Ladataan...
Laura de Lille

Näin totesi viikonloppuna samaan aikaan kanssani UFFilla vieraillut tyttö nähtyään rekissä roikkuneen Vuokon takin. 

Viikon muina hyvinä juttuina kohtasin aivan liian kauan jatkuneen tukkahäpeäni ja kävin vihdoin kampaajalla. Paikan valitsin mitenkäs muutenkaan kuin nimen perusteella. En kiistä, etteikö valintaani olisi vaikuttanut myös se, että kampaajan valokylttiä koristi iso sydän. Rakkautta nyt vaan ei voi olla tässä maailmassa liikaa! Lopputuloksena omistan viisi senttiä vähemmän hiuksia ja hyvän hiuslakan. Ihastuttavat Poola Katarynan kierrätetystä nahasta tehdyt korviksetkin pääsevät arvoiseensa seuraan nyt kun niiden ei tarvitse kilpailla näyttävyydestä luonnonkiharatakkujen kanssa. 

Näiden kanssa tepastelin tänään myös hyväntekeväisyyspäivälliselle Sushibariin, jonka tuotoista puolet ohjattiin lasten oikeuksien 20-vuotispäivän kunniaksi kehitysyhteistöjärjestö Planille. Helppoa hyväntekoa, sanon minä. Päivällisen jälkeen tuhlasin reippaana tyttönä 12 euroa erään käsittämättömän elokuvan leffalippuun. Koska jälkiviisaus on parasta viisautta, olisin tehnyt paremmin lahjoittamalla kyseisen summan mielummin vaikkapa yllämainittuun osoitteeseen. Mutta nyt kävi näin. 

Sen kummemmitta löpinöittä: mitä parhainta alkavaa viikkoa kaikille!

Share