Ladataan...
Kunnon Mamma

TÄSSÄ SÄNGYSSÄ ON NUKUTTU.

Saatatte muistaa, kun maaliskuussa kirjoitin karmaisevasta virheestämme siirtää tyttö nukkumaan kovasti rakastamastaan pinnasängystään lasten sänkyyn himpun verran liian aikaisin, sekä siitä seuranneista nukuttamisrumbasta ja yöheräilyistä, joiden takia olin jo lähes epätoivon partaalla. Iso kiitos muuten kaikille tuolloiseen postaukseen vinkkinsä antaneille!

Ilokseni voin kertoa, että näistä koettelemuksista on viimein selvitty. Tyttö nukkuu (pääasiallisesti) läpi yön omassa sängyssään ja jopa nukahtaa sinne melko kiltisti, ilman että häntä tarvitsee sinne sataa kertaa palauttaa kuten vielä tuolloin taannoin. Ja jep, niitä palautuksia oli sen sata kertaa ihan kirjaimellisesti...

Miten tähän päästiin? Koska itselleni nuo muilta saadut vinkit ja vertaistuki olivat niin tärkeitä, ajattelin listata meillä toimineet konstit. Jospa niistä olisi apua muillekin!

Vinkki 1: Ajoita muutos sellaiseen hetkeen, kun elämä on muuten tasaista ja ennalta-arvattavaa.

Näin jälkikäteen ajatellen en voi käsittää, mitä ajattelin vaihtaessani tytön lastensänkyyn vain muutamia viikkoja ennen lähtöämme kahdeksi viikoksi Floridaan. Tunnetusti tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, ja niinpä taistelimme ensin muutamat viikot kotona ennen matkaa uuden sängyn kanssa, sitten matkalla aikaeron ja vaihtuvien nukkumisjärjestelyiden kanssa, ja vielä kotiin palattua pitkään aikaeron takia.

Aivan varmasti uuteen sänkyyn totuttelu olisi sujunut paljon paremmin, jos olisimme vain eläneet ihan perusarkea, eikä tyttö olisi välillä matkalla ollessamme "saanut" nukkua pinnasängyssä ja jopa meidän vanhempien välissä. Paluu arkeen oli melko karu...

Vinkki 2. Tee sängystä pesä.

Tämän hyvän idean sain siskoltani, jolla on kokemusta nukutuspuuhista kolmen lapsen edestä. Pinnasänkyyn verrattuna lastensänky on melko iso, eikä korkeiden laitojen tuomaa turvaa ole, joten pienestä uusi nukkumisjärjestely saattaa tuntua vähän kolkolta. Sänkyä pienentääksemme reunustimme sängyn ylimääräisillä tyynyillä ja peitolla. Olin ostanut jo valmiiksi sänkykatoksenkin, mutta tyttö alkoikin nukkua sängyssä ennen kuin ehdimme sitä asentaa, enkä sitten uskaltanut enää tehdä pienintäkään muutosta toimivaan järjestelyyn.

Vinkki 3. Tee sängystä ylpeyden aihe.

Tähän käytimme aika paljon aikaa. Heti alusta asti kehuimme sänkyä vähän joka käänteessä, ja tyttö tuntui olevan siitä kovin ylpeä, vaikkei aluksi siellä kunnolla nukkunutkaan. Pitkäjänteisyys kuitenkin tuotti tulosta - leikimme yhdessä pehmolelujen nukuttamista sänkyyn ja pyysimme joka toista kylään tulijaa kehaisemaan uutta sänkyä. Lopulta tyttö esittelikin sitä ihan oma-aloitteisesti kaikille vieraille...

Vinkki 4. Kyttää ovella.

Tämän vinkin toimivuus on varmaan lapsi- ja perhekohtaista. :) Me kokeilimme ihan aluksi palautustaktiikkaa, jossa jätin tytön yksin omaan huoneeseensa ja lähdin muualle asuntoon puuhailemaan omiani. (Näinhän olin tehnyt pinnasänkyaikoinakin.) Sitten palautin tytön sänkyynsä sen sata kertaa, kunnes hän lopulta suostui sinne jäämään. Tämä toimi melko hyvin: palautuskerrat kyllä vähenivät ja välillä niitä oli ehkä vain muutama illassa. Kokonaan ne eivät kuitenkaan loppuneet ja selvästi sängystä poistumisesta ja sinne palaamisesta oli tullut tytön mielestä hauska leikki.

Paljon toimivammaksi osoittautui se, että jäin tytön oven taakse kytikselle. Vilkuilin ja kuulostelin tyttöä oven raosta, ja joka kerta kun hän vääntäytyi pystyyn ja alkoi kiivetä pois sängystä, sanoin ovelta että "nyt nukutaan" tai "pää tyynyyn". Ehkä tyttöä rauhoitti tieto siitä että olen lähellä, vaikka en näkyvillä, ja yllättävän nopeasti hän lakkasi pyrkimästä pois sängystä.

Vinkki 5. Kehu!

Varsinkin alkuvaiheessa kehuimme tyttöä jokaisen omassa sängyssä hyvin nukutun yön jälkeen vuolaasti, ja vieläkin teemme sitä aina kun muistamme.

Rehellisyyden nimissä on todettava että vieläkään meillä ei nukuta täydellisesti, ja välillä nukutukseen menee aikaa - mutta useimmiten silloinkin tyttö lähinnä pyörii yksin omassa sängyssään, jutustelee itsekseen ja ehkä pyytää välillä laittamaan peittoa paremmin. Yöt menevät kuitenkin useimmiten häiriöittä, eikä tyttö oikeastaan ollenkaan pyri pois sängystä öisin. Useimpina öinä saamme siis nukuttua ihan tarpeeksi hyvin koko perhe, ja se todellakin riittää tässä vaiheessa!

Rauhallisia öitä ja levollisia iltoja,

Sara

Share

Ladataan...
Kunnon Mamma

Saan juhlia tänään äitienpäivää jo kolmatta kertaa maailman parhaan pikku tyypin kanssa. Tuntuu, että useammin tulee marmatettua niistä pikkulapsiarjen huonoista puolista kuin hehkutettua hyviä (vaikka syytä olisi!). Toisaalta myös samaiseen pikkulapsiarkeen kuuluu, että asiat unohtuvat ihan älyttömän nopeasti - yli puolen vuoden takaisista tapahtumista saattaa hyvällä tuurilla valokuvista tai jonkun puheista muistaa, että ai niin oliko meillä tuollaistakin joskus...

Niinpä ajattelin juhlapäivän kunniaksi listata vaihteeksi niitä ihania juttuja: mitä asioita haluan muistaa juuri tästä hetkestä ja tuosta mahtavasta 2v 2kk naperosta.

Haluan muistaa...

Kuinka rakastat auttaa kauppakassien purkamisessa ja pihatöissä mökillä

Kuinka sanot minun isääni eli vaariasi aapiksi

Kuinka kysyt Mitä puuhaat?

Kuinka pidät mustasta makkarasta

Kuinka purat meikkilaukkuani ja haluat tietää jokaisen tavaran nimen (ja kuinka sanot Beauty Blenderiäni meikkimunaksi

Kuinka ohjeistit minua, että mökillä ei saa mennä yksin rantaan

Kuinka ilahdut aina kun näet muurahaisen (ja kuinka sanot muurahaisia muuhiksi)

Kuinka sinua huvittaa, kun joku asia on oikein oikein pieni

Kuinka yhtäkkiä liityt mukaan keskusteluun vaikka luulen, ettet kuuntele mitä me aikuiset juttelemme

Kuinka etsit kadonnutta lelua huhuilemalla sitä: pikku-karhu, missä oleeeeet?

Kuinka jäät aamulla päiväkotiin ja vilkutat iloisena HEIPPA äiti!

Kuinka sanot lippalakkia mikkamakiksi

Kuinka olet juuri nyt innostunut hoivaleikeistä ja hoidat "kipeitä" pehmoleluja väsymättä

Kuinka haluat laittaa mekon päälle jotta voit tanssia

Kuinka kuiskaat hyvää yötä äiti kun jäät omaan sänkyysi nukkumaan

Kuinka "maalasit" mökin terassia vedellä ja hoit riemukkaasti Tästä tulee upea!

Kuinka iloinen olet kun olemme koko perhe kotona yhtä aikaa

Kuinka pidät brunssilla, sushilla ja kahvilassa käymisestä

Kuinka täydellisen varma olet omasta ihanuudestasi ja listaat usein, ketkä kaikki sinua rakastavat

Kuinka kurtistat kulmiasi, mutristat suutasi ja sanot En HALUA! kun vähä-älyinen äiti ehdottaa jotain typerää

Kuinka tukkasi kihartuu niskasta

Kuinka kun erään vähän pidemmän työmatkan jälkeen olin kotiutunut keskellä yötä, sinä heräsit aamuviideltä, juoksit meidän sänkyymme hokien Missä äiti, en näe äitiä, haluaa äitin syliin ja halusit nukkua päälläni maaten

Kuinka iltaisin ennen nukkumaanmenoa kerrot hauskoja mieleesi tulevia asioita samalta päivältä tai vaikka kahden viikon takaa

Kuinka toivotat minulle noin kerran viikossa hyvää syntymäpäivää

Kuinka sanot Minä rakastan sinua äiti yleensä juuri silloin kun sitä vähiten odotan

Ihanaa äitienpäivää!

Share

Ladataan...
Kunnon Mamma

Olipas ihana vappuviikonloppu!

Juhlimme vappua tänä vuonna jo kolmatta kertaa lapsen kanssa, ja hauskaa oli jälleen huomata että ihan (no, melkein) samoista jutuista sitä haluaa ja voi pitää kiinni kuin ennen lastakin. Meille tärkeitä ja perinteisiä vappujuttuja ovat vappujuhlat ystävien kanssa, jonkinlainen brunssi sekä tietysti Ullanlinnanmäellä käynti vappupäivänä, varsinkin kun ihan tässä vieressä asumme. 

Aloitimme eilen heti tytön päikkäreiden jälkeen ystäviemme järjestämistä vappujuhlista, joissa oli paikalla ihanien ystäviemme lisäksi myös ilahduttavan paljon jälkikasvua. Hienoisen alkujännityksen jälkeen lapset innostuivat toistensa seurasta - sekä paikalla olleista kahdesta koirasta, joten vilskettä ja vilinää riitti aina siihen saakka kun kampesimme itsemme kotiin hiukkasen liian myöhään, tytön nukkumaanmenoajan jo kolkutellessa nurkan takana (villiä elämää!).

Vappupäivälle emme poikkeuksellisesti olleet tehneet tarkkoja suunnitelmia tai sopineet mitään kenenkään kanssa. Koska aamu valkeni ihanan aurinkoisena, suuntasimme heti aamukahville rantaan Mutterikahvilaan ja siitä leikkipuistoon. Kipaistuamme kotona tytön lounaspuuhissa suuntasimme jälleen ulos - tyttö alkoi päiväunille rattaissa, ja me lähdimme kohti Kaivaria. Mitään piknikiä emme tosiaan olleet sen kummemin suunnitelleet, mutta koska olimme liikkeellä kaksin (plus nukkuva lapsi rattaissa), oli helppoa kipaista nopeat piknik-eväät kahdelle kaupasta. Hurraa kauppojen vapautetut aukioloajat! Auringosta nauttiessa Kaivarin väenpaljoudessa, grillimakkaran tuoksuessa, skumppapullojen poksahdellessa ympärillä ja musiikin soidessa taustalla oli kyllä niin vappufiilis - ja kevätfiilis! Minulle kesän odotus alkaa aina vapusta.

Miten teidän vappu sujui?

Share
Ladataan...