Kädet airoihin ja pylly kipeäksi

Laura de Lille

Löysin sitten itseni himpun verran Seinäjokea kauempaa. Olen maalla.

Kaksi päivää maalaiselämää myöhemmin voin kertoa, että:

Kelomökissä on kiva koisia, mutta sängynpohjalta ei ihan noin vain ylös noustakaan. Olen nukkunut täällä ollessa kokonaisen vuorokauden.

Savusaunan lämmittäminen on hidasta puuhaa, mutta aikaa tässä näyttää riittävänkin, jos 12 tuntia menee noin vain nukkuessa.

Olen saanut pyllyni kipeäksi soutamisesta, joka on maailman paras laiskotteluaktiviteetti (vaikka airoihin kummasti vauhtia tuleekin, kun huomaa soutavansa ukkosta pakoon.)

Maalla ihmisestä kuoriutuu itsensä parempi versio: Suomi-romantikko, joka saa kiksejä kaislikoista, vesikirpuista ja voikukista. 

Huono puoli lieneekin sitten se, että aikaansaavuus on niin ikään vesipörriäisen luokkaa – ainakin, jos maalle tulemisen tarkoitus oli keskittyä ja saada selkeyttä kaupungin kuvioihin.

Vaan tärkeysjärjestys on se maaseudullakin oltava: elämän setvimisen pariin palaan vasta sitten, kun päivän soutureissu on tehty ja päivänkakkaran terälehdet viikonlopulle laskettu.

Sunnuntaipusuja!

Share

Kommentoi