Ladataan...
Laura de Lille

Kuinka usein mietit, mistä vaatteesi oikeasti tulevat?

Farkut: Suurimpia farkkujen valmistajamaita ovat Turkki sekä Maghrebin alue, eli Tunisia ja Marokko. Suurin osa isoimmista ja tunnetuimmista farkkubrändeistä teetättävät farkkunsa juuri näissä maissa. Ja mikä yllättävää, sama tehdas saattaa yhtä hyvin tehdä Leviksiä ja Dieseliä.

Trikootuotteet: Vaikka Aasian maat ovat tätä nykyä mestareita yhdellä jos toisella vaatetuotannon osa-alueella, tämän mantereen suurin bravuuri ovat edelleen trikootuotteet. Miksi? Aasian mailla on kapasiteetti suureenkin sarjatuotantoon. Ja basicejahan ovat kauppojen hyllyt pullollaan! Toisekseen, trikootuotteiden valmistus vaatii yksinkertaisemmat koneet ja vähemmän tietotaitoisen työvoiman. Erityisesti Kiina on ottanut viime vuosina suuria harppauksia. Muistisääntönä siis tämä: mitä palikammasta (ja edullisemmasta!) tuotteesta kyse, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se tulee Bangladeshista. 

Paljon käsityötä vaativat vaatteet: Ostitko käsinommellun paljettitopin? Se saattaa hyvinkin tulla Intiasta. Ensi kerralla, kun törmäät ns. suuremman muotitalon kimalleluomukseen, jonka etiketissa lukee suurilla kirjaimilla "handcrafted" tai "fait main", kurkkaa huviksesi mistä se on peräisin. Koska no, käsintehty vaate Ranskassa ei nyt vaan ihan ole sama asia kuin intialaisen minimipalkkaisen työntekijän kasaan kokoama tekele.

Hermès-huivit: Tässä yksi hyvä esimerkki siitä, ettei Made in-lappuihin ole aina luottamista. Merkin kuuluisat carré-huivit ova todisteena tästä. Vaikka niiden etiketti huutaa Made in Francea, ne kootaan suurimmaksi osaksi Madagascarissa ja vasta viimeistely hoidetaan Ranskan maaperällä. 300 euros well spent, sanon minä!

Nahkatuotteet: Suurin osa high end-merkkien nahkatuotteista tulee edelleen Italiasta: laukut, nahkatakit ja kengät ovat edelleen italialaisten suurin ylpeyden aihe. Italia on muuten yksi niistä harvoista länsimaista, joilla on edelleen kukoistava, oma vaateteollisuus. Syy? Italia valmistaa paitsi edellämainittujen nahkatuotteiden suurimman osan maailman ns. älykankaista.

Zara ja kumppanit: Yllättävää kyllä, suurin osa Zaran vaatteista valmistetaan edelleen Euroopassa ja yrityksen kotimaassa Espanjassa. Miten Zara sitten voi ylläpitää samoja hintoja kaukomailla tuottavien kilpailijoidensa, kuten H&M:n, kanssa? Zara saa EU-tukia!

 

P.s Pienenä muistutuksena vielä: suurimmilla vaatejäteillä saattaa parhaimmillaan olla satoja (ellei tuhansia) eri alihankkijoita.  Yleispäteviä sääntöjä ei siis oikeasti enää ole!

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Ensimmäisenä opiskeluvuotenani näin kouluni seinällä ilmoituksen, jossa freelance-stylisti etsi itselleen assistenttia muotilehden kuvauksiin, ja tietenkin laitoin hakemuksen menemään. Sain keikan, ja niinpä vietin yhden illan pienessä, Montmartrella sijaitsevassa asunnossa pomoni kanssa asuja valiten. Itse kuvaukset teimme Pariisin lähiössä tehdashallimaisessa rakennuksessa, jossa oli jäätävän kylmä. Kahdeksan asun kuvaamiseen taisi mennä yhteensä kymmenen tuntia, mutta hauskaa oli! 

Kun Ivanahelsinki avasi pop-up myymälän New Yorkin SoHossa kevättalvella 2010, olin jeesaamassa sen sekä illan kunniaksi järjestetyn muotinäytöksen kanssa. Puettamisolosuhteet olivat enemmän kuin haastavat, sillä käytössämme oli vain pikkuruinen huone, jonne yhteensä ahtautui noin kahdeksan mallia ja neljä puettajaa noin puolen tunnin ajaksi. Mutta kunnialla tästäkin selvittiin. Hyvää seuraa ja juomaa sekä söpö ruotsalainen tarjoilijapoika - mitä muuta hyvät bileet vaativat?

Noin kolme vuotta sitten ennen kouluni aloittamista olin kesän töissä tarjoilijana Galeries Lafayette-tavaratalon takana sijaitsevassa ravintolassa. Kerran töistä tullessani minut pysäytettin kadulla kysymällä, voisinko poseerata pariisilaisen korusuunnitelijan seuraavan kesän kampanjakuvissa. Hölmöt sanovat aina kyllä, joten tienasin näin viidentoista minuutin kuuluisuuteni yhdeksi kevät-kesäkaudeksi. Kera massiivisen kaulakorun, tietenkin.

Kun olin työharjoittelussa New Yorkissa keväällä 2010, työharjoitteluetuihin kuului Bryant Parkin pääsy muotinäytöksiin kutsun sekä istumapaikan (!) kera. Näinpä kävin näissä kahdessa näytöksessä sisäänostotiimini kanssa. Täytyy myöntää, etten tunnistanut ehkä puoliakaan paikalle kutsutuista tv-tähdistä, mutta The City-sarjan Elle-tiimin näkeminen oli kyllä kieltämättä aika koskettava näky. Varsinkin sen ilkeän tytön. Mikä sen nimi nyt ikinä olikaan.

Tässä tuorein muisto: minä, Bryanboy ja Style Scrapbookin Andy talvisessa ja lehdettömässä Tuileries-puistossa muutama kuukausi sitten. Jälkimmäisen vieressä kyllä tunsin itseni melko pieneksi, mutta onneksi edes hymyilykilpailussa tuli tasapeli!

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Eilisilta vierähti poikkeuksellisen hulppeissa merkeissä. L'Eclaireur oli varannut Champs-Elysées'llä sijaitsevan penthousen yksityiskokkareita varten, jonne lähdimme suoraan töiden jälkeen. Siellä meitä odottivat iso terassi koko Pariisin kattavalla näkymällä, ilmaiset cocktailit sekä enemmän tai vähemmän hyvin pukeutuneita ihmisiä. Kuvien puolesta ei siis olisi ollut valittamista! Hätäisen väsyneenä tehdyn aamulähdön seurauksena tajusin kuitenkin ottaa mukaani vain kameran, mutten akkua.

Kovin kauaa en tosin itse pirskeissä viihtynyt, sillä kiiruhdin illalliselle uusimman sohvasurffaajani kanssa. Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että huonosti koko päivänä ruokaillut allekirjoittanut meni aika sekaisin jo yhdestä drinkistä. Kotimatka meni siis yksin bussissa kikatellen, ja vielä ravintolassakin tilausta tehdessä pokka ei meinannut millään pitää.

Kuvia itse illalta ei ole, mutta tällä asulla oltiin liikkeellä:

 

Mekko Diana Orving for Weekday / jakku H&M / clutch Ivanahelsinki/

kengät New Look / kaulaketju COS

Share

Pages