Ladataan...
lainahöyhenissä

 

kodin kalustaminen on erinomaisella mallilla. ja hyvä niin, onhan muuttoonkaan enää muutama hetkessä ohikiitävä viikko. 

olen ihmisenä mallia kaikkihetinyt, mikä tällaisissa projekteissa korostuu entisestään. kaiken pitäisi olla viimeistä yksityiskohtaa myöten valmista mieluiten jo ensimmäisellä muuttoviikolla. että voi sitten keskittyä muuhun.

näinhän tämä ei tule menemään tietenkään, eikä pidäkään. mielenkiintoinen ja kotoisa koti syntyy elämällä - ei ostelemalla. yritän siis suitsia itseeni malttia kerrankin. keskittyä vain isojen linjojen suunnitteluun ennalta - antaa elämän hoitaa loput ajallaan. 

yksi ennalta tehtävistä hankinnoista ylitse muiden, on ollut täydellinen ruokapöytä. malliltaan pyöreä, mieluusti kotimainen ja puuta. ehdottomasti puuta. 

etsin ja etsin. löytämättä. tarjolla oli rimpulaa, välttävää muotokieltä, mdf-levyä ja kaikkea siltä väliltä. kunnes viimein löysin - Kari Virtasen Nikarille suunnitteleman saarnisen Periferia pöydän. tässä on nyt kaikkea sitä, mitä toivoin - silmiä hivelevää kauneutta, ajattomuutta ja laatua. ja miten tämä mahtaakaan ikääntyä viehkosti.

tuolit pöydän ympärille löytykööt aikanaan. ajatuksia malleista olen pyöritellyt, mutta päätös syntyy, kuin oikealta tuntuu.

tärkein on kuitenkin löytynyt - ihmiset yhteen kokoava, elämään ja ilakoimaan kutsuva pöytä

 

pöytä //  Nikari, Periferia  valaisin // Vitra, Akari 75A

kollaasin tuolit // Woodnotes, Siro // Carl Hansen & Son, CH23 // Nikari, Arkitecture // TON, Chair 30 // vintagetuolit, Bukowskis

Share

Ladataan...
lainahöyhenissä

 

avasin lauantain ratoksi työmaalla yhden lattiapaketin ja ladoin pienen tilkun kalanruotoa malliksi. 

jos materiaan ylipäätään voi kovin voimakkaita tunteita kokea, niin nyt ollaan kyllä hyvin lähellä moista. talon tuleva lattia* on aivan äärettömän kaunis. niin kaunis, etten millään olisi hennonut purkaa mallipaloja takaisin laatikkoonsa. 

puu lattiamateriaalina oli ehdottomasti oikea valinta alkuperäisten betonilattiahaaveiden sijasta. ikkunoista avartuva luonto sointuu niin saumattomasti saarnen vaaleaan puupintaan, ettei mikään muu vaihtoehto takuulla olisi luonut yhtä vaikuttavaa lopputulosta. 

olen myös hyvin mielissäni päätöksestä pitää kalanruoto ainoastaan ruokailutilan, keittiön ja olohuoneen kruununa. muuhun taloon tulee samaa materiaalia, mutta perinteisellä ladonnalla ja pidemmästä tavarasta. 

 

* yhteistyössä Timberwise, tuotteesta saatu alennusta 

Share

Ladataan...
lainahöyhenissä

 

viihdyin viikonloppuna pitkästä aikaa keittiössä oikein todenteolla

muutaman kuukauden kestänyt toisten nurkissa asuminen, ja oman keittiön puuttuminen, on verottanut aika tavalla kokkausintoani. lauantaina kestitsin kuitenkin äitiäni ystävättärineen italialaisen illan tiimoilta ja melkoinen food fest päivästä tulikin kaikkinensa. 

aamu starttasi herkkupuurolla (ripotteina maapähkinävoi, hunajamanteli, banaani, kuivatut marjat, kookoslastut). päiväkahvit juotiin puolukkakinuskitortun kera  - toisin sanoen tämä Banoffee- piiras, mutta banaanit on korvattu sesonkiin sopivasti puolukoilla. 

illalliselle katettiin italialainen antipasto lajitelma, mikä piti sisällään timjami-valkosipuliöljyllä valeltuja uunikuivattuja tomaatteja,  leikkeleitä, buffalo mozzarellaa, hunajapaahdettua myskikurpitsaa, pestoa, oliiveja, artisokan sydämiä ja järjettömän hyvää focacciaa. 

kunhan tästä pääsen pian uuteen kyökkiini tutustumaan, niin takuulla alkaa reseptejä päivittymään taas blogiinkin asti.

 

 

Share

Pages