Kimppakämppä Brooklynissä

Ladataan...
Laura de Lille

Yksinasumisen iloja neljä vuotta kokeilleena muutin kimppakämppään keväällä 2012.

Asumiskustannuksiltaan hurjan hintaisessa New Yorkissa moni toimii samoin – nuoresta aikuisesta joskus ihan nelikymppiseksikin asti.

Kimppa-asunut olen kolmessa kaupunginosassa: ensin Queensin Astoriassa, sitten Manhattanin midtownissa ja nyt Brooklynin Williamburgissa.

 

Tänne muutin loppukesästä 2012. Edelliseen luukkuuni verrattuna Brooklynin kimppakämppämme lähentelee kooltaan pikemminkin pientä taloa kuin kerrostaloasuntoa. Talostamme löytyy myös iso takapiha, joka on varsinainen ylellisyys keskeiseen sijaintiin nähden. 

Asunnon kahta kerrosta asuttavat yhteensä kuusi henkilöä. Oma huoneeni sijaitsee talon rauhallisessa kellarissa, jonka vilpoiset kaakelilattiat viilentävät mukavasti kesäaikaan. Kaunis naapurusto ja hyvät välit kämppisten kanssa parantavat elämänlaatua yhtä lailla.

Oman huoneeni pyrin pitämään mahdollisimman väljänä ja minimalistisena. Sitä vastoin iloa ja värikkyyttä täytyy henkilökohtaisesta tilastani löytyä aina.

 

Yksi suloisimmista omistamistani esineistä on tanskalainen 1940-luvun lastenkirja, jonka pelastin roskalavalta. Tätä poikaystäväni – muiden kirjojen lomassa – lukee minulle toisinaan iltasaduksi, kun korvani halajavat hassuja tanskan äänteitä.

Toinen rakas esine on lapsena lahjaksi saamani maatuska. Myös simpukat ovat lapsuusvuosien kokoelmista. Muita lapsuuden tavaroita en paperinukkejen lisäksi omistakaan.

Värikäs perulaispusero on viimeaikainen vintage-löytö. Guerlainin raikas eau de toilette toimittaa kevättuoksun virkaa.

Nukkumatilani sisustan aina värikkäästi. Mieluiten kirkkain värein ja leikkisin kuosein. Liekö sattumaa, että nukun aina hyvin ja sikeästi!

Englanninlakuksikin nimetty värikäs kaulakoru on ollut monen kevätasun pelastaja. Persikanvärinen kynsilakka komppailee vaivattomasti – tällä kertaa sotkuisen kirjapinon piristäjänä.

Kirjakokoelmani keräsin opiskeluvuosinani, ja löytyypä kasasta myös katutyyliopus vuodelta 2006. Tehdäänköhän näitä edes enää?

Supersuloisen uhanalaisten kissaeläinten seinäkalenterin ostin viime jouluna. Pikkuesineet kulkevat näppärästi Ivanan meikkipussissa, ja aurinkolasit ovat viimekeväinen löytö Opening Ceremonylta.

Yksi 25-vuotissyntymäpäiväni kohokohtia oli kesken kävelymatkan hajonnut kengänkorko. Sateisen illan synttäridinnerille kuljettiinkin kaupan kautta. Yllä aikuisikäni ensimmäiset kumisaappaat, olkaa hyvät!

Huoneeni on minulle rentoutumis- ja työtila. Useimmat postauksenikin naputtelen usein sängyllä kahvikuppi kourassa. Ainakin silloin, kun mieleni halajaa heittäytyä erakoksi.

Myönnettäköön, että toisinaan kimppa-asumisesta tulee hitusen alakoulumainen fiilis. En kuitenkaan vaihtaisi asumismuotoani tällä hetkellä mihinkään muuhun. Jos tuuri käy, kämppäkavereista voi muodostua perheen kaltainen vahva yksikkö, jonka sivutuotteina syntyy mahtavia ystävyyksiä.

Ja se, uskokaa pois, pelastaa arvaamattomassa suurkaupungissa yhden jos toisenkin haahuilijan.

Share

Kommentit

Vierailija (Ei varmistettu)

Niin kiva postaus!

Vierailija (Ei varmistettu) http://www.johkujii.blogspot.fi/

Itse olen myös suuri kimppakämppien puolestapuhuja! Varsinkin jos suurkaupunkiin muuttaa tuntematta oikein ketään, niin on oikein kätevää jos löytyy kämppikset joiden avulla voi porukan perustaa. Itse olen täällä Lontoossa asunut kahdessa eri kimppakämpässä ja tästä jäänyt käteen kahdeksan erittäin läheistä ystävää. Ja voi kuinka iloinen olenkaan, että en päässyt sinne ankeisiin yliopiston asuntoloihin ensimmäisenä vuotenani. Sen sijaan muutin viiden miekkosen kanssa aivan hirveään kämppää, mutta oli elämäni paras vuosi ehdottomasti! Oikein hurmaava huone sinulla, eipä toki yllätä yhtään! :)

Outie (Ei varmistettu) http://okayawesomee.blogspot.fi/

Kimppakämpät on kyllä mahtavia, mutta ei ne yliopiston asuntolatkaan välttämättä niin ankeita oo! Ite on kohta eka vuosi tullu vietettyä asuntolassa ja mulla on seittemän kämppistä - ja aivan uskomattomalla tuurilla lähes kaikki niistä on nyt mun läheisimpiä ystäviä. Ens vuonna muutetaan sit samalla porukalla kunnon kämppään. Että voipi nuo asuntolatkin yllättää ;)
Mutta aivan ihana huone, osaispa itekin pitää noin pelkistetyn kauniina!

vilma.p
Vilma.P

Mäkin kyllä haluaisin asua kimppakämpässä, jos asuisin ulkomailla! Muuten saattaisin erakoitua ihan liikaa.. Tosi kivoja yksityiskohtia sun huoneessa ja muutenkin kokonaisuus näyttää jotenkin ihan asujaltaan. :)

JonnaH. (Ei varmistettu) http://keyword-love.blogspot.fi/

Itsellänikin on tuollainen iso maatuska. Mummo toi sen Karjalan matkaltaan joskus 1980-luvun loppupuolella.

Itse olen opiskeluaikoina asunut kimppakämpässä kolmen muun kanssa. Se oli hauskaa aikaa. Enää en asuisi, rakastan liikaa omaa rauhaa.

Amelie1 (Ei varmistettu)

Kliseisin muotialan kirja tuo katumuoti 2006 minkä voi kaupasta löytää. Ja kyllä, niitä tehdään edelleen.
Ikinä en olisi sinun uskonun sortuvan hunterin saappaisiin. Toivottavasti pystyt edelleen esittämään ihmistä joka miettii mitä ja mistä ostaa. Lueppa tarina miten noita saappaitasi valmistetaan ja missä.

Vierailija (Ei varmistettu)

Kaliforniassa on enemmin saanto kuin poikkeus, etta popula 20-40v asuu kimppakampissa. Tai alivuokralaisena perheissa jne. kysynta aivan jarkyttava, koska lahtokohtaisesti "huone" maksaa about 500-600$/kk helposti, mutta pienimmat yksiot kustantaa 1200-1500$/kk. Ei siis mikaan ihme, etta kimppakampat ovat erittai suosittuja. Outo maa

Laura Pollari
Laura de Lille

Vierailija, kiva, että tykkäsit! :)

Vierailija2, samoilla linjoilla täytyy kyllä olla! Ei ole siis ihan tuulesta temmattu sanonta toi "jaettu ilo on paras ilo." Tai kuten jenkit sanoisivat: "sharing is caring!" :)

Outie, kiva kuulla! :) Toivottavasti löydätte huipun kämpän!

Vilma P, kiitos kaunis! :)

Jonna H, jep - aika aikaansa kutakin! Mulle tosin sopis vielä helposti vielä vaikka kymmenenkin lisäkimppailuvuotta. :)

Amelie1, Huh! Olipas kertakaikkiaan negatiivinen kommentti. Toivon kovasti, etten koskaan joudu "esittämään" täällä yhtään mitään. Kirjan sain aikoinaan joululahjaksi vaihtarisiskolta, ja kengät ostin ensimmäisestä vastaantulleesta kaupasta, joka myi kumisaappaita - sadekelillä. Vaan äänensävystä päätellen ei taida olla mun kenkä se, joka puristaa? :)

Vierailija3, sama täällä! Mun vanhin kämppis lähentelee neljääkymmentä. Aika "hyvä" toi huonehinta Nykkiin verrattuna muuten! Täällä saa maksaa ainakin tonnin, ellei muuta jonnekin ihan syrjään - siellä huoneita irtoaa ehkä jo 600-700 dollarilla. Yksiöt taas kieppuvat jo parissa-kolmessakin tonnissa- Huh! Outo maa, toden totta.

Oij, mulla on ollut jo kauan kauhea kuume Brooklyniin. Et kyllä helpota sitä yhtään. :)

Mutta, mistä tuo ihana englanninlaku-koru on peräisin?

 

ps. Oot niin kivan näköinen tyttö! Tekisi mieli matkia sua noitten hiusten kanssa!

Vierailija (Ei varmistettu)

Kimppa-asuminen on parasta! Olin vuoden Sveitsissä vaihdossa ja ihastuin yhteisasumiseen siellä. Palattuani takaisin Helsinkiin "jouduin" yksiöön. Mutta nyt ovat ilon päivät koittaneet ja pääsin kantakaupunkiin ihanaan kimppakämppään! Ei yhteisasuminen pelkästään vaivatonta ole, mutta plussan puolella ollaan. Toivoisin Suomeen enemmän yhteisöllisen asumisen muotoja. Itellä ainakin vaikuttaa hyvinvointiin huomattavasti.

lauramoi (Ei varmistettu)

Moikka! Olen muuttamassa työharjoittelua varten kuukauden päästä New Yorkiin ja vuokra-asunto on kuin ihmeen kautta löytynyt! Ongelmanani on kuitenkin se, että vuokrasopimus alkaa vasta kahden viikon työharjoittelun alkamisen jälkeen ja tarvitsisin sohvapaikan jostakin siksi aikaa! Olisikohan sinulla mielessä jotakin tuttua tai teillä vaikka halukkuuta majoittaa minut kahdeksi viikkoa? :)

Kommentoi

Ladataan...