Sinä olet kultaa

Laura de Lille

Olen kesän aikana kirjoittanut paljon itsetunnosta ja -tuntemuksesta. Sivunnut olen myös itsekunnioitusta. Sanottavaa aiheesta riittää, enkä ole vielä puhunut suutani lähimainkaan puhtaaksi.

Aihe on minulle tärkeä, sillä törmään siihen joka ikinen päivä, sekä omassa että lähipiirini elämässä. Kuten itse pyrin toimimaan, haluaisin jokaisen naisen ilmaisevansa itseään aina anteeksipyytelemättä. Aivan liian usein sipsuttelemme siellä, missä voisimme ottaa vakaita askeleita. 

Myös minä olen joutunut kamppailemaan paineiden ja kurkkua kiristävän (itse)kritiikin kanssa. Myös minä olen hiippaillut ja hissutellut. Syitä on löytynyt joka lähtöön.

Sitten kyllästyin ja päätin vetää jalkaani kunnon kengät.

Kaikki alkoi ajatusleikistä: mitä tapahtuisi, jos ilmaisisin aina mielipiteeni ja ilmaantuisin itsenäni kaikilla elämäni osa-alueilla? Kokisinko vastarintaa, tuomitsevia katseita? Arvosteltaisiinko ajatuksiani tai tunteitani?

Päätin ottaa selvää. Aloin jutella tuntemattomille julkisilla paikoilla. Katsoa ihmisiä silmiin ja sanoa, mitä todella ajattelen. Itkeä ja nauraa vapaasti. Samaa rohkeutta sovelsin työelämään: aloin lähetellä vapaamuotoisia työhakemuksia suoraan toimareille ja kävellä haastatteluun täysin omana itsenäni.

Tapahtui ihme: ketään ei ärsyttänytkään.

Tehtäköön tämä selväksi: itsetunto ei ole ikinä ylimielistä diivailua. Se on kyky asettaa rajoja. Me kaikki olemme opettajia. Näytämme muille, miten meitä tulee kohdella. Tämä tarkoittaa, että kohtelemme itseämme ensin arvokkaasti. Kunnioitus kumpuaa aina sisältäpäin, ei ikinä ulkopuolelta.

Omalla matkallani olen oppinut paljon. Suurimpana saavutuksenani pidän hetkeä, jona tajusin, ettei minulla ole mitään todisteltavaa yhtään kellekään. Miellyttäjäluonteelle oivallus oli äärimmäisen vapauttava. Voin olla ja tehdä juuri niin kuin sydämeni sanoo, enkä ole valinnoistani kellekään paitsi itselleni vastuussa.

Tämän tajuttuani olen alkanut tehdä monia asioita toisella tapaa, myös ihmissuhteissani. Tässä paras päätökseni: en enää vietä sekuntiakaan aikaani suhteissa – romanttisissa tai ystävyyksissä – jotka eivät pursua molemminpuolista rakkautta ja hyväksyntää. Kaikki muu on ajanhukkaa.

Itsetunto tarkoittaa toki muutakin kuin itseilmaisua tai sitä, millaisia ihmissuhteita elämäänsä valitsee.

Eniten itsetunto on rehellisyyttä. Itsensä tunteva ihminen ei pelkää ottaa vastuuta tekemisistään. Rehellisyys pätee kaikkeen työelämästä elämäntyyliin: kun emme ole omia itsejämme, jälki on kaaosmaista. Uskon, että jokaisella on keskilinjansa. Keskilinjamme heijastelee aitoja persooniamme ja syvimpiä arvojamme. Kun toimimme luontoamme vastaan, asiat vaikeutuvat.

Kuten persoonamme, myös arvomme ovat erilaisia. 

Itse tiedän, mitä tapahtuisi, jos alkaisin esimerkiksi syödä lihaa (sairastuisin), lakkaisin ilmaisemasta herkkyyttäni ja piilottelemaan tunteitani (masentuisin) tai toimisin vastoin luontaisia lahjojani, töistä vapaa-aikaan. Tämä ei silti tarkoita, että tekisin aina täydellisiä valintoja.

Itse-epäilyksen hetkiä varten minulla on mantra:

Niin pitkään kuin tavoite ei ole satuttaa tai sortaa, älä koskaan pyytele anteeksi mielipiteitäsi, tuntojasi tai olemistasi.

Maailma ei tarvitse enää yhtään sipsuttelijaa, hiippailijaa tai hissuttelijaa.

Sinä olet kultaa. Pidä huoli, että myös muut näkevät sen.

Share

Kommentit

jennajohannasi
Pirtti

Un ye harm none, do as ye will.

Vaikken wiccauskontoon kuulukaan, on tuo mantraasi mukaileva lause ollut aina yksi suosikkilainauksistani, olen jopa miettinyt sitä tatuoinniksi.

Helmi K
sivulauseita

Kaikki muu on ajanhukkaa. Justiinsa niin.

jemiina (Ei varmistettu)

Olipa ihana teksti. Vaikka olen itsekin tietoisesti pyrkinyt tuohon suuntaan, tarvitsin tämän luettavaksi. Kiitos.

Nuuh beibe!

Aah ja tekstisi vain paranevat ja viisastuvat!

A- (Ei varmistettu)

Olen näitä miettinyt, mutta helpommin sanottu kuin tehty, ainakin itsellä ei aina toimi niin kuin haluaisin :(

Vierailija (Ei varmistettu)

Kaikki alkoi ajatusleikistä: mitä tapahtuisi, jos ilmaisisin aina mielipiteeni ja ilmaantuisin itsenäni kaikilla elämäni osa-alueilla? Kokisinko vastarintaa, tuomitsevia katseita? Arvosteltaisiinko ajatuksiani tai tunteitani?

TÄMÄ -- T Ä M Ä <3<3<3 tulee olemaan tavoitteeni tästä hamaan tulevaisuuteen!

Miuku-- (Ei varmistettu)

Tämä kolahti! Juurikin näitä asioita olen pohdiskellut tässä jo pidemmän aikaa, ihanaa että joku on kanssani samoilla linjoilla. Varsinkin tuo mitä ystävyyssuhteisin tulee, on melkoisen kinkkinen juttu ja tuntuu aluksi kamalan vaikealta, mutta kun hissukseen jättää sellaiset ihmiset taa joiden kanssa ei vaan aidosti natsaa, on olo niin paljon kevyempi! On myös hurjan mahtava fiilis, kun löytää puolestaan tilalle tyyppejä, joiden kanssa tuntuu kuin olisi ihan tismalleen samalla aaltopituudella, eikä edes tarvitse sanoja ymmärtääkseen.

Reetta V. (Ei varmistettu) http://reettavee.com

Huikea teksti ja niin totta joka sana! Taidan samantien ottaa susta mallia ja antaa oman persoonan näkyä vahvasti.

Vierailija (Ei varmistettu)
Fannibaali (Ei varmistettu)

Kiitos Laura. Haluan sanoa sen nyt, koska tällä viikolla sun tekstit on menny suoraan ihon alle ja sydämeen asti. Oon miettiny viime aikoina niin paljon näitä asioita mistä oot kirjottanut, että tuntuu johdatukselta, että _just_nyt_ hakeuduin lukemaan sun kirjotuksia taas (hetken tauon jälkeen, kun ei aina muista seurata lempiblogejaankaan). Kiitos sun ajatuksista, neuvoista intuitioon luottamisen suhteen ja kaikista sun inspiroivista sanoista. Kiitos. Onnea tulevaisuudelle and stay awesome! <3

Kommentoi