Smörgås-koulu

Laura loves

Tanska, oi Tanska. Tuo maa, jossa kaikki on hyvin. (Toistanko jo itseäni?) Nyt ei tosin puhuta Roskildesta tai Kööpenhaminasta, vaan voileivistä.

Keskustan pilvenpiirtäjähotellista loikattiin nimittäin loman puolivälissä paikallisten majoittajien luo Allerödin (en jaksa hakea sitä omituista ooöoöoöoöta) pikkukylään. Ulkomailla ihan parasta on kyllä asua paikallisten luona ja nähdä arkea. Sitä, mitä aamiaispöydässä oikeasti on.

Saimme eräällä lounaalla oppitunnin oikeaoppisista, klassisimmista tanskalaisista voileivistä. Tässä alkeet ummikolle - ei sille, ettei sillivoileipiä hotkittaisi Suomessakii.

Ensinnäkin. Leivän kuuluu olla tietysti tummaa. (No siis - toivottavasti ei ole ekperttejä paikalla. Kyllähän katkarapu-majoneesileivät ja semmoset tehdään sielläkin vaalealle. Mutta nyt puhutaan tummasta.) Kuulemma suomalainen Real vastaa aika hyvin oikeaa.

Siivu jaetaan neljään yhtä suureen neliöön (jos nyt haluaa olla erikoinen, niin vain kahtia).

Neljä täyteideaa:

1) Silli & kapris & kevätsipuli (silli leikataan omalla, pienellä puulaudalla, jota maku ei tartu muuhun!)

2) Salami & remoulade-kastike

3) Maksapasteija & paahdettu sipuli

4) Tomaatti &  kananmuna

+ Villi kortti!

5) Tai sitten suklaa. Sekä tummaa että vaaleaa suklaata myydään juuri puolikkaan leivän kokoisina ohuina levyinä. Omituisen hyvinhän se siihen sopi, mutta silti. Apua.


Ps. Kuvan astiat saattavat paljastaa, että majoittaja on emigroitunut 20 vuotta sitten Tanskaan juuri Suomesta. Lasken jo paikalliseksi. Mutta rakkaus Suomi-astioihin tai Marimekkoon ei kuole. Ymmärrän. Vaikka maailman kiertäisi, ei Teemoja kauniimpia ole. Niin minäkin uskon.

Share

Kommentoi