Ladataan...
Laura de Lille

Vaikka täytän pian 25, olen näyttänyt tyyleineni sekä nassuineni aika lailla samalta niin pitkään kuin muistan.

Näin ollen minusta ei ole olemassa noloja teinikuvia, ja joissain vanhoissa valokuvissani näytän jopa vanhemmalta kuin nyt. 

Tasan kymmenen vuotta sitten, vuonna 2003, olin kiltti taidekoulun kasvatti, joka tykkäsi vanhoista elokuvista, 60-70-lukujen estetiikasta, teatterista, keikoilla käymisestä ja valokuvauksesta. Ylpeä streittari ja puolittainen kasvissyöjä, joka hankki lähes kaikki vaatteensa kirppikseltä.

Mustaksi värjätyn Amélie-tukan lisäksi hurjimmat teini-iän kokeiluni liittyivät lähinnä siihen, miten värikkäissä kamppeissa uskalsi mennä kouluun. Lempivärini oli vihreä, ja maalautinpa lapsuudenkotiini samanvärisen seinänkin. Kurkataanpa:

1. Kevättalvella 2003 raitapaitainen 14-vuotias Laura oli valmistautumassa rippikouluviikkoon. Olin saanut luvan värjätä tukan ensimmäistä kertaa, ja mustahan siitä tuli. Siinä kelpasi poseerata esimerkiksi koulun pimiössä, jossa inspiroitunut teini-ikäinen kehitteli mielissään superartsyja, mustavalkoisia otoksiaan. Huh!

2. Maailmani järkkyi, kun tapasin Paola Suhosen ensimmäistä kertaa 13-vuotiaana. Siitä lähtien vaivalla puurretut kesätyörahat menivät poikkeuksetta Ivana Helsingin vaatteisiin. Samaa sarjaa edusti kuvan lemppari, ruskea kissapaita, ja tanhusinpa vanhojentanssinikin Paolan kuoseissa. Rakkaus jatkuu yhä. 

3. Syksyllä 2003 perustin bändin parin teatteristani tutun lukiolaispojan kanssa. Suurimman musiikillisen innoitukseni tarjosi tuolloin The Raveonettesin ensimmäinen älppäri, jonka olin löytänyt oululaisesta levykaupasta. Sharin Foo oli makein mimmi (heti Paolan jälkeen) ja olipa tätäkin sitten kokeiltava.

4. Värjäilyt jätin rauhaan jo hyvissä ajoin, mutta otsatukka pysyi mukana menossa pitkän aikaa. Sellaisen voisin vetää vielä nytkin, jos tukkaa vain löytyisi. Hihii!

 

Miltäs te näytitte teini-iässä, oi uskaliaat lilyläiset?

 

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Rakkaimmat muistot mahtuvat peltiseen Sonia Rykiel -suklaarasiaan. 

Järjestelin eilen tavaroitani, ja löysin muun muassa seuraavanlaisia aarteita:

1. Puhki rakastettu Ivana Helsinki -hevoskukkaro, jonka sain Paola Suhoselta lahjaksi ehkä 2003 esimakuna seuraavan vuoden mallistosta. Kukkaro ei mene enää edes kiinni ja siihen käsinommeltu hevoskoristekin repsottaa. Mutta voi sitä riemun määrää, kun sen aikoinaan sain! 

2. Ranskalaisen korusuunnittelijan Claire Painin mainoskampanja vuodelta 2008, johon minut poimittiin kirjaimellisesti kadulta tullessani töistä kotiin yksi kaunis iltapäivä. Kortti on edelleen tallessa!

3. Hyväksymiskirje Saks Fifth Avenuelta, jossa minua pyydetään työharjoittelijaksi laukkujen sisäänostotiimiin. Sen lause "We feel that you possess the energy, motivation and necessary skills to succeed this program" tuntui hyvältä nelivaiheisen haastattelurumban jälkeen, ja lämmittää mieltä edelleen, kun usko omaan osaamiseen horjuu. 

Ohessa myös ekana työpäivänä saamani badge, jota tarvitsin päästäkseni töihin ja liikkuakseni talon sisällä. Hihii!

4. Yksi mieleenpainuvimmista vierailemistani näyttelyistä on ehdottomasti Sonia Rykielin juhlanäyttely vuodelta 2008, jossa pääsi tutustumaan suunnittelijan töihin neljänkymmenen vuoden ajalta. Käsiohjelma on jemmassa edelleenkin.

5. Last but not the least: Laura Laineen kuvittamia postimerkkejä. Ihania!

Toivottavasti tästä rasiasta tulee vielä täpötäysi!

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Tammikuu

2,5 vuoden itsenäisen bloggauksen jälkeen aloitan Lilyssä ulkomaan muotitoimittajana. Iloitsen uusista käyntikorteistani.

Teen ahkerasti kouluhommia, ja lopputyöaiheeni menee läpi. Käyn korumessuilla inspiroitumassa.

Helmikuu

Viinittelyä ja macaroneja kera Jepsukan.

Yleistä jäätymistä Pariisin talvessa. Monet pirskeet ja uusia tuttavuuksia.

Maaliskuu

Pariisin muotiviikoista nauttimista. Viimeiset oppitunnit ja loppukokeet. 

Pidän kasarisynttärit, jonne tulee myös yksi lukijani. Tarjolla on Rubiikin kuution muotoista synttärikakkua, paikalla mahtavasti pukeutuneet juhlavieraat sekä voittamaton soittolista.

Huhtikuu

Löydän täydellisen huulipunan.

Etsin opintoni lopettavaa työharjoittelua. Käyn työhaastattelussa muun muassa Lancelilla, Printemps'ssa ja L'Eclaireurilla. 

Toukokuu

Aloitan legendaarisen, taide- sekä muoti-concep store L'Eclaireurin studioassarina, jossa työskentelen kolmen valokuvaajan kanssa.

Saan viimeiset kouluarvosanani. Pääsen koulusta vähän alle 14 keskiarvolla.

Kesäkuu

Leikin studiomallia pomon pojan toiveesta, ja näytän mustissani vähän liiankin pariisilaiselta.

Uudet mallistot saapuvat ja pääsen tutustumaan syksyn ja talven 2012 ihanimpiin vaatteisiin kirjaimellisesti lähietäisyydeltä. Hurmaudun Dries Van Notenin mallistosta ja totean Lanvinin kengät pikkuruisiksi.

Aloitan sohvasurffauksen, ja tutustun söpöihin aussipoikiin.

Heinäkuu

Vietän Pariisissa asumiseni nelivuotispäivää.

Juhlimme projektipäällikköni synttäreitä ja samalla omia läksiäisiäni. Yritän opettaa suomea kollegoilleni. Ei onnistunut.

Teen kolme viikkoa kokopäiväisesti lopputyötäni. Saan loistavan työmahdollisuuden.

Elokuu

Sanon heipat Pariisille ja tulen loppuvuodeksi Suomeen, jossa aloitan PR assistenttina Marimekolla. 

Tanssin Flow't, ja jatkan tunnollisesti lopputyön väkertämistä.

Syyskuu

Käväisen työmatkalla helteisessä Pariisissa. Käyn töissä ja teen lopputyötä kirjaimellisesti yötä päivää. Lähetän ensimmäisen kirjallisen version työstäni koululle, ja pidän tutor-tuokion opettajani kanssa puhelimitse.

Vietän viikonloppuja ystävien kanssa.

Lokakuu

Palautan lopputyöni viimeistellyn kirjallisen version, ja muistan taas miltä normaalin mittaiset yöunet ja vapaa-aika tuntuvat. Tapaan kavereita, ulkoilen ja laitan hyvää ruokaa.

Nautin syksystä, Helsingistä ja töistä. Kuvaan kevään ja kesän 2012 muotinäytöksemme backstage-tunnelmia. Jännitän lopputyöpalautetta, ja suunnittelen jännityksensekaisena tulevaisuutta.

 

Ei hölmömpi vuosi ja sitä riittäisi vielä parin kuukauden verran!

Mitkä ovat olleet teidän vuotenne kohokohtia?

Share

Pages