Remonttiyllärit (tähän asti)

Kunnon Mamma

Remontti se vaan puksuttaa eteenpäin. Pakko tunnustaa, että joka kerta käydessäni valtavan myllerryksen alla olevassa tulevassa kodissamme, tunnen riemukkaan jännityksen alla hiukan kauhua. Urakka on nimittäin ISO. Se oli tietenkin tiedoissa jo alunperin - huonejärjestyksen vaihtamisessa, väliseinien purkamisessa ja rakentamisessaja kaikkien pintojen uusimisessa on paljon tekemistä. Silti kaiken sen näkeminen ihan konkreettisesti eikä vain paperilla tuntuu vaan joka kerta aika hurjalta!

Onneksi miehellä on sentään aiempaa kokemusta isosta remontista, joten ihan ummikkoina emme joutuneet tähän puristukseen lähtemään. (Ehkä emme olisi uskaltaneetkaan.) Eräs aiemmasta opittu asia, josta puhuimme paljonkin ennen remontin alkua, oli yllätyksiin varautuminen. Niitä kun tulisi väistämättä.

Ja niin on tullutkin - tosin onneksi ainakin vielä pienemmästä päästä. Keittiön ja makuuhuoneen välisessä seinässä (joka purettiin ja siirrettiin) piileskelikin vaakasuuntainen kantava palkki, jota ei näkynyt sitten niin missään rakennekuvassa, ei edes niissä vanhimmissa jotka meillä oli. Siellä se silti möllötti, puoli metriä katosta. Onneksi saimme lopulta vain pienellä säädöllä taiteiltua keittiöön suunnittelut täyskorkeat kaapit näppärästi tuon palkin alle.

Muut yllätykset ovatkin sitten liittyneet enemmän omaan suunnittelutyöhön. Kuten se, miten paljon päätöksiä joutuu tekemään lyhyessä ajassa ja usein vähäisellä tiedolla. Mihin kohtaan keittiötason pistorasiat laitetaan? Kumpaan suuntaan tämä ovi aukeaa? Mihin ruokapöytä tulee, jotta ruokapöydän valaisimet saadaan oikealle kohdalle? Kääk. Ei auta kuin päättää ja toivoa parasta...

Yllättävän vaikeaa on myös ollut päättää, mitä ylipäätään mitä haluaa! Näin isossa remontissa mahdollisuuksia ja siten päätöksiä on ihan valtavasti, pieniä ja isoja juttuja. Kodinhoitohuone vai pieni vierashuone? Varma valkoinen keittiö vai ihana mutta ehkä trendikäs harmaa? Kattolistat vai ei? Maalataanko ikkunalaudat kiiltävällä vai puolihimmeällä? Huh!

Niin hauskaa kuin suunnittelu onkin, olen tosi iloinen että meillä on apua materiaalivalintoihin ja moniin muihin päätöksiin. Instasta @minajamorris-tilin takaa löytyvä Elisa Manninen nimitäin suunnittelee uuden kotimme pintojen osalta, ja olen tästä aivan fiiliksissä. Elisan visuaalinen silmä natsaa aika lailla täysin omaan makuuni, joten uskon että olemme hyvissä käsissä. :) Kunhan päästään remontissa pintojen tekoon asti, tulee näistäkin näkymään kuvia täällä ihan varmasti. 

Muutkin remonttiammattilaisemme ovat osoittautuneet älyttömän osaaviksi tyypeiksi, mikä onkin ollut se neljäs ja toistaiseksi viimeinen yllätys - onneksi ihanan positiivinen sellainen! Kaikkien kuulemieni kauhutarinoiden jälkeen osaan olla tästä todella, todella onnellinen: työ on edennyt sekä ripeästi että ammattitaitoisesti. 

Remppataivalta on vielä sen verran pitkälti jäljellä, että lisää yllätyksiä - varmasti niitä ikäviäkin - lienee vielä tiedossa. Täytyy kuitenkin olla iloinen siitä, että tähänkin asti ollaan päästy sen suuremmitta kommelluksitta. Raksalla on seuraavana vuorossa kylpyhuoneen lattiavalu, ja täällä kotisohvalla puolestaan keittiökaappien ovimallin ja värin sekä keittiön työtason valinta. Hauskaa! :)

Share

Kommentit

annepa (Ei varmistettu)

Voi, remonttiyllärit! Remontoimme vuonna 1983 rakennettua taloa, jonka rakensi edellinen omistaja, joka on rakennusmestari. Olen huomannut, kuten isäni sanoi, että ihminen voi olla rakennusmestari olematta mestarirakentaja.

Purimme yhden väliseinän ja sen sisältä löytyi sähköjohtoja. No sehän ei ole mitenkään ihmeellistä, mutta yhteen johdonsuojaan, sellaiseen kovaan muoviputkeen oli ruuvattu ruuvi. Siis sen putken pinnan läpi. Ilmeisesti ruuvilla oli kiinnitetty seinän pinta eli kipsilevy "kooliin". Ei ollut mennyt kooliin...

Saunan ja kylppärin purimme kokonaan ja rakensimme uudestaan. Saunassa ei ollut paneelin takana mitään lämpöeristettä. Paneeli oli eristetty takana olevasta seinästä jollain pakkausmuovin näköisellä. Ilmeisesti oli tarkoitettu, että tämä pakkausmuovin näköinen olisi kosteuseriste.

Vesivaraaja oli asennettu yhdelle vaiheelle vaikka olisi pitänyt olla kolmelle. Sähköt oli tehty palovaarallisesti. Kattopellin alla ei ollut aluskatetta. Näitä löytyy. Kriittiset hommat korjattiin tietysti heti kun huomattiin, mutta mielenkiinnolla odottelen mitä täältä löytyy seuraavaksi. Tästä syystä remontoimme pienissä erissä, koska ylläri voi olla aika kallis korjata tai rakentaan uudestaan.

Aasara
Kunnon Mamma

Voi kääk, mitä ylläreitä teillä on riittänyt! Juuri nuo edellisten asukkaiden itse tekemät ratkaisut (vaikka kuinka olisi rakennusmestari, tosiaan) on niitä jännittävimpiä. Varmasti hyvä ottaa juuri vähän kerrallaan ja katsoa mitä löytyy. Lopputulos on kyllä sitten varmasti vaivan arvoinen. :) Tsemppiä sinne!

Kommentoi