Ladataan...
Laura de Lille

Elämä on hassua. 

Joskus se kuljettaa paikkoihin, joihin ei ollut edes menossa – vaikkapa Berliiniin.

Kahdenkymmenen tunnin lentomatkan, yhden kevätmyrskyn ja kolmen välilaskun jälkeen saavuin kaupunkiin keskiviikkona.

Berliinissä minua ei odottanut aurinko, vaan jääsade. Ratkaisuni oli lähteä lämmittelemään kamiinalla varustetulle joogasalille.

Tällä kertaa minimatkani liittyi töihin. Vähäisellä mutta sitäkin viihdyttävämmällä vapaa-ajallani kiersin kahviloita, söin korealaista ja join kirejä 50-lukulaisessa vinyylibaarissa.

Matkaan mahtui monta kreisiä yhteensattumaa.

Tämä oli niitä reissuja, jolloin törmää vanhaan työkaveriin metrossa ja valvoo yön hotellihuoneessa neljän ennestään tuntemattoman ihmisen seurassa.

Koska no, mikäpä ettei.

Niinpä en yllättynyt, kun viimeisenä Berliinin-yönäni poimin tämän postikortin kadulta:

Korjaisin kortin preesensiin: hyviä asioita tapahtuu.

Todisteena siitä yllätysmatka, yhteensattumat ja ihmiset, joiden kanssa jaan välillä sekavat seikkailuni.

Kiitos – te olette ihania kaikki.

Ja niin on kyllä Berliinikin.

Share

Ladataan...
Laura de Lille

"Oh, you pretty things!

Don't you know you're driving your mamas and papas insane?" 

laulaa David Bowie.

Teistä en tiedä, mutta parempaa Berliini-lyriikkaa en osaisi juuri nyt pyytää.

Mammoja ja pappoja ei tällä menolla hulluksi ajeta, mutta sanottakoon nyt kumminkin: elämä on aika makoisaa.

Vaikka siksi, että mutteripannukahvia riittää ja Club-Mate maistuu.

Siksi, että ostin juuri kolme matkalippua. Yhden lähelle, kaksi vähän kauemmas.

Siksi, että olen sohvasurffaamassa berliiniläiskodissa, josta löytyy kynttilöitä ja kasettisoitin. Sillä kuuntelimme toissayönä kummitustarinoita.

Mutta ei siinä vielä kaikki: tänään lähdemme kilistelemään julkiseksi virkistyspaikaksi jäävää Tempelhofin kenttää – minnekäs muuallekaan kuin lentokentälle itselleen.

Bile-eväämme? Pullo vinkkua ja rasiallinen saksalaisia mansikoita.

Ne ovat yllättävän makeita – vähän kuten kaupunki, kasettisoittimet ja Bowien David.

Share

Pages