LKOP = Luojan kiitos on perjantai!

Laura loves

Ai hesus, että on tullut paiskittua töitä. Päässä surisee sen verran, että alan ymmärtää, miksi järkevät ihmiset pyhittävät äitiysloman niiden vauvojen kanssa olemiselle. Nyt hellitän hetkeksi ja karkaan viettämään viikonloppua Helsinkiin. Suunnitelmissa on hampurilaisiltamia Metsälässä & taikatalvesta nauttimista Suomenlinnassa.

 

 

Viikko sitten vedin henkeä samanlaisissa LKOP-fiiliksissä ihanien naisten kanssa. Ensin kilisteltiin kristallilaseja Riikan Lilianissa kimaltavien kolttujen keskellä & sitten testattiin jokirannan uusi Yoki, josta on kuulunut hyvin ristiriitaisia arvioita.

Palvelussa ei ollut moittimista - takkuilevan startin jälkeen ongelmakohtia on ilmeisesti palautteen perusteella saatu korjatuksi. Ruokakin oli sangen suussasulavaa. Söin alkupalaksi sashimia ja pääruoaksi suolakivellä kypsennettyä härkää tempurakasvisten ja tabboulehin kanssa sekä jälkkäriksi vuohenjogurttitikkarin. Sashimi oli perushyvää, härkä superhyvää, tabbouleh vähän turhaa & kuivaa, tempurakasvikset rouskuvan koukuttavia & tikkari mahti-idea.

Ravintolan konseptointi ei kuitenkaan ole aivan onnistunut, jos ruokalistan ymmärtäminen vaatii tarjoilijalta vartin luennon. "Pääruoan voi siis valita tosta, tai tosta, tai tuolta voi koota sormisyötävistä pääruoan, tai alkuruoan, tai tuolta kasvismenusta voi valita lisukkeen" -diibadaabaduu, ad infinitum. Sekavaa, kovin sekavaa.

Mutta sekavat olivat rouvain rosesamppanjan värittämät sielunmaailmatkin, joten sou not. Tällä perjantailla on kovasti tehtävää, jos aikoo päihittää edellisen. Sopii yrittää.

 

Share

Kommentoi