uljas ruunikko

lainahöyhenissä

 

ainakin Instagram- tiliäni seuraavat lukijat ovat takuulla huomanneet alati feedissä lisääntyneet hevoskuvat tästä hurmaavasta jätkästä, Niilosta. ystäväni Tytin omistaman huikean hienon ruunan kanssa vietän kolmisen päivää viikossa palautellen mieleeni vuonna 2004 päättyneen kilparatsastusurani aikana opittuja taitoja.

Bonevill (Lambado x Rytm) on 12-vuotias puolalainen herrasmies, joka jaksaa hurmata meikäläisen uudestaan päivä toisensa jälkeen. Niilo diggailee yhtä lailla svengata vaativaa koulua tai hypätä kerrostaloja, ja ronskista koostaan (omat kilpahevoseni olivat aina nippanappa 155 senttisiä tirriäisiä) huolimatta on todella kevyt ja herkkä ratsastettava. ihan täyden kympin jätkä kaikin puolin.

en oikeastaan edes osaa pukea sanoiksi sitä tunnetta ja onnea, mitä olen nyt tämän vajaan vuoden aikana kokenut palattuani ratsastuksen ja hevosten pariin. vuorovaikutus ja jokapäiväinen höntsyäminen hevosten kanssa on jotain niin ainutkertaista, ettei sitä pysty millään korvaamaan - itselläni tämä kesti 10 vuotta hoksata, mutta better late than never.

translation// my friends amazing gelding Bonevill. such a handsome fellow

 

 

 

Share

Kommentit

Kiira1 (Ei varmistettu)

Ihana postaus ja hieno Niilo.
Ja hyvin olet päässyt näköjään back to business - ihan kiitettävä sarja kuvassa!
Olen samaa mieltä, että tämä harrastus on vaan jotain niin mahtavaa. Minulla on 2 tammaa ja kyllä niiden kanssa puuhaillessa muut murheet unohtuu.

Piret
lainahöyhenissä

Kiitos kannustavista sanoista :) Esteitähän hyppäisin vaikka alituiseen ja mitä korkeammalta, sen parempi - mutta suurin ongelma 10 vuoden tauon aikana on ilmennyt kyllä ihan kokonaisvaltaisesti kehon hallinnassa ja apujen herkkyydessä ja hienosäädössä, mutta kyllä tämä tästä. Hyvällä tiellä ollaan :)

Mielelläni täällä myös heppakuvia julkaisisin silloin tällöin, joten ihana kuulla että Niilo on otettu näin avosylin vastaan :)

Por-feivor (Ei varmistettu)

Seuraavaan kuvaan sombrero ja arriivaaaaaaaa-derrrrccccciiiiii

laum (Ei varmistettu)

Iteki alotin klassisesti noin kymmenen vuoden tauon jälkeen taas ridailemaan. Kummasti opiskelijaelämä söi vähät rahat ja nyt kun valmistuin ja siirryn työelämään taitaa olla hevostelu tullut jäädäkseen. Ison osan tilipussista tuo harrastus tullee haukkaamaan, mutta haukatkoon. Ainakin on akuutisti auttanut mun vakavanlaatuiseen koirakuumeeseen kun pääsee hevosia hyysäämään muutaman kerran viikossa. En sitten tiedä jos hevoskuume iskee, mikä siihen neuvoksi... :D
Sä muuten hyppäät korkeita esteitä! Hyvältä näyttää ja Niilokin vaikuttaa oikealta aarteelta! Kiva postaus :) ps. jos sä pitäisit hevoilublogia, mä lukisin sitä ehdottomasti ;)

Piret
lainahöyhenissä

Juu kyllä tämä sellainen rahareikä on, mutta toisaalta - niin on mikä tahansa harrastus pidemmän päälle ja  johonkinhan ne rahat kuitenkin menee :) Niilo on kyllä täyden kympin kaveri - niin mahtava persoona.

heppabloginkin pitämiseen ei ikävä kyllä riitä vuorokaudessa tunnit, mutta yritän tänne jonkinverran rustata myös ratsatusjuttuja :)

Kommentoi