Liikuttava syksy

Laura loves

Vuosien lössöilyn jälkeen olen löytänyt liikunnan takaisin elämääni. Se tuntuu hy-väl-tä.

En ole immuuni kuntoilutrendeille: minäkin, vannoutunut ryhmäliikuntalissu, olen vaihtanut zumbatunnit salilla käymiseen. Ja joo, minäkin treenaan siellä vapaalla alueella ihmeellisten vimpaiden ja härpäkkeiden keskellä. Jopa täysi ummikko näkee, että kuntoilukulttuuri on kyllä valtavassa murroksessa: kun hankin ensimmäisen kuntokeskusjäsenyyteni vuonna 2008, ryhmäliikuntatunnit olivat se juttu ja ne, jotka kävivät salilla, kiersivät harmaalta laitteelta toiselle lukemassa Seiskaa reidenloitontapenkissä. Nyt ounastelen, että laitteet poistuvat viiden vuoden sisällä kuntokeskuksista kokonaan. Siellähän ne möllöttävät surullisen koskemattomina. Jännää! (Oletteko myös huomanneet, että tän vapaan harjoittelun lisääntymsen myötä seksiäänet ovat lisääntyneet salilla jotain 200%?)

Työhuonetoverini, fitness-kuningatar ja omituisesti suoranaisen bestiksen rooliin sujahtanut Marini teki minulle kolmiosaisen harjoitusohjelman, jota kolmesti viikossa suorittelen. Tällä viikolla Elixiaan on saanut viedä kaverin ilmaiseksi. Olen onnistunut aika hyvin: sain Sonjan bodaamaan kanssani tiistaina ja liittymään jäseneksi keskiviikkona. Tänään mukaan saatiin Marikin ja johan piisasi boxihyppyä. (Siis ne -- en minä. Voin vannoa, etten koskaan elämässäni tule hyppäämään boksille tai olemaan missään tekemisissä sen rautaisen häkkyrän kanssa, josta roikkuu kuminauhoja ja ties mitä vitkuttimia. Joku roti!)

Treenaan yhä naurettavan pienillä painoilla enkä tule koskaan olemaan timmi mimmi, mutta olo on sata kertaa freesimpi ja jäntevämpi, ja sitä tunnetta hienompaa ei olekaan.


Mutta! Kuntoilua tärkeämpää on se, että olen samalla alkanut hyötyliikkua. Hylkäsin bussikortin ja kävelen töihin ja takaisin joka päivä -- säästä viis. Se tekee seitsemisen kilometriä kävelyä päivässä. Just sopivasti. Mikä omituisinta, olen alkanut suorastaan odottaa kävelyitäni ja salitreenejäni. Sen lisäksi, että saan ottaa tuntumaa kehooni, hetket toimivat popmusiikin kuuntelumeditaationa. Keho ravittu, check, sielu ravittu, check!

Share

Kommentit

MH (Ei varmistettu)

Mullekki on käyny noin tänä syksynä! Liikuntainnostus! Pelottaa että jos se loppuukin yhtäkkiä niinkuin tulikin...

Hosuli
Hömppäblogi

Hei kiitos tästä. Kannusti. Juuri tuolla tavalla määkin tykkään liikkua, vaikka viime aikoina ei oo jaksanut. Pitäis jaksaa, koska sitten jaksaa paremmin kaikkea muuta. Ehkä joskus voisin hypätä boksillekin.

Kommentoi