Päätin, etten välitä ja tässä mä taas välitän.

Lastentarhaaja

Ottaessani uuden työni vastaan päätin, etten välitä enää mistään. Teen työni niin hyvin, kuin pystyn ja lähden kotiin. No kyllähän mä taas välitän. Tämän viimeisen lakon aikana uutiseksi nousi sairaaloiden toiminnan perustuminen hoitajien joustoon. Sama homma se on päiväkodeissa, meillä ei vaan kyse ole onneksi ihmishengistä. Ylitiukat vuoronvaihdot, liian vähäinen henkilökuntamitoitus ja sijaisten puuttuminen hoidetaan pelkästään henkilökunnan selkänahasta. Hassua siinä on se, että toimintatapa on niin syvällä siellä perustuksissa, ettei sitä kukaan edes kyseenalaista. On aivan normaalia, että aamuvuorolainen tekee 30min joka päivä ylimääräistä työtä kaupungille. Toinen vaihtoehto olisi, että työkaveri jää yksin pukemaan 18 lasta. No miksi ette menneet pukemaan aikaisemmin? Koska välipalaksi oli leipää ja leikkelettä, eli voiteluun ja säätämiseen meni 10min enemmän aikaa. Sitten keittiö oli unohtanut yhden maitoallergikon ruoat, eikä 2-vuotias vedä ruisleipää viidessä minuutissa sisuksiinsa. Nyt joku pitkää työpäivää toimistossaan tekevä ihminen miettii, että hei haloo, teen itse 12h päivässä ja te valitatte 30min ylitöistä. Te saatte siitä myös korvauksen, joko rahassa tai ajassa. Me emme.

Miksi kenenkään pitäisi tehdä kaupungille yhtään ylimääräistä, samalla kun meitä valvotaan sekuntikellon kanssa? Mikä työvuoro alkaa 7.51? En ole kuullut ikinä mitään yhtä naurettavaa. 7.51?? Siinä on laskettu sekunnilleen, että tähän vuoroon tuleva ehtii hakemaan aamupalakärryn, tuomaan sen ylös ja lapset saavat aamupalan eteensä tasan klo 8. Miksi tasan klo 8? Koska siten heillä on 30min aikaa taistella se puuro naamaan ja sitten pitää väistää seuraavaa jengiä, jolla on 45min aikaa tehdä ystävänpäiväaskartelu. Sitten he siivoavat jälkensä samalla kun seuraavan ryhmän aikuinen asettelee oman ryhmänsä tehtäviä samaiseen pöytään. Lapsen kohtaaminen, hetkessä eläminen ja uuden vasun noudattaminen on sananhelinää, kun katsot lapsen liimailua ja  lasket, että tasan 8min päästä pitäisi olla pesemässä käsiä, jotta ehdimme pukemaan, jotta emme olisi eteisessä samaan aikaan eskareiden kanssa.

Jos lapsesi päiväkodin henkilökunta vaikuttaa jotenkin keskittymiskyvyttömiltä ja oudoilta, niin tämä on se syy. Meidän keskittyminen herpaantuu 30sek välein ja väitän, että 50% siitä johtuu ihan näistä rakenteista. Rakenteista, joihin on selkeästi laskettu se, ettei kukaan oikeasti lähde kotiin silloin, kun työpäivä loppuu. Ylityöt pitää saada systeemistä pois aina 6vk välein. Jos teet tunnin ylitöitä syklin viimeisenä päivänä, ne häviävät kuin tuhka tuuleen. Minä pienenä anarkistina en tietenkään merkkaa yhtäkään minuuttia plussaa tai miinusta listoihin, vaan sovimme tiimimme kanssa menoistamme. Näin myöskään kollegani ei tarvitse käyttää kallisarvoista aikaansa minun minuuttieni merkkaamiseen aikataulujärjestelmään. The Man voittaa silti aina. Harva lähtee pihalta sillä sekunnilla, kun kello kilahtaa ja jätä keskustelua vanhemman kanssa kesken. 

Olemme muutaman työkaverini kanssa vahvasti alkaneet kannustaa muita (ja itseämme) lähtemään kotiin, vaikka lapsilla olisi yksi kenkä jalassa ja yhdeksän ryhmästä olisi vielä vessassa. Meidän täytyy kunnioittaa omaa aikaamme, hakea omat lapsemme ajoissa päiväkodeista ja elää omaa elämäämme. Joustaminen ei näy palkassa, lomissa tai työn arvostuksessa. 

Missä ovat sitten ne ihmiset, jotka muuttaisivat järjestelmän. Ainakaan nykyiset päiväkodin johtajat eivät ole heitä. Veikkaan, että heidän ei kannata hirveästi vaatia tai työpaikka siirtyy nopeasti jonnekin epäkiitollisempaan paikkaan. Työntekijänä on turha alkaa oikuttelemaan, esimerkiksi minun nykyinen johtaja kuulemma kostaa sen lomissa. Onhan se hienoa olla nykyajan vapaustaistelija, mutta kesälomaa on ikävä pitää huhtikuussa. Siinä voisi sitten katsella viimeisiä lumihankia samalla, kun pyyhkii kasvomaalauksiaan pumpulilla ihan Mel Gibsonina. 

Minä siedän epämukavuutta yllättävän pitkälle. Puen kolme ryhmällistä lapsia pihalle, koska viiden sijaisen sijaan saimme paikalle yhden. Ruokakärryjä viedessäni pidän holding-otteessa koulun puolelta karannutta erityisoppilasta. Hänet luovutettuani puen talvikamat päälle ja leikin tunnin ulkona. Sitten riisun saman porukan. Lounaan jälkeen menen talon kokoukseen, jossa kuulen kaikille pakollisesta tyky-päivästä. Ilahdun. Kunnes kuulen, ettei budjettiimme mahdu kaikille lounasta. Tyky-rahoista on ostettu istuinalustoja pienten pihalle. Että varatkaa kymppi omaa rahaa niin käydään viereisessä nepskussa. Siinä katkeaa Lastentarhaajan selkä. Kaupunki, kuuletko? Maksakaa se helvetin lounas, niin teidän työntekijät kuuntelee kiltimmin höpönlöpöt jaetusta johtamisesta ja siitä, kuinka ne 6min kikyt nyt merkataan omiin työaikoihin. 

Share

Kommentit

.. (Ei varmistettu)

Olen tehnyt lastenhoitajan hommia jonkin aikaa, ja sain todeta ettei aikataulussa pysyminen onnistu edes yhden 7-vuotiaan kanssa. Kun ei se lapsi syö, pue, kävele ym. missään meidän asettamissa aikaraameissa. En voi kuvitellakaan miten tämä onnistuisi lapsiryhmässä. Oletan että joukossa on aina niitäkin, jotka eivät halua alkaa syömään/pukemaan/nukkumaan, ja suostutteluunkin menee oma aikansa...

Lastentarhaaja

Just näin. Joukossa on aina niitä, jotka reagoivat vahvemmin näihin aikuisten luomiin aikatauluihin ja pakkoihin. Tai kenellä aikuisella ei olisi välillä huonoa aamua tai jotakin vähän pidempää juttua kerrottavana aamupalaverissa. 

BT (Ei varmistettu)

Aivan kamalan kuuloista :(

Lastentarhaaja

Onneksi välillä on myös ihanaa :)

MARI L
Rakkautta & Mamarkiaa

Oon kuvitellut lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat monitaitureiksi ja äärimmäisiksi zen-tyypeiksi, mutta eiköhän sekin raja jossain mene.
Olette suuressa osassa kasvattamassa ja vahvistamassa uusien ihmistaimien tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Heidän, joiden kuuluisi tuntea itsensä tärkeiksi ja hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin ovat. Kuinka se on mahdollista, jos teille ei luoda samaa tunnetta?
Kun lapseni oli hetken kunnallisessa päiväkodissa, väsymys paistoi jokaisen hoitajan kasvoilta. Valitettavasti se kuului myös kommunikaatiossa. En halunnut syyllistää heitä, sillä järjestelmä on mätä.

Kiitos että kirjoitit tämän koskettavan tekstin. Se muistuttaa arvostamaan entistä enemmän päiväkodin henkilökuntaa. Ja vihaamaan entistä enemmän vääriä leikkauksia.

Lastentarhaaja

Kiitos kauniista sanoista. Suurin osa henkilökunnasta onkin uskomattomia Dalai Lama 2.0-hahmoja. Itse olen hyvin kaukana siitä, mutta näyttelen sujuvasti. Nuoremmat jaksavat kyseenalaistaa päätöksiä ja vaativat selityksiä. Pidemmän päälle on kuitenkin raskasta uida vastavirtaan, kun oikeasti asioille ei ruohonjuuritasolta tunnu pystyvän vaikuttaa.

Minäkin puhun usein systeemistä ja järjestelmästä, vaikka ihmisethän siellä niitä päätöksiä tekevät. Välillä oikein kuvittelen mielessäni jonkun kokouksen kulkua, että miten kukaan ei ole siellä pysäyttänyt tilannetta ja sanonut, että nyt Martti/ Martta järki käteen. Erityisen surulliseksi minut tekee hyvien työntekijöiden lähteminen muille aloille. Miten niitä syitä ei muka huomata? Tai jos huomataan, miksi kukaan ei reagoi? 

Meidän työ itsessään ei ole raskasta. Ei ole erityisen stressaavaa puristella silkkipaperia ja liimailla sitä pahville. On henkisesti raskasta työskennellä ajoittain mahdottomissa oloissa ja miettiä, että tämä on tuon toisen ihmisen lapsuus.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kuulostaa uuvuttavalta, vaikka kyllä se toiminta välillä tuollaiselta vanhempien silmissä välillä näyttääkin. Mutta usein ihmettelen sitä, miten hyvin päiväkodin työntekijät saavat kuitenkin tämän homman hoidettua.

Sen verran oikaisisin, että läheskään kaikkialla toimistotyössä ylityötä ei korvata mitenkään. Etenkään rahalla. Kellokortti kyllä laskee tehtyjä tunteja, mutta ylimääräisiä ei meinaa ehtiä koskaan pitämään ja säännöllisin väliajoin leikkuri hävittää tietyn rajan ylittävät tunnit pois. Tai työsuhteen päättyessä kertyneet 40 h vain häviävät jne. Toimistotyössä työntekijät saattavat joutua hoitamaan työasioita myös lomillaan jne. Eli ylimääräistä työtä tehdään melkein kaikkialla.

Lastentarhaaja

Välillä me itsekin ihmettelemme, että hei hyvinhän tämä päivä meni :)

Ymmärrän, että ylityötä tehdään melkein kaikkialla. Asian muuttaa kuitenkin mielestäni edes pieni mahdollisuus palkankorotukseen tai muuhun kannustavaan tekijään. Tai jos palkka alkaa kolmosella tai nelosella, sekin itsessään motivoi jo joustamaan enemmän. Päiväkodeissa tehdään myös iso kasa hallinnollista työtä, suunnittelua, keskusteluihin valmistautumisia jne. Nämä valuvat koteihin ja lomille aivan samalla tavalla. Meidänkään työ ei lopu suljettuamme oven, vaikka lapsia emme mukaan otakaan. 

mayabymaija

Siis ei olisi enempää voinut omia ajatuksiani käsitellä tämä teksti! Loistavia esimerkkejä! Itse siis myös lastentarhanopettaja, ja samaistun kaikkeen. Mutta meidän työhän on helppoa, leikitään vaan lasten kanssa! Eihän siitä voi stressaantua?
Yksi todella inhottava asia on myös ryhmäavustajien puute. Meidän lapsiryhmässä on 6 erityistä tukea tarvitsevaa, kuntoutussuunnitelman omaavaa lasta, ja avustaja on meillä kolmena päivänä viikossa.. Kaksi päiväähän menee helposti ilman, torstai ja perjantaihan on jo ihan helppoja, eikö? Näin ne johtajat ajattelee :D

Lastentarhaaja

Hei! Kiitos viestistä! Saisikin vaan leikkiä lasten kanssa, hahaha. Harvaa meistä just se aamun lauluhetki tai askartelu stressaa vaan se, että matkalla töihin saa jännittää, että tuleekohan ryhmään tänään toista aikuista. 

Avustajien puute on uskomaton. Naurattaa myös sen ihmettely, että kun viimein se avustaja saadaan niin he eivät pysy. No on jännä. Asiaa voisi alkaa selvittämään heidän palkkakuiteista. Ja perjantaihan on nimenomaan helppo :D  Erityistä tukea tarvitsevat katsovat silloin aamuisin kalenteria, että hetkinen, tänään taidankin olla tarvitsematta tukea.

Voimia ja iloa kuitenkin työhön, onhan meillä maailman paras duuni (hyvinä päivinä).

Vierailija (Ei varmistettu)

Mua nauratti melko paljon kun meille oltiin että "hei no onneks se on vaan 30min viikossa, 6min päivässä, ei oo paha nousu". Juu no ei oo ei, kun ollaan jokatapauksessa siellä työpaikalla ylimääräistä melkolailla joka päivä :D Tänäänkin merkattu työvuoro se 7:45 mutta jos nyt alle 8:30 pääsisi tänään. Ja kyllä, myös muut tekee ylitöitä ja pitkää päivää, ei siinä mitään. Mut koittakaa tehä se 8:30 päivä ilman ruokataukoa, kahvitaukoa ja niin että meteli on koko ajan infernaalinen. Nukkariaika? Juu, se me ollaan sit huitomassa pientä paperihommaa, pesemässä vesiväripensseleitä jotka jäi toissapäivänä likoamaan ja odottamaan parempaa hetkeä, järjestämässä äkkiä kaappiin tuikattuja askartelutarvikkeita, tai no joo hui! Keittämässä sitä kahvia. Jonka saa kylmänä kaataa lavuaariin. Seuraavana aamuna koska illalla ei enää muista.

Ja sit just tää "ylityöt pitää pitää heti pois". Juu no hoidatko sä sitten nää lapset, kun sanoit samalla "ettei mitään sijaisia ennenku on ihan ihan pakko, ja ihan ihan pakko ei oo sit se että sä teet tuplavuoron 7:30-16:45! Ai omat lapset, no eikö sun mies mitenkään voi hakea sun omia lapsia sieltä niiden päiväkodista??!!" :D Joo no niin. Työ on maailman paras, mutta väsyttäähän tässä kaikilla.

Ja apua nauroin ääneen tolle tyky-jutulle. Meillähän oli viimeks tykyä tossa toukokuulla. Ei oo edes vuotta vielä menny, että hätäkö se tässä.

Mut joo, tää blogi on huikea! Kiitos kun kirjoitat.

Lastentarhaaja

Joku ehdotti jo jossain ryhmässä tosi-tv-ohjelmaa päiväkotien arjesta. Naurattaa ajatus jos minunkin naamaani kuvattaisiin sillä hetkellä, kun kuulin tästä tyky-päivän lounaasta. Tulisi upeaa matskua. 

"Ylityöt täytyy pitää heti pois." Varsinainen paradoksi :D Kiitos, kun luet blogia. Ihanaa lukea näitä teidän kommentteja!

Voi, tästä tulee kyllä niin surullinen, raivostunut ja voimaton olo. Tsemppiä kapinointiin, teette aivan järjettömän arvokasta ja tärkeää työtä.

Ps. Se että rutiinimaista ylityötä tehdään muuallakin ei ole mikään argumentti sen puolesta tai tee siitä millään lailla hyväksyttävää.

Lastentarhaaja

Kiitos! Pakko ajatella, että tämä kapinointi palkitsee joskus. Mukavaa viikonloppua sinulle!

Toimitus
Toimitus

Hei lastentarhaaja! Olemme seuranneet blogiasi intohimoisesti ja se nousee säännöllisesti toimituspalavereiden puheenaiheksi. Niinpä ei tarvinnut miettiä kahta kertaa, ketä haastamme mukaan uuteen #Uraoivallus-kampanjaamme. Lue lisää täältä ja huikkaa meille, jos päätät osallistua: jaamme sitä(kin) postausta mielellämme eteenpäin.

http://www.lily.fi/blogit/toimitus/maria-veitola-oppi-vaatimaan-kunnon-palkkaa-mika-sinun-uraoivallus

Ihanaa kevättä ja tsemppiä tarhapäiviin,

t: toimitus

Lastentarhaaja

Moikka!

Kiitos haasteesta ja kauniista sanoista. Messissä olen!

Erityisope (Ei varmistettu)

Ja kaiken kukkuraksi: PÄÄKAUPUNKISEUTU on tehnyt yhteisen sopimuksen vuosia sitten että lastentarhanopettajien palkoilla ei lähdetä kilpailemaan. Eli kukaan ei nosta niitä vaikka opettajia puuttuu 600!!! Liittokin tiesi tämän, mutta ei ole kiinnostunut!!! Olen toitottanut tätä kaiken masilman lehdille jne. Mutta ketään ei kiinnosta. Päättäjät kyllä ymmärtävät omalla kohdalla, miten palkka motivoi. Mutta ei meidän.

Lastentarhaaja

Niin mitä tähän edes sanois. Se on ihmeellistä, että ihan kaikkialla muualla ymmärretään, että raha usein ratkaisee ongelmia. Hirnun aina kun luen näitä ihmettelyjä, että miksi uudet ltot eivät pysy alalla. Ihminen on käynyt kuussa, mutta tätä mysteeriä ei pystytä selvittämään. 

Anskuliininii (Ei varmistettu)

Musta tuntuu, että ollaan ehkä samassa talossa töissä. Kuvailit meinaan normipäivän aika hämmentävän täydellisesti..
Vaikka eiköhän lähes joka päiväkodissa ole joskus tuollaista. Toivottavasti (ja ehkä toisaalta toivottavasti ei) vanhemmat lukevat näitä sun postauksia, että saavat paremman kuvan pk arjesta ja siitä, miksi aina kaikkea suunniteltua ei saada toteutettua..

Lastentarhaaja

En myönnä mitään :)

Meiltä toivotaan töissä aina läpinäkyvyyttä. Tosiasiassa sillä tarkoitetaan positiivisten asioiden tuomista esille. Yritän toteuttaa sitä aitoa läpinäkyvyyttä tämän blogin kautta. 

Nähdään huomenna töissä, ehkä :D

Vierailija (Ei varmistettu)

Tismalleen näin. Suurin kysymys on juuri se, kuka muuttaisi tämän vallitsevan käsityksen varhaiskasvatuksen henkilöstöstä, joka yhteiskunnan mielestä nauttii työstään kutsumuksen nimissä niin paljon, että joustaa ilman korvausta silkasta halusta ja vilpittömyydestä. Ja vaikka emme terveydenhuollon piirissä työskentelekään, ihan tavallisissa päiväkodeissa on paljon erityistä tukea vaativia lapsia, myös monivammaisia, joiden kohdalla saattaa tulla kyseeseen nimenomaan hengenvaara, mikäli osaavaa ja koulutettua henkilöstöä ei esimerkiksi sairastapauksissa pystytä paikkaamaan.

Lastentarhaaja

Ihmetyttää just tuo iänikuinen ajatus siitä, ettei kutsumusammatista tarvi maksaa kunnon liksaa. Ja mikä ihmeen kutsumusammatti muutenkaan? Miten se määritellään, että mikä on kenenkin kutsumusammatti? Musta piti tulla eläinlääkäri.

Tuota todellista vaaratilannetta minäkin odotan. Nyt kun sen kirjoitti ihan ylös niin tuntuu aika karulta.

 

Tsemppiä sinulle(kin) töihin!

juttakatariina
Juttakatariina

Tätä se päiväkotiarki tuntuu nykyään olevan joka puolella - joustamista, venymistä, vähäisillä resursseilla selviämistä. Ja silti pitäisi vastata koko ajan kasvaviin velvoitteisiin. Oma kroppa ja pää ei enää pysynyt mukana ja vaihdoin hetkeksi ihan muihin hommiin, ja voi että kun on tehnyt terää.

Lastentarhaaja

Tauko ja hetken peilaaminen tekee varmasti hyvää. Toivottavasti saadaan sut takaisin, hyvää jengiä tarvitaan!

sairma (Ei varmistettu)

Kiitos tästä kirjoituksesta! Tälläistä tämä työ just on! Ihanaa, mutta välillä raivostuttavaa ja syy siihen löytyy rakenteista. Miksi me ollaan liian kilttejä ja miksi johtajat vähättelevät työntekijöiden palautteita...

Lastentarhaaja

Kiitos, kun luit! Tämä työ on todella ihanaa, silloin kun annetaan tehdä sitä työtä. Kiinnostaisi tietää, että missä ristitulessa johtajat ovat. Mikään muu ei selitä heidän joitakin päätöksiä.

Lastenhoitaja (Ei varmistettu)

Liaätään tähän vielä yksityiset päiväkodit! Vielä enemmän vaihtuvat työntekijät. Vielä suuremmat lapsi ryhmät kun niistä tulee rahaa. Ja saat vielä itse tehdä siivoamisen + keittiö hommat.ja niin palkka on vielä huonompi kuin kunnalla

Lastentarhaaja

Nämä yksityiset päiväkodit ovatkin varsinainen villi länsi. Minun pitäisikin tutustua aiheeseen lähemmin ja tehdä postaus!

Minnea
Minnean muruja

Voi ei, miten paha mieli tästä tuli! Teette niin tärkeää työtä! En tiedä onko näissä paljon paikkakunta- tai päiväkotikohtaista eroja, sillä joko meidän päiväkodissa on hyvät näyttelijät, tai sitten heillä on oikeasti tarpeeksi resursseja, sillä kiire ei näy heidän kasvoistaan tai toimistaan.

Tsemppiä!

Lastentarhaaja

On varmasti eroja paikkakuntien ja ihan talojen välillä. Myös johtajien välillä on suuria eroja, jotka heijastuvat työntekijöihin. Korostan myös, ettei meilläkään jokainen päivä ole yhtä korttitalon romahdusta!

Ihanaa, ettei teillä näy kiire :) Kiitos tsempeistä!

Ope Mansesta (Ei varmistettu)

Mikä näitä naisvaltaisia (päiväkodit, sairaalat, vanhustenhoito) aloja yhdistää? Niitä johtaa keski-ikäiset naiset.

Mitäpä jos lakattaisiin joustamasta! Valituksesta tekoihin. Sitä on turha jäädä voivottelemaan, että tällaista on ja kuinka näin voi olla.

Omassa päiväkodissa tilanne ei onneksi ole tuollainen kuin kuvasit. Täällä harvemmin tarvii kenenkään tehdä ylitöitä. Ja minä pidän ainakin kirjaa tunneista ja otan ne ylityöt pois. Vaikka sitten seuraavassa jaksossa. Meillä alityöt ei siirry seuraavaan jaksoon, mutta ylityöt kyllä. Mitenkä se on mahdollista?

Lastentarhaaja

Ainakin minun johtajani ovat tehneet töitä ryhmässä joskus silloin, kun lahkeet olivat leveät ja kärpäsaurinkolasit muotia. Maailma on muuttunut aika paljon, vaatimukset ovat koventuneet ja tahti kiihtynyt. On vaikea keskustella sellaisen johtajan kanssa, joka ei ole tässä päivässä.

Onpa kiva kuulla, että teillä homma pelittää! Pidetään puoliamme.

Vierailija (Ei varmistettu)

Mun sydän ihan pakahtui, kun luin tämän kirjoituksesi. Kiitos. Miten osasitkaan kuvailla tämänkin työpäivän juuri niinkuin se meni. Teen niin parhaani - myönteisesti ja luovasti suunnittelen ja toteutan varhaiskasvatusta tiimini kanssa lämmin ja sensitiivinen vuorovaikutus huomioiden. Ja olen aivan puhki päivän jälkeen. Olo on niin riittämätön, kun ei voi tehdä työtään oman arvomaailman mukaisesti. Olen kohta niin kypsä, että lähden vaikka kaupan kassalle hymyilemään. Työnantaja vaan heittää 30 vuoden kokemuksen, tietotaidon ja osaamisen hukkaan. Mutta mitä väliä-tulee uusia joustavia tilalle.

Lastentarhaaja

Olen kuullut tuon saman niin monen suusta, että on riittämätön olo. Se on todella surullista. Ja juuri teidän konkareiden tietotaitoa me uudehkot tarvitsisimme. Kiitos viestistäsi!

Vierailija (Ei varmistettu)

Paljon oli tuttua. Varsinkin yksityisellä puolella kokemani mukaan ollaan röyhkeitä: "Me ollaan sovittu, että ylitöistä korvataan tunti tunnista".
Niin ketkä ME? Edes TE ette voi paikallisella sopimisella HUONONTAA tessin ehtoja tai kiertää lakeja. Ja yksityisellä puolella pitäisi olla "yrittäjähenkinen" ja ottaa ko. yritys elämäntavaksi. Ei saa olla nipo ja pitää huolta oikeuksistaan.

Nuo ylityöt on se asia, mistä minä en jousta. Ne merkataan ja otetaan pois. Mielellään kokonaisina vapaapäivinä. Olen niitä myös joutunut vaatimaan palautetuksi toteumiin, kun ovat "hävinneet".

Lastentarhaaja

Huvittava ajatus olla yrittäjähenkinen jonkun toisen omistamassa firmassa. Silloin omistajien pitäisi miettiä melkoisen motivoivia porkkanoita kannusteeksi. 

Just tämä, että mielestäni ei ole nipoa pitää omista oikeuksistaan huolta. Tsemppiä!

Lto (Ei varmistettu)

Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Meidän ei yleensä tarvitse tehdä ylitöitä lapsiryhmässä, mutta suunnitteluaika on ihan vitsi. Se ei riitä mihinkään. Päivät menee niin kiireessä, että suunnittelu-, valmistelu- ja "paperityöt" jää liian usein suunnitteluajalle. Joka siis venyy yli tuntien. Niitä paperitöitäkin kun on nykyään joka lähtöön, erityisesti jos ryhmässä on erityislapsia tai eri kielitaustaisia. Lasten tarpeisiin vastaaminen on haaste, kun yhtä kiireistä aikuista kohden on liian monta sylin/kuuntelijan/juttu- tai leikkikaverin kaipuista. Pomo sanoo vain, että "tämä nyt on tätä", eikä saa vaatia itseltä ja työltään liikoja. No, nyt en sitten vaadikaan hetkeen. Paloin nimittäin loppuun. Enkä ole edes ainoa tuntemani varhaiskasvatuksen työntekijä. Tunnen ainakin neljä saman kokenutta itseni lisäksi. Siis heitä, jotka ovat asian ääneen sanoneet. Katsotaan, voittaako "kutsumus" sairasloman jälkeen. Tämä kevät ainakin meni minulta ohi.

Lastentarhaaja

Minä olen myös kuullut sanasta sanaan nuo samat jutut: tämä nyt on tätä ja älä vaadi itseltäsi liikoja. Olisi helppo olla vaatimatta, jos kärsijänä ei olisi toisen ihmisen lapsi. Millä muulla alalla sanotaan, että laske hei työsi laadun tasoa niin johan hyvä tulee?

Pidä huolta itsestäsi ja hyvää kevättä!

Rosmariiniiii (Ei varmistettu)

Kuulostaa täysin omalta työpäivältä.

T: Lto

Lastentarhaaja

Tsemppiä sinnekin!

Lto Helsinki (Ei varmistettu)

Hei.

Oli hienoa lukea tekstiäsi siltä kannalta, että arki näyttäytyy juuri tuollaisena. Olen sinnitellyt tilanteen kanssa jonkin aikaa eli joustanut ja toiminut lapset ensin ajatuksella. Tästä sitten oma jaksaminen niin henkisesti kuin fyysisesti on laskenut. On ihania suunnittelmia ja ajatuksia toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta, mutta kun katsomme oikeasti päiväkodin arkea, en voisi ainakaan itse todeta näin olevan. Varhaiskasvatuksen tilannne on mielestäni hälyttävä, ainakin täällä Helsingissä. Asiat tehdään kiireessä, suunnitteluaikaa ei juuri ole ja työntekijät joustavat jatkuvasti työvuoroissaan. Olen ollut alalla reilu kuusi vuotta, mutta nyt ajatukset siintävät jo muualla. Jatkaminen varhaiskasvatuksen parissa vaatisi lapsiryhmien koon miettimistä uudelleen sekä työntekijöiden työnkuvan huomiointia. Motivaatio laskee uusilla lastentarhanopettajilla nopeasti, kun suunnitteluajasta ei ole tietoakaan. Eikä palkkauskaan vastaa millään tavalla vastuun määrää. Voimia ja jaksamista kaikille varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville! Teette erittäin arvokasta työtä.

Lastentarhaaja

Olen kanssasi täysin samaa mieltä tuosta tilanteen hälyttävyydestä. Ajatuksesi siintää jo muualla ja taas menetetään yksi hyvä työntekijä. Näin siinä käy, kun ei pidetä ihmisistä huolta.

Voimia myös sinulle, toivottavasti pysyt vielä messissä!

Sara1234 (Ei varmistettu)

Täyttä asiaa kyllä joo. Mutta, kuten Ope Mansesta toteaa, niin miksi suostua kaikkeen? En ikimaailmassa jätä merkitsemättä työvuorolistaan ylitöitä, sitä lyhyttäkään aikaa. Se on juridinen asiakirja. Ihan jo senkin vuoksi jos jotain sattuisi, ketä oli töissä? Saan asianmukaiset korvaukset ylityöstä. Kenenkään ei tarvitse tehdä ylitöitä tai ketään ei voi vaatia jäämään tuplavuoroon. Jos mitään ei dokumentoida, ei voida esimiehille tai ylemmälle johdolla osoittaa asioiden olevan pielessä. Itse pitää olla tiukka ja vetää rajat, kuulutteko liittoon? Sieltä me ainakin saimme apua. Usein taustalla on tietämättömyyttä ihan esimiestasolla ja palkanmaksussa. Lammastelu ei auta ketään, ei pitkässä juoksussa edes työkaveria.

Lastentarhaaja

Hei! Olet täysin oikeassa tässä, kaikki pitäisi merkata ylös. Minua on kuitenkin alkanut ärsyttää ne 6 viikon välein häviävät ylityöt. Tästä syystä pidän omaa kirjaa ja otan tuntini pois sen enempää kyselemättä. Tuon 6vk syklissä se ei useimmiten vaan onnistu. Mutta sinulla on todellakin pointti, eli tässä skarppaan! 

Hyvää viikonloppua!

joku raja (Ei varmistettu)

Tärkeä kirjoitus.

Miksi te ette ole jo lakossa?

Yksin tällaisia rakenteita vastaan taistelu on toivotonta, mutta joukkovoimalla siihen pystytään.

Lastentarhaaja

Johtuu varmaan näistä eri liitoista, jotka eivät tunnu vetävän yhtä köyttä. Sit kiltteys varmasti näyttelee suurta osaa. Mut hyvä kysymys, niin meidän pitäisikin olla jo lakossa.

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.