Lapsi Lapin lumilla: kokemuksia ahkiosta

Ladataan...
Kunnon Mamma

Palaan vielä ihan hetkeksi takaisin Ylläksen lumisiin maisemiin. Haluan nimittäin jakaa erittäin positiivisen ensikokemukseni lapsenvetoahkion käytöstä hiihtolenkeillä.

Tuosta meidän yksivuotiaasta ei vielä ole hiihtäjäksi, ja tiesin että haluamme päästä ainakin välillä koko porukalla nauttimaan Äkäslompolon hyvistä latuverkostoista. Supersporttinen siskoni on aiemmin vetänyt omia lapsiaan ahkiossa hiihtäessään, ja aikoi tehdä niin nytkin. Esimerkistä innostuneena vuokrasin siis myös meille ahkion käyttöön muutamaksi päiväksi.

Alunperin ajattelin, että ahkiota vetäisi lähinnä mieheni, mutta onneksi kokeilin sitä itsekin heti ensimmäisenä päivänä. Se oli nimittäin yllättävän helppoa! Suurehkosta koostaan huolimatta ahkio ei tunnu painavalta vetää. Se kulkee hiihtäjän perässä ladulla omien suksiensa päällä melko kevyenoloisesti. Vetäjään ahkio yhdistyy jäykillä aisoilla, joten se on vakaa eikä esimerkiksi alamäessä tarvitse jännittää, tuleeko ahkio kintuille. Päinvastoin, se tuntui jopa hidastavan vauhtia alamäessä (ja ylämäessä... ;)). Oma kuntoni ei todellakaan ole mitään kärkiluokkaa, ja jaksoin silti hyvin vetää ahkiota perässäni parin tunnin hiihtolenkin ajan - ja olisi mennyt pidempäänkin!

Alaskäännettävän tuulilasin ja kiristettävän suuaukon vuoksi ahkion saa myös todella lämpimäksi. Ahkiossa itsessään on pohjalla ohut lämpöeriste, jonka päälle laitoimme lampaantaljan. Ahkion etuosan toppasimme untuvatakilla, ja lämpimiin talvivaatteisiin puettu lapsi (villakerrasto + fleecehaalari + ulkohaalari) sujautettiin vielä lämpöpussiin. Kun ensimmäisen päivän jälkeen vielä hoksasimme, että tuulilasin saa tosiaan käännettyä aivan alas asti suojaamaan viimalta, minusta vaikutti että lapsella oli ahkiossa hyvinkin lämmin.

Ihan ensikokemalla tyttö ei kuitenkaan ahkioon rakastunut. Ensimmäisenä päivänä Kesänkijärvellä vinkunut tuuli taisi päästä puraisemaan pientä inhottavasti, ja viimeiset kymmenet metrit taukomaja Kesängin Keitaalle hiihdettiin niin kovaa kuin kintuista lähti lapsen parkuessa pulkassaan. Reissun muut ahkiokokemukset olivat kuitenkin huomattavasti miellyttävämpiä. Tyttö ehkä tottui ja me osasimme suojata hänet riittävän hyvin tuulelta, sillä muilla reissuilla hän nukkui tyytyväisenä ja oli hereillä ollessaankin ihan iloinen kyytiläinen. Kolmantena hiihtopäivänä hän viihtyi ahkiossa jo niin hyvin että kuorsasi niin menomatkan, taukopysähdyksen (joimme sitten kahvit ulkosalla) kuin kotimatkankin.

Kaikenkaikkiaan voin lämpimästi suositella ahkiota! Kunnon ei tosiaan tarvitse olla huippuluokkaa että ahkiota jaksaa vetää - vaikka se siltä saattaa vaikuttaakin. Itselleni eräs mies kommentoi että "teillä taitaa olla kova kunto!" kun sivakoin ahkion kanssa. Kiva tietysti antaa sellainen mielikuva! ;)

PS. Kovimpina sesonkiaikoina ahkio kannattaa vuokrata etukäteen.

Share

Kommentit

S.g
Sara G

Kyllä vieläkin voi vain ihmetellä, että teille sattui noin hyvät ja aurinkoiset ilmat! :) En kehdannut silloin aikasemmin sanoa, että todennäköisesti kärvistelette -30asteen pakkasissa ja nautitte auringosta mökin sisältä käsin! Näin se yleensä menee 8 viikon aikaan.

Jos innostun vielä hiihtämään joskus niin ehdottamasti testaan tuota ahkiota. Paljonko muuten maksoi vuokraus?

Aasara
Kunnon Mamma

Haha, ehkä ihan hyvä ettet sanonut - mä lähdin niin luottavaisena matkaan! :D Ei tullut mieleenkään että siellä olisi kauhean kylmä, ehkä muistelin edellistä Lapin-reissuani joka taisi (nyt tarkemmin ajatellen) olla joskus huhtikuussa... Todellakin kävi tsägä, hyvä niin!

Voi että, suosittelen niin kovasti tuota ahkiota! Pakkaatte lapsen sinne, reppuun kuumaa mehua ja eväsleivät ja ei kun ladulle. Täälläpäin ei taida enää hiihtomahdollisuuksia tänä talvena olla, ladut sulaa silmissä.

Vuokraus oli 37e kahdelta päivältä (kolmantena päivänä käytimme siskon ahkiota).

Vau mikä vauva!

Hehee, sit jopa mä voisin lähtee hiihtoladulle, jos noita ahkioita ois aikuisten koossa :D tai lähinnä siis jos joku jaksais vetää perässään... kuvien perusteella kylläkin aika lepposta meininkiä :)

Aasara
Kunnon Mamma

Joo, mäkin istuisin mieluusti kyydissä vaikka kaakaota särpien jos joku viittis vedellä perässä. Mikäs siinä olisi aurinkoa ottaessa! :D

KatariinaK (Ei varmistettu)

Ihanan näköisiä maisemia. =) Meilläkin on ollut tarkoituksen ahkion hankinta, rakastan hiihtämistä. Millaista sitä oli vetää mäkeä ylös? Oletteko kuulleet kokemuksia kahden lapsen istuttavasta ahkiosta tai onko tämän blogin lukijoilla sellaisesta kokemuksia?

Aasara
Kunnon Mamma

Heippa, Lapin maisemat on kyllä vertaansa vailla! :)

Ahkion vetäminen ylämäkeen onnistui varsin hyvin. Toki se hidasti tahtia normaaliin etenemiseen verrattuna mutta kertaakaan ei ollut sellainen olo,etteikö sitä jaksaisi kiskoa mäen päälle. Kuten sanottu, kokoonsa nähden ahkio oli mielestäni yllättävän kevyt.

Kahden lapsen ahkiota en ole kokeillut, mutta niitäkin näkyi tuolla reissulla ja hyvin tuntui sujuvan. Toki varmaan jossain vaiheessa lasten painotkin alkaa vaikuttaa, vauvaa/taaperoa nyt vetää vielä aika kevyesti, mutta kahta leikki-ikäistä ehkä saa jo hiukan kiskoa..? :)

Ihania hiihtoretkiä!

Aamutorkku (Ei varmistettu)

Kiva kuulla positiivisiä kokemuksia ahkion vetämisestä. Meille on tulossa talvivauva, ja toivon pääseväni sen kanssa ulkoilemaan. Kysyin pulkkavaihtoehdosta yhdellä mammapalstalla ja minut tyrmättiin heti. Josko löytäisi kunnon ahkion edullisesti, niin siinä voisi varmaan vetää pientäkin.

Aasara
Kunnon Mamma

Ihan varmasti! Pulkkaan verrattuna ahkion saa todella lämpimäksi ja tuulenpitäväksi joten pikkuisen palelusta ei tarvitse huolehtia, kunhan toppaa tarpeeksi (monia kerroksia ja esim. juuri lampaantalja johonkin väliin). Me ainakin aiotaan jatkossakin käyttää ahkiota. Onnea talvivauvasta ja ihania ulkoiluhetkiä! :)

Kommentoi

Ladataan...