Ladataan...
Laura de Lille

Kuten monet teistä jo tietävätkin, rakastan 1980-luvun leffoja.

En nirsoile, mutta nyrkkisääntöni on tämä: mitä imelämpää ja olkatoppauksellisempaa, sen parempi.

Koska vuosikymmenen teinileffat on jo koluttu, on ainoastaan oikein, että siirrymme toiseen kunkkuun kategoriaan: rakkausjännäreihin.

Tänään esittelen teille yhden kasarihelmistä, joka on – parempien sanojen puutteessa – aivan täyttä kuraa, mutta ah, niin vastustamaton.

Vuonna 1988 ilmestyneestä Masquerade-elokuvasta löytyy aivan kaikki: ökyrikkaat jupit, purjehduskengät ja paidaton Rob Lowe. Vaikka leffan lekkeriksi lyöty suomenkielinen nimi Naamiaiset muuta olettaa antaakin, elokuva on juuri sitä mitä pitää: rehellinen ö-luokan kasarijännäri.

Leffa kertoo orvoksi jääneestä miljoonaperijättärestä Oliviasta (Meg Tilly), joka joutuu – äitinsä kuoleman jälkeen – jakamaan omaisuutensa ja kotinsa ilkeän isäpuolensa kanssa.

Peli näyttää menetetyltä, kunnes kuvioihin astuu komea kapteeni (Rob Lowe) joka puhuu pehmoisia ja vie Olivian seilaamaan Cape Codille hienolla purjeveneellä.

Ja on tietenkin ilman sitä paitaa.

Olivia rakastuu, ylläri.

Mutta tietääkö hän aivan kaiken juppipoikaystävästään, joka hengaa salaa myös ilkeän isäpuolen kanssa (!), jolla on naimisissa oleva rakastaja (Sinkkuelämän Samantha) ja joka silloin tällöin "vähän virittelee" yhtä Olivian purjeveneistä.

Sehän selviää, luonnollisesti, vain katsomalla.

Tämä oli päivän kasarileffasuositus. Pitäkää hauskaa.

Kuvat: MGM

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Muistattehan vielä taannoiset neulomisbisnekseni?

Neuletoppi on vihdoin valmis, ja ohjetta pukkaa teillekin:

Lähdettäköön tästä: ohje on 30 vuotta vanha ja ilmestynyt aikakautensa kuuleimmassa käsityölehdessä.

Itse en siis tätä kekkaissut, vaikka simppeli malli onkin. Alkuperäinen ohje oli mekko, mutta hyvän yläosankin tästä saa.

Valmistelu:

Työhön tarvitset No 3 ½ -puikot ja yhteensä 400 grammaa kahta eriväristä viskoosi-puuvillasekoitelankaa. Omani löysin tarjouksesta, ja niinpä topin lopulliseksi hinnaksi tuli vain 17 euroa. 

Vihreää lankaa ostin luonnollisesti eniten, kolme 100 gramman kerää, ja beigeä yhden.

Koot: (34/36) 38/40 (42/44)

Oma puseroni on kokoa 34/36.

Neulomisohjeet (etu- ja takakappale):

Toppi on neulottu sileällä neuleella (vuorotellen 1 krs oikein, 1 krs nurin.)

Neulo poikittain sivusaumasta sivusaumaan. Aloita sivuille rullattavalla langalla (beige) ja luo sillä (108) 110 (112) silmukkaa. Neulo 6 cm sileää. Vaihda päälankaan (vihreä) ja neulo (44) 48 (52) cm. Vaihda jälleen beigeen lankaan ja neulo 6 cm. Päätä kaikki silmukat kerralla.

Viimeistely:

Levitä valmiit kappaleet kostean liinan alle kahtia taitettuna ja anna kuivua. 

Ompele puseron yläosan sivusaumat työn oikealta puolelta tikkipistoin (5 cm:n päästä reunoista.) Jätä kädenteitä varten auki n. 25 cm. Ompele olkasaumoja (15) 16,5 (18) cm. Rullaa hihat (beigen värinen osa) niin, että nurja puoli tulee päälle. Kiinnitä ne olalle, vyötärölle ja helmaan.

Itse hoidin kiinnityksen mahdollisimman vähin pistoin, sillä hihoista tulee näin nätimmät. Lopuksi höyrytä saumat kevyesti.

Siinä syksyn helpoin neuletoppi!

Loppuun vielä haaste puikkoihin tarttuville: jos viisi lilyläistä toteuttaa ohjeen loppusyksyyn mennessä ja kuvaa itsensä nuttunsa kera, lupaan omistaa koukkujengille ikioman postauksensa. Mitäs sanotte?

Share

Ladataan...
Laura de Lille

Kuulun siihen sakkiin, joka aiheesta innostuttuaan koluaa sen perinpohjin.

Tämä pätee myös harrastukseeni leffoihin.

Oli aika, jolloin en katsonut mitään muita kuin 1970-luvun kauhuelokuvia.

Samaan liriin olen joutunut trillereiden kanssa: kun viime syksynä näin kämppiksen kanssa Piinan, oli sanomattakin selvää, että tuijottaisin Michael Douglasin naamaa (ja muitakin ruumiinosia) koko loppuvuoden. 

Joidenkin genrejen pariin palaan vähintään kerran vuodessa. Yksi koukuttavimmista on 1980-luvun amerikkalaiset teinileffat.

Lapsuudessani sadepäivät olivat videonvuokrauspäiviä, joten täältä pesee – perinteitä kunnioittaen – omat teinileffasuosikkini sateista iltaa piristämään.

1. Sixteen Candles (1984)

Teinikomedia Sixteen Candles kertoo 16-vuotiaasta Samanthasta, joka tulee perheensä ignooraamaksi syntymäpäivänään. Lisäpäänvaivaa aiheuttaa stalkkaava nörtti ja sydämentykytyksiä koulun komein poika, jolla on musta piikkitukka ja punainen urheiluauto. Kokonaisuuden kruunaa Samanthan esittäjä, megasuloinen Molly Ringwald.

Tässä leffa, joka katsotaan pääasiassa maailman parhaan loppukohtauksen takia.

2. The Breakfast Club (1985)

Klassikkojen klassikko The Breakfast Club on tarina teiniporukasta, joka joutuu viettämään lauantaijälki-istunnon toistensa seurassa.

On prinsessa, urheilija, hikari, emo ja kiintiöhäirikkö. Luvassa tiukkaa teinidialogia, ihmissuhdepohdintaa ja elokuvahistorian epäloogisin loppuhuipennus-muodonmuutos.

3. Some Kind of Wonderful (1987)

Tummasävyisempi teinidraama Some Kind of Wonderful kertoo ernu-Keithistä, joka haluaa pokata koulun kuumimman misun Amandan. Tehtävä ei ole helppo – ainakaan jos Keithin poikatyttöbestistä Wattsia on uskominen.

Pakkomielteinen Keith ei luovuta, vaan tekee kuten kuka tahansa 18-vuotias lukiolaissälli: järjestää Amandalle ikimuistoiset tärskyt – yliopistosäästönsä yhdessä illassa hassaamalla.

4. Pretty in Pink (1986)

Kaikkien aikojen tyttöleffa Pretty in Pink on tarina coolista mutta rahattomasta vaihtoehtotyttö Andiestä, joka joutuu koulun rikkaimman pojan Blanen piirittämäksi.

Sitten vähän pussaillaan, soitellaan (lankapuhelimella) ja sekoillaan tietokoneluokassa.

Erilaiset taustat ja sosiaaliset piirit aiheuttavat ongelmia – vaikka Andietä eivät Blanen pellavahousut ja purjehduskengät kamalasti näytäkään pännivän.

Lisämaustetta menoon tuo killeri soundtrack ja Andien paras kaveri, juppivastainen Duckie, joka näyttää aivan 2010-luvun hipsteriltä. Need I say more?

Huikeaa leffailtaa!

 

Kuvat: Paramount Pictures ja Universal Pictures

Share

Pages