Ladataan...
Laura de Lille

Jokaisen ajan hermolla elävän naisen arjessa tulee hetki, jolloin on kysyttävä itseltään seuraavat kysymykset:

Miksi vastakorkatut keväkenkäni ovat hämmentävän suttuiset vain parin viikon käytön jälkeen? Miksi ylipäätään omistan vitivalkoiset tennarit?

Kenen tekosia on tuo vastapaljastunut, käsittämätön vehreys? Olenko ituhippi, jos fiilisten tuoreen nurmikon tuoksua matkalla maitokauppaan?

Miksi Sufjan Stevensin uusin levy on niin hyvä, että haluaisin oikeastaan vain kuunnella sitä (enkä tehdä mitään muuta?)

En tiedä, miten uusi vuodenaika teihin vaikuttaa, mutta oma keskittymiskykyni on ollut viime päivät ameeban aivotoiminnan tasoa.

Ehkä se oli se täysikuu. Tai Sufjan. Tai tuo päivästä toiseen jatkuva eteerinen sumu, joka saa minut tuntemaan itseni kaipaavaksi 1800-luvun romanssinovellin sankarittareksi – valkoisissa tennareissa.

Tai sitten olen vain tosi pihkassa.

Kevät, all of me wants all of you.

Share