Ladataan...
Kunnon Mamma

Tulimme tänne mökille viikonlopun viettoon ensimmäistä kertaa joulun jälkeen. Olen niin onnellinen tästä (ympärivuotisesta) kesäpaikastamme - arjen keskellä tämä on mitä mahtavin pakopaikka kiireeltä ja säätämiseltä. Täällä on aika vähän mitään pakollista tehtävää, eikä nettikään toimi kovin hyvin, joten aikaa jää olemiseen, mikä on ihanaa.

Oli iloinen yllätys, että täällä olikin vielä talvi! Helsingin vesisateisiin ja paljaaseen maahan (paitsi siltä osin kuin se on petollisen liukkaan jään peitossa) tottuneena ei mieleenikään tullut, että täällä saattaisi olla vielä lunta. :D Mutta niin vain oli, ja järvi jäässä, joten pääsimme eilen tekemään pikku retken jäätä pitkin. Tyttö mahtui vielä hyvin matkustamaan vauvapulkassaan.

Ehdin myös pienelle lenkille eilen alkuillasta, auringonlaskun aikaan. Nyt valoisan ajan pitenemisen alkaa todella huomata, ihanaa! Haaveilin hiukan, että olisin ollut suksilla liikkeellä, mutta juoksukin tuntui tosi hyvältä.

En tiedä teistä, mutta minulla juoksukunto tuntuu romahtavan aina ihan hetkessä, jos säännöllisiin lenkkeihin tulee yhtään pidempi tauko. Nyt sellainen on ollut: joulu- ja tammikuun aikana olen lenkkeillyt vain satunnaisesti, joten olen nyt yrittänyt palailla juoksun pariin hissukseen. Viime lenkit olen siis ottanut iisisti yhdistelemällä juoksua ja kävelyä. Nyt päätin kuitenkin testata, miltä tuntuisi juosta vähän pidempi matka putkeen - ja se meni ihan leppoisasti. Okei, juoksin vain vitosen eikä vauhti todellakaan päätä huimannut, mutta silti! Juoksukunnosta ehkä on kuitenkin vielä pohjat jäljellä. :)

Nyt suuntaamme ulkoilemaan pihalle vielä hetkeksi ennen lounasta ja kotiin lähtöä. Kotimatkalla käydäänkin yhdessä aika lupaavassa asuntonäytössä - jännää!

Leppoisaa sunnuntaita :)

 

Share

Ladataan...
Kunnon Mamma

Hiljaiselo blogin puolella viime aikoina on johtunut muun elämän kiireistä, ja muutaman viikon villin pyörityksen jälkeen päätin viime viikonloppuna ottaa näistä kiireistä ihan kunnon irtioton myös fyysisesti. Perjantai-iltana miehen työpäivän jälkeen pakkasimme laukut ja ajoimme mökille, jossa meitä vastassa oli säkkipimeä, syysmyrskyinen ilta (täällä kaupungissa syksyn pimeys ei ole mitään siihen verrattuna!), mutta sisällä onneksi lämmintä ja takkatuli.

Mitä kiireeseen ja stressiin tulee, omalla kohdallani alkaa olla tosi kyseessä siinä vaiheessa kun se alkaa vaikuttaa yöuniin. Illalla on vaikea nukahtaa kun sata ajatusta pörrää päässä, jos herään yöllä lapsen takia en enää saakaan unta kun alan miettiä seuraavan aamun to do -listaa. Usein maisemanvaihto on juuri se sopiva pieni irtiotto stressistä, jonka tarvitsen pystyäkseni lepäämään ja keräämään taas voimia. 

Kuten jo Instan puolella hekumoin, mökkiviikonloppuun oli ohjelmoitu lähinnä ulkoilua, lepoa, urheilua, hyvää ja terveellistä ruokaa sekä parasta eli oman perheen seuraa. Olin pakannut mukaan reippaasti urheiluvaatteita mutta lopulta kävin vain kerran lenkillä sunnuntaina, kun lauantaina vielä minipäikkärit veivät voiton (niin oikea valinta!). Pitkästä aikaa pääsin juoksemaan iki-ihaniin harjumaisemiin, joita opin kesän juoksuohjelmani aikaan rakastamaan: paras kohta on ylhäällä harjun päällä, kun vasemmalla puolella aukeaa Päijänne ja oikealla Vesijärvi - ja tiedän, että lenkin loppu on pääasiassa laskettelua alamäkeen... ;)

Levon, urheilun ja vähintäänkin riittävän ravinnnon lisäksi ihmeitä tuntui tekevän myös valoterapia. Kun tähän aikaan vuodesta on pimeää niin aamulla töihin mennessä kuin töistä palatessa, pitää ottaa viikonloppuna ilo irti jokaisesta pienestäkin valonpilkahduksesta. Ja niitähän riitti! Ainakin lauantaina, harvinaisen marrasauringon paisteessa tuntui että tämä ihmeellisen kaunis syksy ei lopu ikinä...

Energistä viikkoa & tsemppiä syksyn kiireisiin itse kullekin! :)

Share

Ladataan...
Kunnon Mamma

Helteinen kuvatervehdys viikonlopulta - rakastan tätä intiaanikesää! Sattuipa sopivasti, että töihinpaluuni osuu vasta syyskuun alkuun, enkä vielä hikoile toimistolla. Ja sattuipa sopivasti, ettei tälle helteisimmälle ja näillä näkymin viimeiselle todella lämpimälle viikonlopulle ollut muuta ohjelmaa, vaan pääsimme tytön kanssa karkaamaan kaupungin paahdetta mökille (kuuma sielläkin kyllä oli). 

Viikonlopun aikana ehtii paljon, mutta ei liikaa: kävellä aamukasteisella nurmikolla, lepäillä auringossa, heitellä pikkukivä rannalta matalaan veteen, lenkkeillä, yrittää hallita tasapainoaan slacklinella (ei mennyt multa yhtä tyylikkäästi kuin Fitness Fuhreriltä). Tassutella paljain varpain lämpimillä terassilankuilla, kerätä marjat suoraan puskasta banaanilettujen, jogurtin ja piirakan päälle. Grillata kesän parasta lisuketta, fetaa ja tomaattia folionyytissä:

  • 200 g fetaa
  • 1-2 tomaattia
  • ruohosipulia tai basilikaa
  • oliiviöljyä, suolaa, pippuria

Silppua tomaatit, murenna feta, mausta. Kääri folioon ja grillaa kauan. 

Mielessäni jo hiukan hyvästelin tätä myöhään alkanutta kesää - tässä olivat ehkä tällä erää viimeiset rantasaunat, viimeiset iltauinnit, viimeisen kerran nurmikolle katettu pöytä. Kalenteri on salakavalasti täyttynyt menosta menon perään, viikko ja viikonloppu toisensa jälkeen. Kesä ja loma alkaa olla taputeltu.

Tänään alkaa viimeinen viikko elokuuta, viimeinen viikko juoksuohjelmaa ennen lauantain Midnight Runia - ja viimeinen viikko hoitovapaata. Jaiks.

Share

Pages