Sata salamaa

Ladataan...
Laura loves

Tai siis ei lähellekään sataa: kolme. Siis sata miinus yhdeksänkymmentäseitsemän salamaa.

Uljas-pirpana päätti koko tammikuun ajan herätä joka yö tunnin välein. Tajusin tarvitsevani taistelukorun selvitäkseni hengissä lopputalvesta. (Näette varmasti yhteyden. Heräilevä vauva. Kaulakoru. Kyse ei siis missään nimessä ole kulutusaddiktille tyypillisestä tavasta perustella löyhin, jopa naurettavin tarinoin itselleen ja muille jokin ostos.)

Tämä Mathias Chaizen triplasalama tolkuttaa tälle tätsylle, että kyllä tämän läpi kipunoidaan. VAIKKA TEKEE KIPEÄÄ, NIIN EI HAITTAA!

Pidempi ketju olisi vielä hienompi, mutta menee tämä näinkin. Olen aika kehno käyttämään koruja: haaveilen siitä, että valitsisin aina aamuisin asuun sopivia killuttimia, mutta tosiasiassa käytän samaa korua kuukausia putkeen, kun sellaisen itseeni kytken. Niin varmaan nytkin.

Ps. En käyskentele julkisilla paikoilla tämän dekolteemäärän kera. Kuvassa kekkuloin visusti piilossa yöimetystopissani autuaana vapaapäivänä. Yöimetystoppi, voi kyllä, sellaisiakin on. Tämä on Elle McPherson ihan omin pikku kätösin suunnitellut, varmaan ommellutkin. Löytyi nimittäin Net-A-Porterin alejen aikaan sellainenkin hakusana kyseisestä lafkasta kuin "Maternity". Who knew? Mutta se on jo eri tarina.

Share

Kommentit

kkf (Ei varmistettu)

Oijoijoi, aivan upea koru, niin simppeli ja kevyt mutta samalla: SALAMAT! Salamat on ihania!

Noo (Ei varmistettu)

Mahtavaa! Hieno, hieno koru. Ja yöimetystoppi, oho ja kas kummaa!
Sympatiseeraan kolmeviikkoisen tytön äitinä yöunia, taas viime yönä itkettiin vauvan kanssa kilpaa, olin varma etten saa nukkua enää ikinä. Vauvat!

Kommentoi

Ladataan...