Ladataan...
Laura de Lille

Maailman kököin tunne?

Pitkälle matkalle lähtevän ystävän, naapurin ja glögikaverin hyvästeleminen.

Voi Roosa, kun mulla tulee sua ikävä!

Vaikka en yhtään tästä tykkääkään: pidä hauskaa, surffaa paljon ja nauti Kaliforniasta. Pian me taas kohdataan.

Se on hattivattien tapa.

Share
Ladataan...

Ladataan...
Laura de Lille

Tiedättehän voimaeläinkortit – nuo jokanaikkosen illanviettokortit, jotka sisältävät inspiraatiolauseita kaikkiin tarkoituksiin?

Tässä miljoonan dollarin bisnesidea: samanlaiset tarvittaisiin voimanaisista.

Kortit, jotka voi kaivaa esiin, kun kaikki menee pieleen: huonekasvi kuolee, pyörä pöllitään ja poikaystävä jättää. Siis tilanteisiin, joista ei sööteillä pesukarhuilla ja sudenkorennoilla yksinkertaisesti selvitä.

Tiukan paikan tullen vain rokkimimmit pelastavat.

Oma unelmakorttini? Kaikkien aikojen voimamisu Stevie Nicks.

Stevie-kortti kuuluu niille oman tiensä kulkijoille, jotka eivät luovuta, vaikka muut jo heittelevät kirveitä kaivoon. Niille, jotka eivät unohda keskipistettään tai arvoaan silloinkaan, kun maailma näyttää hetkellisesti punaista valoa työelämässä tai ihmissuhteissa. 

Kuningatar-Stevien sanoin: "Don't blame it on me / Blame it on my wild heart."

Kuka on sinun voimanaisesi?

Antakaa palaa!

Kuvat: stevie-nicks.info

Share

Ladataan...
Laura de Lille

2015 on periaatepäätösten vuosi. Toissapäivänä tein taas hyvän sellaisen.

Päätin, että ostaisin rannekellon ja oikean kalenterin. Niiden käyttöä olen vältellyt koko aikuisikäni. Tekosyyni on aina ollut sama: en halua olla tietoinen ajankulusta. En halua suunnitella elämääni liian pitkälle. Ja siksi en hanki kumpaakaan.

Paitsi nyt.

Täydellisyydentavoittelu on aina ollut salainen paheeni.

Ruokakaupassa asiointi on kinkkistä, jos en kävele sinne valmiin listan kanssa. Heikoimpina hetkinä en yksinkertaisesti osaa päättää, ottaisiko rypäleitä, juustoa vaiko molempia. Pelkään valita väärin.

Sama pätee kalenterin pitämiseen. Entäs jos suunnitelmani muuttuvat, mieleni muuttuu? Entäs jos kirjoitan huonolla käsialalla? Sitten olisi koko kalenteri pilalla!

Olen onneksi vihdoin ymmärtänyt, miten mielipuolista käytökseni on. Ja juuri siksi tarvitsen kellon ja kalenterin. Haluan ja vaadin olla tietoinen ja suunnitelmallinen omasta elämästäni.

Eilen aloitin kalenterista.

Entinen minäni olisi etsinyt sopivaa päiviä tai jopa monta viikkoa. Tutkinut valikoimia, turhautunut epätäydellisiin vaihtoehtoihin. Pahimmassa tapauksessa koko kalenteri olisi jäänyt ostamatta.

Nykyinen minäni? Kävelee sisään ensimmäiseen näkemäänsä paperikaupaan. Kysyy taskukalenteria. Ei löydy. Täydellisen taskukalenterin sijaan ostaa kaupasta ihan kivan pöytäkalenterin. Käveli ulos kaupasta 15 minuutissa.

Kalenteriani aloin täyttää samoin tein. Kaikki meni mallikkaasti, kunnes tein kirjoitusvirheen. Ärsytti, mutta jatkoin. Ja aion jatkaa koko vuoden.

Valikoivuudesta ja hyvästä mausta voidaan olla monta mieltä, mutta tämä on fakta: täydellisyydentavoittelu on ajanhukkaa. Joskus hyvä passaa.

On hulluutta olla tekemättä suunnitelmia, deittailematta ihan söpöjä tyyppejä tai kokeilematta uusia asioita, koska ne se saattavat mennä pieleen. Ne menevät, jos ovat mennäkseen. Epätäydellisyys ja mokaaminen on vapauttavaa.

Itsensä nolaamisesta puheen ollen:

Tämän postauksen myötä kuulun myös niihin ihmisiin, jotka ammentavat elämäntotuuksiaan urheilumerkkien kulahtaneista iskulauseista.

Naiset – kun Nike sanoo just do it, niin just do it. Kunhan teet. Millään muulla ei ole väliä.

Niin teen minäkin.

Share
Ladataan...

Pages