Viikkoni mun

Ladataan...
Laura de Lille


En ole  ollut koskaan aikaisemmin tilanteessa, jossa uudenlaista tekemistä riittäisi jokaiselle päivälle  ja vapaa-aika täyttyisi mitä mielenkiintoisemmista tapahtumista ja tilaisuuksista. Elelen tällä hetkellä jonkinmoisessa energiapilvessä, kun riennän aamusta iltaan pitkin kaupunkia.


Viikonloppuna tutustuin Manhattanin independant-leffatarjontaan, poikkesin kämppiksen kanssa tunnelmallisessa Greenwich Villagen italialaisravintolassa, kikattelin Super Bowl –mainoksille viiden tyttökaverin kanssa ja kävin pitkällä juoksulenkillä Central Parkissa. Maanantaina vedin saman satsin aamukuudelta ennen toimistolle lähtöä. Tavallisesti lenkkeilijöistä pursuavaa Central Parkia ympäröivä kaupunki näytti lähes maagiselta pimeästä ja viileästä puistosta tarkasteltuna, ja siksi olenkin miettinyt, että tästä voisi hyvinkin tulla jokaviikkoinen rutiinini. Energiaa pulppusi vielä illallakin, kun osallistuin muotihyväntekeväisyystapahtuman kick off -kekkereihin Meatpackingilla, jonka jälkeen kävin lasillisella yhteistyökumppanin kanssa. Baarin juomalista oli muuten ranskaksi, ja täytyy sanoa, että tunsin oloni hiukan hölmöksi lausuessani ranskankielisiä sanoja amerikkalaisittain.


Loppuviikosta luvassa on Ivana Helsingin näytös ja uuden myymälän avajaisbileet, jo seuraava viikkokin alkaa jo täyttyä pikku hiljaa. Tulevalle sosiaalisen median viikolle Ilmoittauduin tänään, ja tarkoituksenani on käydä ainakin parilla luennolla, muun muassa Hearstilla Kate Lanphearia kuuntelemassa. Jännää!


Palaillaan mittavimmin kuulumisin loppuviikosta. Makeaa keskiviikkoiltaa!



 

Share
Ladataan...

Kommentit

marijjja (Ei varmistettu)

Huh, jos tuollaisen cupcake-vaunun olisin löytänyt viime kesän New Yorkin reissulla, olisin kahlinut itseni siihen enkä palannut kotiin ollenkaan! Missä moinen vaunu sijaitsee?

Kerrothan meille tarkemmin työstäsi, kun sopiva aika tulee. Olen jo kuumeisena odottanut informatiivisempaa tarinaa siitä. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Arg, ei kestä!! Sano edes et noi cupcaket oli hirmu kalliita! :D

Jutta Ruonansuu (Ei varmistettu)

Laura, ihanaa ja kiitos kun postailet sieltä Nykistä! Olin ensin surullinen, kun Pariisin kirjeenvaihtaja muutti, mutta meillä on aikomus matkustaa Nykiin häämatka-aikeissa (ajankohta vielä määrittelemätön) ja on tosi hauskaa lukea raporttejasi sieltä. Olet niin ihanan iloinen ja pirteä, täällä sinun palstallasi tulee aina yhtä hyvälle tuulelle. :)

Vierailija (Ei varmistettu)

Enpä tiennyt mihin postaukseesi olisin kommentoinut, joten kommentoin nyt tähän uusimpaan -vaikka kommentti ei sinänsä liity mitenkään muffinseihin, hahaa. Eli sitäpä vain (mitä mietin lähes aina, kun luen juttujasi), että olet ihastuttava tyttö, josta moni voisi ottaa mallia! Ainakin itse toivoisin olevani yhtä rohkea, heittäytyvä ja määrätietoinen. Siinä samalla vielä hirmuisen kauniskin, vieläpä ihailtavan ekologisella ja omanlaisella toteutuksella! Hymyillen ja ihaillen sekä mahtavia kokemuksia toivottaen, Anne.

dea (Ei varmistettu)

Ihana, ihana New York. Itse palasin kotiin noin kuukausi sitten ja haaveilen jo paluusta :) Vieläkö siellä tuulee niin, että tukka meinaa lähteä päästä?
Kirpputoreihin liittyen Brooklynin vanhassa pankissa olevalta kirpparilta löytää myös aivan ihastuttavia vaatteita, tavaroita, koruja ja taidetta, viittasitkohan nimenomaan siihen tuossa aiemmin?
Mukavaa New Yorkin oleskelua sinulle ja kiva kun jaat sen meidän kanssa tänne Atlantin toiselle puolelle. Olisiko ihan mahdotonta saada asunnostasi jonkilaista postausta? Omassa mielessä kummittelee vielä yksinkertaiset vetävät ikkunat, jotka oli paikattu ilmastointiteipein ja styroxein sekä oma kotitorakka :D

ingeli (Ei varmistettu)

Toivottavasti sallit minun kysyvän jotakin aivan tekstin aiheeseen liittymätöntä!
Kauanko olit opiskellut ranskaa muuttaessasi maahan ja kuinka hyvin pärjäsit kielellä? Puhutko nyt vallan mainiota ja sujuvaa ranskaa?
Olet niin kaunis ja ihana, ettei ikänä!

riitu

Oon palannut tähän postaukseen nyt jo varmasti viidesti. En vain pääse yli, kuinka ihanalta kaikki kuulostaa! puss

Laura Pollari
Laura de Lille

marijjja, vaunun löysin SoHosta. Siellä se nökötti parkkeerattuna Bloomingdale'sin edessä, ja taisipa noita olla oikein kaksin kappalein :)

Töistä lupaan kertoa vielä jossain vaiheessa!

Vierailija, en totta puhuen edes tiedä! Olisivatkohan olleet parisen dollaria :)

Jutta Ruonansuu, oi kiitos! Näistä kommenteista vasta hyvä mieli tuleekin. :) Pariisi-juttuja tulee kyllä varmasti vielä, ei huolta!

Anne, kiitos ihanista sanoistasi! Täytynee tosin todeta, etten pidä itseäni mitenkään kovin rohkeana — eiköhän tässä olla välillä ihan yhtä epävarmoja kuin kaikki muutkin. Mutta parastaan kyllä yritetään. Kiitos. :)

dea, kiitti kirppisvinkistä, ja kyllä vaan tuulee! :) Asun nyt ystävän luona, mikä vaikeuttaa toistaiseksi asuntojuttujen tekemistä. Mutta jossain vaiheessa ehdottomasti kyllä!

ingeli, en puhunut vielä muuttaessa kauheasti. Nyt tietenkin kyllä. Koulunkin kävin ranskaksi. Kyllä aika vaan tekee tehtävänsä. :)

riitu, puspus itsellesi ja ihastuttavaa ystävänpäivää!

 

Kommentoi

Ladataan...