täällä taas

lainahöyhenissä

 

tasan viikko blogilomaa takana.

pieni tauko teki tehtävänsä - nyt on helpompi hengittää, ajatus kulkee, ja kirjoitettavaa olisi vaikka ja kuinka. 

ei sillä, että blogi olisi ollut syypää siihen, että rinnasta kivistää - elämä siihen on yksin syynä. kulunut kuukausi on ollut erityisen raskas, ja voimavarojaan on pakko säädellä. ei sitä kukaan muukaan tee, ellen itse. 

elämä kantaa- sananpartta olen kuullut vuonna 2017 enemmän kuin koskaan, ja siltä juuri nyt tuntuu. olen onnellinen omissa nahoissani, omassa elämässäni. 

ja sillä jos millä, pötkitään pitkälle. 

 

 

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.