Vauhtia, vauhtia! Juoksuviikko 10

Ladataan...
Kunnon Mamma

Kymmenennellä juoksuohjelman viikolla pääsin viimeinkin vauhtikestävyysharjoittelun makuun, kun kohtuu- ja kovavauhtisen juoksun kesto lenkeillä pidentyi kertaheitolla. Odotin lenkkejä todella kiinnostuneena – nyt pääsisin testaamaan, miten juoksu todellisuudessa kulkee ja kuinka kaukana olen 5,5 minuutin kilometrivauhtitavoitteestani Midnight Runilla.

Viikon lenkit olivat:

  1. 25 min hölkkää + 25 min kohtuuvauhtista juoksua
  2. 5 min hölkkää + 45 min tempoharjoitus
  3. 75 min hölkkää, lenkin aikana 10 x 40 sek vauhdinlisäysharjoitusta

Ensimmäisen lenkin juoksin syntymäpäivänäni ja kuin sen kunniaksi askel nousi kevyesti: ei ikä paina! Alkupuolen hölkälläkin pääsin ihan hyvään vauhtiin säilyttäen rasituksen kevyenä, ja kohtuuvauhtisen juoksun osuuden alkaessa lihakset olivat jo sen verran lämminneet, että juoksu kulki hyvin ja olisi tehnyt mieli pistellä menemään oikein kunnolla.

Himmailin kuitenkin vauhtia ohjelman mukaiseksi kohtuulliseksi ja parhaaksi kilometrivauhdiksi osuudella jäi 5:52. Tuntemukset tällä tahdilla olivat hyvät – jaksaisin ehkä juuri pitää tällaista vauhtia yllä kymmenen kilometrin ajan, jos alla olisi hyvä lämmittely, jolloin juoksuajaksi tulisi nippa nappa alle tunti. 22 sekuntia kilometriä kohden pitäisi siis tuosta ajasta saada vielä pois.

Viikon toisella lenkillä - 45 minuutin tempoharjoitus, siis juoksua niin kovaa vauhtia kuin mahdollista koko lenkin ajan - kävi kuitenkin selväksi, etten todellakaan ole vielä ihan vauhtitavoitteessani. Parhaaksi vauhdiksi jäi 5:44 min/km ja koko lenkki oli muutenkin aika tuskainen. Toivekkaasti kyllä ajattelen, että siihen vaikutti ehkä jo orastava flunssa, joka iski muutaman päivän kuluttua. 

Ennen kurkun karheutumista ehdin juosta vielä viikon viimeisen lenkin, jota olin odottanut innolla. Luvassa oli leppoisaa hölkkää aurinkoisessa kesäillassa, mutta harmillisesti jokainen askel ensimmäisestä viimeiseen nousi todella tahmaisesti ja palautuminen 40 sekuntin spurttiosioista ei tuntunut käyvän kovin helposti. Seuraavana aamuna flunssa paukahtikin sitten päälle. 

Nyt lähes kahden juoksuttoman, räkäisen viikon jälkeen näistä edellisistä lenkeistä tuntuu olevan ikuisuus. Toiveissa on päästä lenkkipolulle takaisin maanantaina, PT on luvannut tehdä vielä sunnuntai-iltaan mennessä uuden ohjelman, jossa otetaan kaikki mahdollinen irti näistä kahdesta viimeisestä viikosta ennen Midnight Runia. Lähtötodistus saapuikin postissa eilen, kohta se on menoa!

Share

Kommentoi

Ladataan...