Cheek oli Linnan juhlien halutuin kolli myös jatkoilla - päiväni linnan juhlissa

Kuplia

 

" Cheek, tota, miten ois pienet valssit?" Aloitan Linnan juhlien päivittämisen nettiin vasta tänään, ja ekaksi teille. Pahoitteluni, eilen en ehtinyt purkaa kuin lehteen tulevat matskut, ja hommia riitti iltaan asti. Vaikka huoh, toimin koko Linna-päiväni- yöni ja seuraavankin päivän aikasta tehokkaasti. Mutta tässä siis päivän kulku kera amatöörimaiseni otoksieni.

Olin siis Linnassa töissä ensimmäistä kertaa. Ennen juhlia olin etsinyt pukua, soitellut suunnittelijoille (Katri Niskanen oli muuten  eniten linnaan pukuja suunnitellut  kymmenellä luomuksellaan), kerännyt oletettavasti paikalle tulevien tyyppien kuulumisia ja puolisoiden nimiä valmiiksi. Linna-aamuna keräsin ensimmäisenä kaikki keikalle tarvittavat kamat.

Erityisesti stressasin henkkareista ja tästä sisäänpääsy-kortista. Tarkistin, että ne ovat mukana noin ziljoona kertaa matkalla pelipaikoille.

Olin varannut myös meikkaaja-kampaajan heti komennuksesta kuultuani. Ihana Tiina on meikannut ja kammannut edellisinä vuosina linnaan muun muassa Chisun. Tänä vuonna häneltä peruuntui päivän toinen asiakas viime tingassa, joten hän tuli meille kotiin asti. Aika luksusta ja kiitos vielä T :)

Presidentinlinnaan sisäänpääsy sujui Mariankadun puolelta kuten aikaisemminkin, kun olen ollut paikalla muissa työtehtävissä. Media oli kutsuttu paikalle aikaisemmin, joten näin lähinnä kollegoita, joiden kanssa naureskeltiin ja otettiin virallisia potretteja.

Epävirallinen IPhone-poseeraukseni.

Läpi sokkeloisten käytävien meidät kiidätettiin tapaamaan itse illan pääparia. Olimme saaneet jo aulassa tiedon, että Jenni Haukion puvun on suunnitellut Paola Suhonen. Presidenttipari odotutti itsenään kymmenisen minuuttia. Ilmeisesti rouva Haukion flunssan vuoksi Sauli Niinistö vastasi vain lyhyesti muutamaan kysymykseen. Jennin pukua hän kehui sanoin " Minusta se on erinomaisen tyylikäs ja äärimmäisen kaunis." Minustakin se sopi Jennin tyyliin hyvin.

Itse kättelyä siirryimme seuraamaan parvelle, jossa oli myös presidenttiparin ystäviä ja sukulaisia. Myös Niiinistön pojat seurasivat kättelyä puolisoineen ylhäältä. Olin laittanut varoituksista huolimatta aivan liian korkeat kengät ja sujautimme kollegan kanssa korkomme hetkeksi helmojemme suojaan ja lepuutimme jalkojamme. Ylhäällä kirjoittelin ja googlailin lähinnä sisääntulevien tyyppien ja pariskuntien nimiä valmiiksi. Ja tietysti arvostelimme pukuja. Minusta onnistuneimpia oli Satu Taiveahon, Maria Ylipään sekä Silja Lehtisen asut. Illan halutuin kolli Cheek tuli ensimmäisen kättelyn viimeisten joukossa. Räppäri näytti elävältä Ken-nukelta, joten minun oli pakko poskipusuja antaessani tunnustella, onko kasvoja vähän meikkailtu. " Setti laitettiin kuntoon", Cheek virnisti itsekin.

Aikataulu oli tiukka, kuten minulle oli kerrottukin. Aloimme tekemään ajan säästämiseksi haastatteluja heti ensimmäisen kättely-osion jälkeen, joten en esimerkiksi nähnyt lainkaan neljän presidenttiparin yhteiskuvaa... tai oikeastaan en nähnyt muita presidenttipareja koko kemuissa ollenkaan.

Tunnelma oli kupliva ja rento. Olen verrannut tunnelmaa samaksi, joka on vähän suurempien vanhojen keskusta-kämppien tupaantuliaisissa. Suurin osa haastateltavista oli ennalta tuttuja, joten vähän hienommin toivottelimme ensin hyvää itsenäisyyspäivää ja kättelimme tai poskipusuttelimme, mutta muuten työt sujuivat kuten muutemkin. Monille julkkiksillekin juhlat olivat ensimmäiset. Helmani oli (kiitos liian korkeiden kenkieni) niin ylhäällä, että sitä ei tallottu. Itse onnistuin astumaan Sofi Oksasen (kuvassa), Maria Ylipään ja jonkun kolmannen laahuksille. Ihmiset olivat keskimääräistä paremmalla tuulella, joten tallomisetkin lähinnä naurattivat.

Työt piti lopettaa klo 22.15, ja teimme haastatteluja tähän tappiin asti. Töiden jälkeen lehdistöllä on lupa liittyä juhlavieraiksi, ja menimme ruokasaliin maistelemaan tarjolla olevia ruokia. Kävin aika ylikierroksilla, joten otin lautaselle jotain poropiirakkaa, lammasta sekä paria pateeta lähinnä muodon vuoksi.

Ja tietenkin kippistin lasillisen linnan kuulua boolia. Sinällään booli oli hyvää, ettei se ollut liian kuivaa, eikä liian makeaa ja se maistui persikalle tai appelsiinille. Tässä vaiheessa iltaa ihmisten puheenaiheina alkoi olla jatkot. Ennen poistumista pääsin vielä tanssimaan kadetin kanssa. Kuvaaja lähti kasaamaan tavaroitaan, joten kadetti-palvelu toimi heti. Olen aika onneton paritanssija, mutta kadetti todellakin osasi viedä, joten pystyimme ihan juttelemaankin samalla. Cheekiä ei näkynyt parketilla eikä lähistöllä, joten tanssit jäi tällä kertaa hänen kanssaan tanssimatta ;) Mutta ravinola Teatterissakin olisi kyllä Cheekille riittänyt tanssittajia.. Touhu lähinnä hymyilytti paikallaolijoita. Jare osasi herrasmiehenä suhtautua naisten lähentelyihin ystävällisesti, mutta tiukasti.

Aika asiallisesti suurin osa linnan vieraista jatkoi juhliaan myös Teatterilla. Itse hyppäsin jatkopaikoilta taksiin 01.30, eli en nähnyt viimeisempiä käänteitä.. Kotona nukuin 05.00 saakka, ja aloin purkamaan nauhoja ennen toimitukseen lähtöä.. Nyt puolitoista vuorokautta myöhemmin voisin hetkeksi kloussata nämä kekkerit hetkeksi.

Mutta kertokaa toki kemuja katselleet, kuka teistä oli illan kiinnostavin vieras/pari?

Kommentit

Seregi
Sekaisin Seregistä

Aika onnekas olet, kun olet päässyt linnan juhliin. Vaikkakin töihin :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Maria Ylipää oli kaunein, lahjakkain ja kiinnostavin!

Emilia Pyykkönen
Kuplia

Joo Seregi, tietenkin olin iloinen, että pääsin tekemään keikan. Kuitenkin normi-vieraana voisi päästä paremmin tunnelmaan, kun voisi oikeasti chillata. Nyt koko ajan oli sellainen työpaine kuitenkin päällä..

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.