Paffimaja

Laura loves

Humputtelimme viikonlopun Helsingissä, ja Helsinki kohteli meitä hyvin. (Tarkoitus on paneutua yksityiskohtiin lähitulevaisuudessa. Niinku ne kahvilat. Ne kahvilat! Miksei näitä kahviloita ollut olemassa silloin, kun minä asuin siellä? Nimimerkillä Kysynpä vaan kasikyt!)

Mutta nyt piti puhua kahvilaa matalammasta majasta. Sellaisesta, jossa aikuinen ei mahdu seisomaan. Kun nimittäin saavuimme ystävien luo Kalasatamaan, meitä odotti yllätyshökkeli, Sulolle pieteetillä rakennettu pahvimaja. Oli kuulkaa Marimekon verhot ja pehmoiset istuintyynyt ja mansardikatto ja kaikki viimeisen päälle. Oven yllä luki Sulon maja ja majan rakentajat lykkäsivät kouraan tarroja ja tusseja, joilla pahvikodin sai koristella mieluiseksi. Eipä voisi siistimpää tervetulotoivotusta olla! (Okei, se käteen lykätty viinilasi oli toki myös aika hyvä.)

 

Ps. Antakaa Uljakselle (Uljaalle? En mä vieläkään tiedä!) anteeksi. Hän ei osaa lukea, joten hän ei tiennyt, että tämä on Sulon maja.

Share

Kommentit

Ooona (Ei varmistettu)

MAAILMAN SIISTEIN JUTTU. Niisk!

Nyt todistan, että olen ihminen. Ensimmäinen sana on raha.

Kommentoi