Ylellisyys, josta en luovu

Ladataan...
Laura de Lille

Trendi pyysi tässä kuussa kertomaan ylellisyyksistä, joista ei luopuisi. Koska haasteet ovat kivoja ja meikä yllytettävissä, päätin lähteä mukaan ajatusleikkiin.

Mikä tai mitkä olisivat asioita, joista en haluaisi päästää irti?

Kasvohoidot ja glögiläpät sikseen – voisin antaa pois lähestulkoon kaiken ympärilläni olevan.

Voin irroittautua omaisuudesta, tottumuksista tai dieetistäni, ja olla täysin tasapainoinen ja onnellinen ihminen. En omista mitään, mistä en voisi ajatella jossain vaiheessa irtautuvani.

Aineettomat ja henkiset resurssit ovatkin jo toinen stoori.

Jos minun pitäisi nimetä elämäni suurimmat ylellisyysasiat, tiedän tarkalleen mitä listaltani löytyisi: ihmissuhteet, terveys ja mahdollisuus toteuttaa omaa itseäni. Tänään ajattelin pureutua listan viimeiseen kohtaan.

Olen aina ollut tunnollinen intuition perässä kulkija: en muista montakaan päätöstä, jonka olisin tehnyt puhtaista järkisyistä. Myös itsensä toteuttaminen on tunnetason juttu. Sitä teen joka päivä töissä, matkoilla ja harrastuksissani.

Matkustelu on minulle yksi tärkeimmistä itseni toteuttamisen keinoista.

Olen seikkailijaluonne, enkä voisi kuvitella elämää ilman reppua ja tutkimusmatkan tuntua. Matkustelu on myös tapa toteuttaa vapaudenkaipuutani – luovimmillani olen itsenäisenä. Tästä syystä pidän erityisesti yksin reissaamisesta.

Samankaltaisia tuntemuksia minussa synnyttävät freelancerin työt, vaihtelevat maisemat ja uudet ihmiset. Luontoani toteutan myös pukeutumalla, kirjoittamalla tai vaikka lauleskelemalla kotiaskareiden lomassa.

En tunne kovinkaan montaa itsensätoteuttajaa, joka kituisi epämukavasti pitkiä aikoja.

Teen joskus huonoja valintoja ja laiskistun mukavuusalueellani, mutta kyseenalaistaja sisälläni ei jätä minua rauhaan tuolloinkaan. Vaikka katson tilanteet aina niin pitkälle kuin pystyn, voin myös vaihtaa kivutta kotikaupunkia, työpaikkoja ja elämäntilanteita, jotka eivät enää tunnetasolla tyydytä.

Löytyy monta syytä sille, miksi itsensä toteuttaminen on ylellisyyttä: olen tavannut paljon ihmisiä, jotka eivät rohkea täyttää unelmiaan tai elää niin kuin oikeasti haluaisivat. Ymmärrän tämän täysin. Itsensä likoon laittaminen voi olla todella pelottava ajatus.

Toivottavaa on toki myös, että elämässä kaikki muu on suurin piirtein kohdillaan. Erityisiä rahallisia resursseja ei itsensä toteuttaminen silti välttämättä vaadi. Väittäisin tekeväni samoja asioita tyhjätaskunakin, tilanteen ja suotujen mahdollisuuksien rajoissa.

Perimmiltään itsensä toteuttaminen kumpuaa kutsumuksesta, intohimosta ja sisäisen liekin vaalimisesta. Omasta mielestäni se on inspiroivin mahdollinen tila.

Olisi mahtavaa, jos elämässä menestymistä alettaisiin laskea muunkinlaisin mittarein kuin pelkällä rahalla, maineella ja materialla. Vaikkapa sillä, kuinka monta haavetta pääsi elinaikanaan toteuttamaan tai lahjaansa käyttämään. Koska siitähän tässä kaikessa on loppujen lopuksi kysymys.

Bob Dylania lainatakseni:

“A man is a success if he gets up in the morning and gets to bed at night, and in between he does what he wants to do.”

Hyvin tiivistetty.

Share

Kommentit

Bisous, Roosa (Ei varmistettu) http://forgivemeautumn.blogspot.fi/

no NYT! mitäpä tähän lisäämään, niin osuvasti ilmaistu! :--*

Juu (Ei varmistettu)

Olipa ihanasti ja osuvasti kirjoitettu, kiitos! Valoi taas uskoa, toivoa ja rohkeutta vahan arempaankin itsensatoteuttajaan! :)

Laura T.
Missä olet Laura?

Kyllä Laurat ja Bobit tietää.

Kommentoi

Ladataan...