Ladataan...
lainahöyhenissä

 

kahdessa viikossa on tapahtunut valtavasti. 

ehkä koko projektin odotetuin osuus, lattian asennus, on jo hyvässä vauhdissa. vaalea kalanruotoparketti on avarassa valoisassa tilassa niin mahdottoman vaikuttava näky, ettei sitä oikein edes todeksi usko. 

kosteat tilat on lähes kokonaan laatoitettu, ja tulos on niin ikään silmiä hivelevää. laattavalinnat osuivat kuukausien pyörittelyn jälkeen hienosti kohdilleen  - myös saunaan ja pesutiloihin  "mustana hevosena" valittu mattamusta terrazzolaatta näyttää seinälle nostettuna hirmuisen kauniilta. 

en voi kylliksi ylistää rakentajaani K-S Laatutaloja, joiden työnjälki ja ammattitaito on sanalla sanoen virheetöntä. lisäksi työmiehet - ja ihastuttava, alati hymyilevä maalarineito -  ovat niin mukavia, että tekisi mieli kaulaan kapsahtaa tuon tuosta. 

asiat voisivat olla toisinkin. yleisesti vallalla olevan käsityksen mukaan kun tuppaavat tällaiset talon mittaiset rakennusprojektit usein ottamaan hivenen hermon päälle.

 

lisää luettavaa taloprojektista löydät tämän linkin takaa. 

 

 

Share

Ladataan...
lainahöyhenissä

 

sitten parisuhdestatuksen muuttumisen, olen viettänyt enemmän viikonloppuja Helsingissä, kuin kotona. 

on tehnyt mieli tanssia aamuun, nauraa ystävien kanssa, istua ravintoloissa ja hengittää vaivatta. kokea kaikkea sitä, mikä elämästä on pitkään puuttunut. vailla rutiineja ja velvollisuuksia - vailla tunnetta siitä, että pitäisi olla jossain toisaalla. 

näin kului tämäkin viikonloppu. 

ihastelin kasveja vaikuttavimmassa viherkaupassa, missä olen koskaan vieraillut. istuin kahvilassa tuntikausia sadetta pitäen. heräsin ystävän kainalosta kauniissa valossa edellisen illan punat vielä huulilla, tuntien visusti nahoissani, että eilen meni muutama drinkki liikaa. 

tänään maanantaina, vaikka fyysisesti väsyttää, olen täynnä virtaa. 

tuntuu kuin olisin herännyt henkiin

Share

Ladataan...
lainahöyhenissä

 

kodin kalustaminen on erinomaisella mallilla. ja hyvä niin, onhan muuttoonkaan enää muutama hetkessä ohikiitävä viikko. 

olen ihmisenä mallia kaikkihetinyt, mikä tällaisissa projekteissa korostuu entisestään. kaiken pitäisi olla viimeistä yksityiskohtaa myöten valmista mieluiten jo ensimmäisellä muuttoviikolla. että voi sitten keskittyä muuhun.

näinhän tämä ei tule menemään tietenkään, eikä pidäkään. mielenkiintoinen ja kotoisa koti syntyy elämällä - ei ostelemalla. yritän siis suitsia itseeni malttia kerrankin. keskittyä vain isojen linjojen suunnitteluun ennalta - antaa elämän hoitaa loput ajallaan. 

yksi ennalta tehtävistä hankinnoista ylitse muiden, on ollut täydellinen ruokapöytä. malliltaan pyöreä, mieluusti kotimainen ja puuta. ehdottomasti puuta. 

etsin ja etsin. löytämättä. tarjolla oli rimpulaa, välttävää muotokieltä, mdf-levyä ja kaikkea siltä väliltä. kunnes viimein löysin - Kari Virtasen Nikarille suunnitteleman saarnisen Periferia pöydän. tässä on nyt kaikkea sitä, mitä toivoin - silmiä hivelevää kauneutta, ajattomuutta ja laatua. ja miten tämä mahtaakaan ikääntyä viehkosti.

tuolit pöydän ympärille löytykööt aikanaan. ajatuksia malleista olen pyöritellyt, mutta päätös syntyy, kuin oikealta tuntuu.

tärkein on kuitenkin löytynyt - ihmiset yhteen kokoava, elämään ja ilakoimaan kutsuva pöytä

 

pöytä //  Nikari, Periferia  valaisin // Vitra, Akari 75A

kollaasin tuolit // Woodnotes, Siro // Carl Hansen & Son, CH23 // Nikari, Arkitecture // TON, Chair 30 // vintagetuolit, Bukowskis

Share

Pages