Paussin paikka

Ladataan...
Laura loves

Tiedän, etten ole ainoa, jonka perhe automatkaili Euroopassa ammoisella 80-luvulla. Enkä varmaan ainoa, joka löysi perheydyttyään sisästään tomeran nostalgisoijan, joka rakentaa replikaa omasta lapsuudestaan jälkikasvulleen. Tahdoin ehdottomasti tarjota saman elämyksen lapsilleni. Kuten ystäväni taannoin hehkutti: ei ole mitään ihanampaa kuin koko perhe sullottuna pieneen autoon. Se turvallisuuden ja yhteyden ja kotoisuuden tunne. Vide! (Jätän nyt muistamatta ne osiot, kun isäni uhkaa jättää minut moottoritien laitaan, kun marmatan teininä takapenkillä.)

Viime kesänä aloitettiin iisillä ratkaisulla ja ajettiin Tukholmasta tunti Nyhäshamniin ja sieltä seilattiin Gotlantiin. En ole koskaan tuntenut oloani niin vanhaksi kuin istuessani auton etupenkillä ja ajaessani ruotsinlaivaan. Ja sieltä ulos. Kohti kesälomamatkaa autoillen! Sehän on... Aikuisten hommaa. (Ja joo, kasarihommaa!) (Mutta hei, en sentään ole karavaanari. Se on vielä kasarimpaa.) (Ps. Onko muita 33-vuotiaita, jotka ovat mielestään yhä täysin lapsia?)

Tänä vuonna otettiin työn alle hevimpi versio ja ajettiin Tukholmasta Köpikseen ja takaisin. Sitä pätkää ei hullukaan jaksa paahtaa yhdeltä istumalta, ainakaan pienten lasten kanssa. Siksi huilattiin puolessavälissä yö Jönköpingissä. Vättern! Jessus, mikä järvi. Vähänkö kaunis. Happi lähtee. Aivan ehta Garda - tai Como-järvifiilis tulee rantakyliä kiertäessä.

Koska aika monen reitti vaatii tuossa kohtaa Ruotsia lepotauon, ajattelin niputtaa seudun kivoimmat jutut. Ne, jotka koin jo 5-vuotiaana ja ne, jotka löysimme nyt. Nämä ovat nyt erityisesti lapsiperheille -- sisältävät leikkipuistovinkkejä. (Pahoittelen. Laura lovesin kaltaisesssa anti-mammablogissakaan ei ihan voida välttää tätä familyvinkkeliä.) Tästä talteen!

 

1. Grännan karkkitehtaat

Jali & Suklaatehdas herää eloon! Pikkuisia, söpöjä puoteja, joissa tehdään käsivoimin polkagris-tankoja. Kaikenvärisiä, kaikenmakuisia. Prosessia pääsee seuraamaan lasin läpi valtaosassa putiikkeja. Se, kuinka karkkitankoa leivotaan kapeammaksi ja katkotaan saksila, on hypnoottista katseltavaa. Vaikket olisi ollenkaan karkkihiiri, saatat poistua putiikista kassi täynnä karkkitankoja ties minkä makuyhdistelmän kera: sitruunaa, vadelma-merisuolaa, kolaa, mansikkaa, you name it. Ehkä puhun itsestäni, ehkä en..

Muuten Gränna on aika turistirysä ja epäkiinnostavahko. Biitsi on kyllä ihana, mutta rantaravintolat yllätyksettömiä. Etsi yöpaikka muualta...

 

2. Yö Västanå Slottissa

... kuten vaikka haarniskoiden ja hirvenpäiden koristamasta linnasta! Västanån linna sijaitsee Grännan kupeessa, mutta autuaassa rauhassa Vätternin yllä. Linnaan ajetaan mutkittelevaa tietä pitkin rehevien rinteiden ja mökkiparatiisien. Maisemat ovat niin idylliset että hihityttää. Huoneet ovat tyyriin puoleisia, mutta sen arvoisia. Perhehuoneet ovat simppelimpiä kuin kahden hengen huoneet -- täällä luksustellaan eritoten kaksistaan, mutta perheetkin siis aivan tervetulleita. Aamiainen tarjoillaan upeissa saleissa. Hillot lusikoidaan kauniista lasikulhoista ja koko kattaus olisi Muumimamman mieleen. Ja minun.

 

3. Illallinen Jönköpingin Pescadoresissa

Pescadoresin puitteet ovat yllätyksettömät, mutta ruoka ihanaa! Kala ja muut merenelävät ovat tuoreita ja annokset runsaita ja suussasulavia. Jos sanaa rustiikkinen voisi vielä vuonna 2014 käyttää, niin naputtelisin tähän väliin. Mutta ei väkisin. Ravintolan sijaintikin on mainio: fish & chipsejä kiskotaan vanhalla tulitikkutehtaalla industriaalimiljöössä, aivan järvenrannassa. (Eikä muuten oo mikä tahansa tulitikkutehdas, vaan THÖ tulitikkutehdas: tulitikut keksittiin Jönköpingissä! Ihannoikeesti! Heitä tämä fakta tiskiin, kun joku väittää, että blogit herättävät vain himon ostaa itseruskettavaa ja jotain vitun kippoja Granitista. Blogithan tekevät totuuden nimissä juuri sitä, mutta voit myös letkauttaa, että "No, itse asiassa opin blogeista myös sen, että tulitikku keksittiin Jönköpingissä..") Asiaan: Pescadores. Kalaa. Ja se aioli. Aiai. Oli oli. Hyvää, parasta. Haudatkaa ruumiini aiolikylpyyn sitten joskus.

 

+ Lähiseudulta:

 

4. Gamla Linköping

Vähän kuin Seurasaari tai Luostarinmäen Käsityöläsmuseo Turussa, mutta tietysti Ruotsi-lisällä, eli kaikki vähän kivampana. Pieni, vanhanaikainen leikkikaupunki, jossa taivastella somaa puurakentamista ja pällistellä poliisimestarin lakin messinkikoristeita. Kivoja kahvipaikkoja omenapuiden varjossa. Paras osuus on kuitenkin kätkössä metsän takana: kiva leikkipuisto, jossa lentokonetta, junaa, kuorma-autoa, laivaa. Heppoja ja talutusratsastustakin. Kiva puolen päivän hengailukohde kaiken kaikkiaan.

 

5. Norrköping

Mainio kaupunki kokonaisuudessaan! Kaunista kanavamaisemaa, symppiksiä kahviloita, pätevä high street shoppailua varten, mielettömän mahtava leikkipuisto Vasaparkin liepeillä.

 

Var så goda ja hyvää ajomatkaa!

Share

Kommentit

Mä oon koko äitinä oloni ajan kärsinyt karmeista alemmuuskomplekseista. Päiväkodin vanhempainilloissa olin rastapäinen kymmenen vuotta muita nuorempi peikko, nykyään kolmekymppisenä kymmenvuotiaan lapsen äitinä tunnen itseni ihan penskaksi muihin vanhempiin verrattuna. Jotenkin rinnastan ne muiden lasten vanhemmat enemmän omiin vanhempiini kuin itseeni ja ihan vilpittömästi itsekseni mietin että miten ne uskaltaa päästää lapsensa tällaiselle teinille hengailemaan. Vaikka olen kyllä ihan hyvä ja huolehtiva vanhempi. Tässä olisi jollekin terapeutille työsarkaa.

edgybeauty
Edgy Beauty

Ihanan näköinen toi karkkitehdas! Haluuuun!

Vau mikä vauva!

No täällä on yks 30-vuotias, jonka mielestä on edelleen todella erikoista, että siellä auton takapenkillä on oma lapsi. Mähän siellä takana oon aina perhereissuilla kököttänyt. Vielä 2-vuotiaankin kanssa on ihan hassu ajatus, että mun pitäis nyt suunnitella ja järjestää ne tapahtumat, joissa lapsiperheet käy.

-Minea- (Ei varmistettu)

Ihan alkuun kiitos aivan vallan mainiosta blogistasi. Aikuisuuskipuiluja ja etenkin uusperheangstia löytyy täältäkin (miten sitä löysikin itsensä tilanteesta, jossa tälläinen lapsettomaksi vannoutunut viettää arkeaan avomiehen lapsen kanssa, välillä aivan mielustikin). Onneksi yleistä lapsiperhekammoa lievittää ajatus, että sitä elämää voi elää vaikka kuten Frimannin Laura (jos sitten vaikka joskus omiakin lapsia tekis..). Älä lopeta, jatka hyvä nainen samaan malliin. Nii ja vielä, mistä ihmeestä hurmaava lompakkosi alimmassa kuvassa (ruskea, piparkakkureunoin)?

Vierailija (Ei varmistettu)

"Tukholmasta Köpikseen ja takaisin. Sitä pätkää ei hullukaan jaksa paahtaa yhdeltä istumalta, ainakaan pienten lasten kanssa." HAHA. En jaksaisi minäkään omien lasteni kanssa edes tuota matkaa, mutta silloin 80-luvun lopulla olen istunut 3 sisarukseni kanssa takapenkillä Tukholmasta Bibioneen (pohj. Italiaan), pieniä kahvi/vessataukoja lukuunottamatta yhteen putkeen. En tajua miten vanhempani ovat jaksaneet.. Ja itse olin meistä vanhin ja kuitenkin vasta 7v. :)

Kommentoi

Ladataan...