Ladataan...
Laura de Lille

Kuten moni muotiuutisia tällä viikolla seurannut tietää, belgialaissuunnittelija Ann Demeulemeester ilmoitti keskiviikkona jättävänsä omaa nimeään kantavan vaatemerkkinsä. 

Päätöstään ei konseptuaalisen muodin edelläkävijänä tunnettu Demeulemeester sen kummemmin selitellyt – käsin kirjoitetussa, medialle suunnatussa kirjeessään suunnittelija puhui ainoastaan uusista ambitioistaan.

Elämäntyönsä ja merkkinsä jättävät muotisuunnittelijat ovat mielenkiintoinen, mutta eivät harvinainen ilmiö  – "demeulemeesterit" on tosi asiassa tehnyt moni muukin.

Hyvä esimerkki on toinen Antwerpenin taideakatemian kasvatti, Martin Margiela, jonka vuonna 1989 perustama muotitalo siirtyi italialaisen Diesel S.p.A:n omistukseen vuonna 2002.

Kuten moni omistajaa vaihtava vaatemerkki, Martin Margiela ei säästynyt uuden johdon radikaaleilta remonttitoiveilta. Ehdotukset kaupallisemmasta linjasta ja brändistrategiasta olivat liikaa suunnittelijalle, joka oli luotsannut itsenäistä muotitaloaan vuosikymmenen verran. Dieselin ja Margielan välien kerrotaan lopulta olleen niin huonot, että suunnittelija vieraili merkin Pariisin päämajassa vain pakon edessä.

Vaikka välirikosta huhuttiin vuosia, virallisesti suunnittelijan ja italialaisyhtiön yhteistyön päättymisestä tiedotettiin vasta vuonna 2009. Omaa lausuntoaan julkisuutta välttelevä, vain faksin välityksellä median kanssa kommunikoiva Margiela ei ole antanut vielä tänäkään päivänä.

Aivan kaikkien juttu ei matala profiili sentään ole. Dramaattisimman lähtijän titteli menee saksalaiselle Jil Sanderille, joka on jättänyt merkkinsä kokonaiset kolme kertaa sitten vuoden 2000. Uusimman käänteen kolmetoistavuotinen farssi sai taas tänä vuonna, kun Sander tiedotti viimeisimmästä lähtöpäätöksestään lokakuussa 2013.

Niinpä niin, Jil. Kolmas kertako se toden sanoi?

 

Kuva: Patrick Robyn

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Miten huisia on avata päivän lehti, jonka kannessa komeilee Suomi-muotia? 

Aika jännää – ainakin kun kyseessä on amerikkalainen vaatetusalan ammattilaisille suunnattu sanomalehti Women's Wear Daily.

Muotibisneksen suunnannäyttäjänä tunnettu WWD julkaisi eilen melko mairittelevan artikkelin suomalaisesta vaatesuunnittelusta. Jutussa mainittiin niin Marimekko, Saara Lepokorpi, Satu Maaranen kuin Sasu Kauppikin.

Ja sanottava se on: nuorten suunnittelijataitureiden kädenjälkeä katsellessa tuli yksinkertaisesti hyvä mieli. On hienoa, että tasapäistetyn minimalismiestetiikan aikakaudella meidän muotimme porskuttaa menemään aina yhtä omintakeisella otteellaan. Tästä voimme olla ylpeitä: juuri teeskentelemättömyys ja jonninjoutavan pönötyksen puute ovat suomalaisen muodin suurimpia valttikortteja. 

Vaikka Helsingistä ei heti uutta Antwerpia tulisikaan, on hyvä muistaa, että monella menestystarinalla on kankea alku.

Suosikkiesimerkkini on japanilaisen Comme des Garçons -merkin perustaja Rei Kawakubo, joka marssitti mustanpuhuvan debyyttimallistonsa Pariisin muotiviikoille vuonna 1981. 80-luvun alun pompöösiä Thierry Mugler -iltapukumuotia katsomaan tullut yleisö järkyttyi näkemästään pahanpäiväisesti: epäsymmetrisiin, väljiin kaapuihin ja revittyihin neuleisiin pukeutuneet, matalissa kengissä kulkeneet poikamaiset mallit olivat länsimaisten kauneusstardardien räikeä antiteesi. Kawakubon anti-muotiestetiikkaa kriitikot vertasivat aluksi atomipommiin. 

Hiroshima chicistä tuli kuitenkin ennen pitkää timeless chiciä – niin merkittävä Rei Kawakubon kädenjälki on yhä tänäkin päivänä. Herra Muglerista ei sen sijaan ole jäljellä kuin pari hassua parfyymia.

Erotu siis ihmeessä, suomalainen muoti! Me tykätään susta ihan tällaisenaan.

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Tulihan se sieltä, joskin hieman yllättäen:

Tummansävyisestä minimalismistaan tunnettu belgialaisuunnittelija Raf Simons on nimetty Diorin taiteelliseksi johtajaksi yli vuosi pitkän linjan edeltäjän John Gallianon potkujen jälkeen.

Jil Sanderilta viime helmikuussa lähteneen suunnittelijan ensimmäinen mallisto nähdään tulevilla Haute couture -muotiviikoilla, eli heti heinäkuun alussa. Haute couturen lisäksi miekkosen vastuualueeseen tulevat kuulumaan naisten ready-to-wear sekä asusteet. 

Kertakaikkisen mielenkiintoinen valinta, kuului ensimmäinen reaktioni, mutta luotetaan nyt vaan niiden Pariisin setien visioihin. Ja vastakohdathan täydentävät toisiaan?

 

Kuva: Raf Simons

Share

Pages