisuhteessa tätä tulee sanottua ääneen, mutta sitä aina voisi sanoa enemmän. Myös ystävä- ja perhesuhteissa pitäisi sanoa, jos tuntuu hyvältä. Pakko myöntää, että toivon itseltäni parannusliikettä tämän suhteen, etenkin parisuhteen ulkopuolella oleviin ihmissuhteisiin.
 
 
Toivottavasti kaikilla on ollut mitä ihanin pääsiäinen ♥
 

Share
Ladataan...

Pages