Ladataan...
Laura de Lille

Kuka muistaa vielä vaihtoehtoisen New Yorkin -oppaani?

Sille olisi jatkoa tiedossa nyt. Sarjan ensimmäiseen osaan voi tutustua täällä.

Tässä postauksessa käymme syömässä, kirjaostoksilla, museossa ja tanssaamassa. Koordinaatit jaan niin ikään parhaalle uimarannalle ja paljastan, onko leffoistakin tutuilla psyykikoilla käynti oikeasti vaivan arvoista.

Tässä siis toinen satsi vaihtoehtoisia New Yorkin -tärppejäni, osoitteineen päivineen. Sulkujen sisään on lisätty myös kaupunginosien nimet. 

Brunssille ja illalliselle, tai vaikka molemmille:

Ruokapaikat ovat asia, joita New Yorkista ei puutu: tästä huolen pitävät kaupungin yli 20 000 ravintolaa. Todellinen haaste onkin löytää se tunnelmaan ja budjettiin sopivin vaihtoehto.

Perinteinen jenkkibrunssi on yksi siisteimpiä tietämiäni asioita. Olennaisin ero suomalaisversioon on se, että ruoka tilataan listalta illallisen tavoin.

Erityisen mainio brunssittelupaikka on lähiruokaravintola Egg (109 N 3rd Street, Williamsburg) joka tarjoilee New Yorkin osavaltiossa sijaitsevalla farmillaan tuotettua ruokaa. Onpa tilan eläinasukeilla jopa oma bloginsa. 

Luomuleimasta huolimatta ravintolan hintataso on varsin kohtuullinen. Itse suosittelen koklaamaan ainakin paikan superherkulliset köyhät ritarit. Varaudu jonotukseen ainakin viikonloppuisin. Lähiruoka maistuu muillekin!

Astetta valtavirtaisempi, edullisempi vaihtoehto on Cornerstone Cafe (17 Avenue B, East Village) jonka menuun ja palveluun ei pety koskaan. Perusvarma vakkaripaikka, joka hurmaa teeskentelemättömyydellään. Annokset ovat isoja, eli varaudu ruokaähkyyn.

Illallistajan suosittelen suuntaavan kohti seuraavia takuuvarmoja osoitteita.

Loistovalinta on kulttimaineeseen noussut kiinalaisvegaaniravintola Buddha Bodai (5 Mott Street, Chinatown) jossa hengailevat sekä ortodoksijuutalaispapat että hipsterit. Täältä saa autenttisinta maistamaani feikkiliharuokaa, joka on kaiken lisäksi vimpan päälle kosher.

Toinen nappivalinta on etelävaltiotyylinen Pies 'n' Thighs (166 S 4th Street, Williamsburg) josta saa kaupungin maukkainta uppopaistettua lohturuokaa. Jälkkäriksi voi nauttia vaikka paikan legendaarisen kirsikkapiiraan – söpön brooklyniläispojan tarjoilemana, of course.

Jos haussa on japanilaista, Kotobuki -ravintola (56 3rd Avenue, East Village) ei petä koskaan. En valehtele, jos väitän, että täältä saa New Yorkin tajunnanräjäyttävimmät sushit.

Rehelliseen burgerinälkään toimii legendaarinen DuMont Burger (314 Bedford Avenue, Williamsburg) ja ikitunnelmallinen Five Leaves (18 Bedford Avenue, Greenpoint) josta saa maailman kunkuimmat tryffeliranskikset. Valtaisaa suosiota osaltaan selittänee se, että paikka oli itsensä Heath Ledgerin ideoima.

Parhaat tanssilattiat, eli dance yrself clean täällä:

Kuten olettaa saattaa, New Yorkissa myös tanssipaikkoja löytyy joka lähtöön. Brooklynin puolelle kannattaa loikata ainakin silloin, kun haussa on rento DJ-keikka ilman turhaa pönötystä.

Piskuinen Glasslands (289 Kent Avenue, Williamsburg) on keikkapaikkojen klassikko, jonne voi tulla tanssaamaan vaikka farkuissa ja t-paidassa. Jos mahdollista, liput kannattaa hankkia ennakkoon rajallisen tilan takia.

Yökerhomaisemman Outputin (74 Wythe Avenue, Williamsburg) tarjontaa kannattaa tutkailla erityisesti isompien keikkojen ja artistien varalta. Paikasta löytyy myös Brooklynin paras valo-show. Varaa mukaan vain korvatulpat, sillä volyymi voi yllättää.

Yksi ulkoiluvaihtoehto on tietenkin joku New Yorkin lukuisista warehouse-bileistä, vaikka niiden suosion kasvaessa myös poliisien yllätysratsiat ovat yleistyneet. Jos haluat koklata onneasi, esimerkiksi Bang On! -bileet ovat yksi varteenotettava vaihtoehto. Bilepaikka varmistetaan vasta jälkikäteen, mutta se löytyy mitä todennäköisemmin Bushwickistä.

Kirjakauppatärpit, eli käy täällä kirjaostoksilla:

New Yorkin kirjakaupoissa on poikkeuksetta hyvä meininki. Kirjahullun kannattaa tsekata ainakin nämä kaksi klassikkoa.

Vuonna 1927 avattu Strand Bookstore (828 Broadway, East Village) on yksi New Yorkin maineikkaimpia itsenäisiä kirjakauppoja. Varaa aikaa, sillä kaksikerroksisen myymälän aarteiden tutkailussa kuluu helposti tovi.

Toinen kirjakauppahelmi on niin ikään itsenäinen McNally Jackson (52 Prince Street, SoHo) jonka kirjoja voi lukea ilman ostopakkoa paikan kotoisassa kahvilassa iltapäiväteen lomassa. Plussaa myös erinomaisesta aikakausilehtivalikoimasta.

Uimaan, eli miten New Yorkissakin pääsee biitsille:

Moni yllättyy kuullessaan, että New Yorkistakin löytyy monta varteenotettavaa uintipaikkaa. 

Jos Ramonesin luritukset Rockaway Beachistä ovat menneet ohi korvien, suosittelen lämpimästi alueen lukuisiin rantoihin tutustumista.

Oma suosikkini on Far Rockawayn Jacob Riis -uimaranta (40th Street and 169th Street) jonka aallot tarjoavat loistomahdollisuuden Atlantin vesien testailuun, uiden tai vaikka surffaten.

Kesäaikaan rannoille kulkevat sekä lautta, bussi että juna. Varaa reilusti aikaa, sillä New York on iso ja yksisuuntainen matka Etelä-Brooklyniin Manhattanilta voi viedä jopa 1,5 tuntia.

Museovinkkini, eli tsekkaa ainakin nämä:

Ensimmäistä kertaa New Yorkissa vierailevan kannattaa tietenkin katsastaa MoMa:n ja The MET:in kaltaiset klassikkomuseot. Guggenheim on kiintoisa jo pelkän arkkitehtuurinsa tähden.

Jos haussa on jotain vähän erilaista, suosittelen hyppäämään Queensin junaan kohti Museum of the Moving Imagea (36-01 35th Avenue, Astoria.)

Museon pysyvässä näyttelyssä voi tutustua liikkuvan kuvan ja leffojen historiaan muun muassa musiikin, puvustuksen, lavastuksen ja populäärikulttuurin näkökulmasta.

Voit myös itse kokeilla ohjaamista tai klassikkoelokuvien jälkiäänittämistä omalla äänelläsi.

Elokuvien New York, eli kannattaako kädestälukijalla käyminen:

Psyykikot, eli viiden dollarin kädestälukijat, ovat New York -leffoista tuttu juttu. Niitä löytyy kaupungista oikeastikin. 

Itse touhua hupitestanneena voin kertoa, että kädestälukijallakäynti kannattaa vain, jos sen osaa ottaa huumorilla. Kylmälukevilla psyykikoilla on tapana kertoa hyviä mutta myös aivan kamalia asioita.

Jos et siis ole valmis kuulemaan, että sairastut pian vakavasti ja tarvitset psyykikon 600 dollarin jatkohoitoa selviytyäksesi, älä mene. Loppu on fantasiaa, kuten vaikkapa se, millä kirjaimella tosirakkautesi nimi alkaa. Itse sain J:n.

Kyllä, se on nykyisen poikaystäväni nimen ensimmäinen kirjain, mutta myös nimikirjaimista yleisin.

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Antauduin vihdoin Nykki-nostalgialle ja hankin kuvitetun New York -kirjan!

Tarkastellaanpas hiukan.

Tässä muutama klassikko, jonka jokainen newyorkilainen tuntee:

Kulma-bodega on Nykki-asumisen ehdotonta aatelia. Pieniä mutta vähän tunkkaisia, bodegat ovat kotoisia kulmakauppoja, jotka palvelevat nykkiläisiä hädän hetkellä: esimerkiksi silloin, kun tarvitsee appelsiinimehua kahdelta yöllä, eikä jaksa laittaa kenkiä jalkaan. 

Pökerryttävä vuokrataso. Hyväksy se, että kaksi kolmasosaa tuloistasi tulee aina menemään suoraan (ortodoksijuutalaiselle) vuokraisännällesi, ja vähän vähemmän, jos asut kimppakämpässä (samalle miehelle menee edelleen.) 

Central Park, joka näyttää täysin samalta kuin leffoissa. Puistossa tiivistyvät kaikki kaupunkielämän huippuhetket rullaluistindiskosta soutuveneessä pussailuun. Kesäöinä paikalle kannattaa hipsiä piknik-korin kera tulikärpäsiä katselemaan. Varo vaan, että partiopoliisi ei nää!

Ainut edullinen asia New Yorkissa? Ruoka. Ravintolaillallinen harvoin maksaa pariakymmentä dollaria enempää – jälkkäri included.

Ettekö tekään ole kuulleet rautatieasunnoista? Ei hätää!

Kyseessä on kaupungille erittäin ominainen kerrostaloasuntotyyppi, jossa elellään kuten 1900-luvun alun matkustajavaunussa. Kämppisasumisesta mielenkiintoista tekee sitten se, että keittiöön tai olohuoneeseen pääsee toisinaan vain kämppäkaverin makkarin kautta. Jaiks!

Kivaa perjantaita!

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Katsoin eilen iltani ratoksi vanhoja Saturday Night Live -jaksoja vuodelta 1985.

Liekö asialla ollut ohjelma ja siinä vilahdelleet vanhan ajan kuvat New Yorkista, vei se ajatukseni lemppariaiheeseeni: kaupungin lähihistoriaan, eli siihen, millaista elämä New Yorkissa on ollut muutama vuosikymmen taaksepäin.

Olen lukenut aiheesta paljon, ja onpa nähtyä tullut myös kiitettävä määrä New Yorkin gentrifikaatiosta kertovia dokumentteja. Parhaimpia ovat tietenkin olleet ne hetket, kun olen päässyt juttusille oikeasti 1980-luvulla kaupungissa eläneiden kanssa.

Myös netistä löytyy foorumeittain tarinoita siitä, millaista New Yorkissa asuminen oli. Kutkuttavia ovat kuvaelmat kaupungin jännittävyydestä ja monipuolisuudesta, ja mielenkiintoisimpia kasvutarinat, jotka kuvailevat New Yorkia nuoren ihmisen – lapsen, opiskelijan tai nuoren aikuisen – näkökulmasta. Tarinat, jotka todistavat sitä riemua ja yltäkylläisyyttä, jota kaupunki on muualta muuttaneille ja pikkukaupunkien kasvateille tarjonnut. Valinnanvarasta ei New Yorkissa ollut puutetta tuolloinkaan, ja niinpä monet kuvauksista liittyvät loputtomaan ruokatarjontaan, kauppoihin tai viihteen määrään. Vaikka globalisaatio onkin sittemmin tehnyt tehtävänsä ja maailma monella tapaa supistunut, yltäkylläisyyden tunteeseen voi yhtyä vielä 2010-luvunkin newyorkilainen.

On myös asioita, joita on nykynykkiläisen vaikea ymmärtää: esimerkiksi se, miten turvatonta elämä New Yorkissa oli. Kaupungin nykykuntoon nähden on lähes mahdotonta kuvitella, miten pelottava paikka New York oli vielä pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Tuolloin miltei konkurssiin ajautuneessa, raharikon partaalla sinnittelevässä kaupungissa oli ongelmia vaikka muille jakaa: henkirikokset, autovarkaudet ja huumeet olivat arkipäivää ja kadulla ryöstetyksi tuleminen enemmän sääntö kuin poikkeus. 

Rikostilastot sanelivat muun muassa asuinalueet. Koomista kyllä – 1980-luvulla huonoimmassa maineessa olivat nykypäivän trendikkäimmät ja hintavimmat kaupunginosat ja naapurustot: Lower East Sidelle, East Villageen tai Brooklyniin muuttaminen ei tullut kuuloonkaan tuon ajan New Yorkissa. Vaarallista oli myös Central Parkissa. Sinne menemistä kannatti välttää, ja kerrotaanpa kaupungin hurjimpina vuosina siivonneen puistosta jopa ne puut ja pusikot, joiden takana rikolliset tykkäsivät piileskellä. 

Toinen ei-niin-yllättävä fakta: New York oli myös käsittämättömän likainen paikka. Todisteena vandalismin huippuvuosista ja kaupungin yleisestä epäsiisteydestä toimivat esimerkiksi New Yorkin metrossa 1980-luvulla otetut valokuvat.

Mutta ei huonoa, jos ei jotain hyvääkin. Tapasin kerran juhlissa miehen, joka oli muuttanut kaupunkiin vuonna 1984. Hänen New York -kokemuksistaan löytyi myös sitä elokuvamaista hohdokkuutta, jonka tähden tänne on kukaan koskaan lähtenytkään. Hän muisteli vuosikymmentä lämpimästi, ja parhaana puolena hän mainitsi juurikin sen retuperäisyyden: kaupungissa, josta ei löytynyt järjestystä, ei ollut myöskään sääntöjä. Parikymppiselle taiteilijanalulle tämä sopi – New York oli vapaa paikka, jossa kaikki oli mahdollista ja ennen kaikkea sallittua.

Miltä tämä kaikki sitten näytti?

Aikamatkailemaan voi lähteä esimerkiksi näiden hienojen filmien välityksellä:

Kaupunkinäkymiä - Times Square, Central Park ja Etelä-Manhattan (1983 / 1986)

New Yorkin metro (1986)

Näköaloja World Trade Centeristä (1986)

Share

Pages