Ladataan...
Kunnon Mamma

En yleensä panosta lastenvaatteisiin rahallisesti mitenkään merkittävästi. Niiden käyttöikä on niin lyhyt, ja toiseksi meidän sottaisessa elämässämme niitä uhkaavat jatkuvasti tomaatti-, porkkana- ja kaiken maailman muunlaiset tahrat jotka sitkeästi kieltäytyvät lähtemästä pesussa. Tekniset vaatteet ovat asia erikseen, mutta oikeastaan kaikki tytön sisävaatteet on saatu tai hankittu joko käytettyinä tai sitten ketjuliikkeistä varsin edullisesti.

Nyt sattui kuitenkin yhtäaikaa muutama juttu, joiden takia hylkäsin hetkeksi tämän käytäntömme: 1. Stokkan kanta-asiakkaiden etusetelien 20% alennus kaikista lastenvaatteista ja 2. Stokkalle yllättäen avautunut Gugguun pop-up store (se on siellä vieläkin, menkää!).

Niinpä en epäröinyt toimia, kun bongasin muutaman vaatteen joita olin kieltämättä katsellut sillä silmällä jo jonkin aikaa. Mini Rodinin luomupuuvillainen Rabbit Flared Dress aiheutti tytössä spontaanin kiljahduksen TYKKÄÄN!!, ja niin tykkään minäkin, tuo vaaleansininen on älyttömän ihana sävy ja pupuset tietysti valtavan suloisia. Suomalaisen (tosin Virossa valmistavan) Gugguun niinikään luomupuuvillasta valmistettu huppari on ihanan paksu ja täydellisyyteen asti viimeistelty.

Nämä kaksi täydentävät loistavasti pienen syysgarderobia - nyt kun vaan onnistuisin varjelemaan niitä pahimmilta tahroilta... ;)

 

Share
Ladataan...

Ladataan...
Kunnon Mamma

Tampereen puolikkaaseen on nyt kuukausi aikaa, ja juoksu kulkee ihan kivasti. Päätin alusta asti, että otan harjoittelun rennosti. Elämä on juuri nyt niin kiireistä, että liikojen treenikertojen ahtaminen viikkoon saisi koko homman takuulla epäonnistumaan. Koska treenaamiseen ei ole tällä kertaa mahdollisuutta panostaa niin kauheasti, en ole asettanut itselleni mitään aikatavoitetta - pääasia on, että pääsen maaliin! Rennommalla asenteellakin olen kuitenkin onnistunut pitämään kiinni jokaisesta kalenteriin laitetusta juoksukerrasta, eli homma tuntuu toistaiseksi toimivan.

Pohjakuntona on säännöllisen epäsäännöllistä lönköttelyä vuoden ympäri, mutta pääasiassa lyhyitä matkoja. Remppa- ja työkiireitä täyteen ahdettuihin viikkoihin olen päättänyt mahduttaa kolme puolimaratonille valmistavaa harjoituslenkkiä. Yhden lyhyen, jonka omistan vauhtiharjoituksille joko intervalleina tai tasavauhtisena tempoharjoituksena, yhden keskimittaisen ja yhden pitkän. En ole ikinä juossut puolimaratonin pituista lenkkiä, joten kieltämättä vähän jännittää! Pääasiallisena tavoitteena harjoittelussa onkin nyt saada tuntumaa niihin pidempiin lenkkeihin ja sitä kautta tietysti kasvattaa kestävyyskuntoa. Niin fyysistä kuin henkistä, muuten: huomaan, että pidemmillä lenkeillä lenkkiin kuluva aika meinaa välillä tuntua aika pitkältä vaikka askel rullaisikin kivasti...

Kasvatan kaikkien lenkkien pituutta hiukan viikkojen kuluessa niin, että pisimmillään tuo pitkä lenkki on 17 kilometrin mittainen. Siitä pitäisi sitten jaksaa pinnistää vielä neljä kilometriä pidemmälle kisapäivänä, saas nähdä miten käy. :) No, luotan että ison tapahtuman tunnelma tsemppaa jaksamaan! 

Tiedän, että lihaskuntoon olisi myös hyvä panostaa juoksun tueksi, mutta tällä kertaa se taitaa auttamatta jäädä vähemmälle. Salille en tule millään ehtimään lenkkien lisäksi, mutta yritän muistaa aina välillä heittää muutamat kyykyt ja askelkyykyt kotioloissa. Luontevimmin muistan ja ehdin tehdä sen noiden lyhyempien lenkkien yhteydessä, kun itse juoksuun ei ole mennyt kovin paljoa aikaa, ja viihdytänkin usein naapureita pienellä kyykkyshow'lla meidän sisäpihalla lenkin päätteeksi. ;)

Yksinkertaisella ja suoraviivaisella tyylillä siis mennään. Energiageelejä ajattelin kyllä testata ennen varsinaista koitosta, jotta löytyy se itselle (ja erityisesti omalle vatsalle) sopivin vaihtoehto.

Puolimaratonkonkarit, miltä tämä teistä kuulostaa? Onko näin vähäisellä harjoittelulla mahdollista selvitä puolikkaasta? :D

Kuvat keväiseltä Floridan-matkaltamme, paljasjalkajuoksu Fort Lauderdale Beachilla ja sen jälkeen pulahdus Atlanttiin oli aika täydellistä! Voin kuvitella, että tuon Tampereen puolikkaan jälkeen olen aika valmista kamaa pulahtamaan vaikka syyskuiseen Näsijärveen... 

Share

Ladataan...
Kunnon Mamma

Mitä isot edellä, vai miten se menikään...

Mökin takapihan viinimarjapensaat alkavat olla taas täydessä iskussa, ja kävimme viikonloppuna harventamassa satoa useaan otteeseen. Tyttö seuraili kiinnostuneena mukana, osallistuikin vähän. Sunnuntaina (juuri kun olimme lähdössä - lapset ovat kyllä välillä ajoituksen mestareita...) hän paukkasi ulkoa sisälle, pyysi kohteliaasti: "Saisinko minä pienen purkin?" - ja viihtyi seuraavan vartin viinimarjapuskissa ihan itsekseen. Purkin pohja täyttyi, enpä arvannut että 2,5-vuotias on niin taitava marjanpoimija! 

Pienen suuhun herukat olivat liian happamia, mutta en valita, mulle ne kyllä kelpaavat. Herukat nimittäin sisältävät runsaasti C- ja E-vitamiinia (mustaherukassa on enemmän C-vitamiinia kuin samassa määrässä appelsiinia), sekä suojaavia flavonoideja ja omega-rasvahappoja. Ihania sellaisenaan, mutta loistavia myös vaikka smoothiessa - vaikkapa tässä mustaherukka-ananas smoothie bowlissa.

Share
Ladataan...

Pages