Väritön tulevaisuus

Laura loves

Kovasti yrittää muija näyttää muikealta, kun todellisuudessa tahtoisin vain kirkua, että

kuka helvetti tämän "oma väri" -hiustrendin keksi ja koska saa luovuttaa?!

Nyt te ootte silleen, että eihän toi nyt niin paha oo. Ei oo ei, koska jäljellä on vielä muutama muisto blondeista kesäraidoista ööö kahden kesän takaa. Piilotan sen ankeimman maantieosuuden tätä nykyä lätsän alle, jotten pillahtaisi itkuun joka kerran, kun ohitan peilin. Haluan pääni täyteen myrkkyä, haluan hunajaa, piparia ja kultaa tukkaan! Tai vihreää tai neonsinistä. Ihan oikeasti. Mitä vaan. Tahdon, että päänahkani syöpyy. Antaa tulla vaan.

Oikeutta harmaavarpusille -13!

Share

Kommentit

Kati Toivanen
Kaksi-nolla

Mulla on sama. Oma väri tuntui hyvältä ajatukselta kasvatusajan, mutta nyt kun koko pää on luonnollisen värinen, vetyperoksidi kiinnostelee kummasti. Taian silti sinnitellä kesän yli - nyt jo huomaa, miten paljon aurinko muuttaa tukan väriä. Ehkä sitten oon elokuussa megablondi.

Eeva Kolu

Nainen puhuu hulluja! Just katoin, että sulla oli älyttömän hyvän värinen tukka!

Eeva Kolu

Ai niin ja Lauralle viel, et kyä se siitä. Se oma tukka näyttää harmaalta just siks, kun siellä latvassa on se väri. Kun se kasvaa kokonaan pois, niin ei se tukka enää näytä harmaalta :)

Tai no, ehkä oon vaan harhainen. Mulle just kampaaja yritti hienovaraisesti vihjailla, että "ootsä ikinä ajatellut värjätä tätä hiusta, kun meillä suomalaisillahan tää on tämmönen maantienharmaa..." En tiedä oliko taustalla ajatus siitä, että mun tukka on ruma, vai siitä, että värjäävä asiakas tuo enemmän ropoja kassaan. Joka tapauksessa, itse en enää lähtis väriorjuuteen, on tää vaan niin heleppoo! Mutta jos haluaa värjätä, niin mitäpä sitä kituuttelemaan.

Hertta
Lilou's Crush

Suus kii, nainen, se on superhyvä!! nih! usko mua ja Eevaa!

annemi

Itse kasvatin tukkaa vuoden, sain puolet omasta väristä takaisin ja tein kompromissin. Pyysin kampaajaa säilyttämään oman värin siihen asti kun sitä oli ja loppuun tukkaan värinpoisto, tuli kiva kesätukka :) 

Laura P...
Tyylitietotoimisto

Värjäämättömällä tukalla on myös aivan oma tahto! Itse viime kesänä kovan kasvatusurakan jälkeen luovutin. Meni hermot! Käsitelty tottelee vaan niin paljon paremmin.

Nim. Kolme pyörrettä päälaella...

N (Ei varmistettu)

Jep, mä luovutin puolen vuoden jälkeen. Käsittelemätön hius myös rasvoittuu ihan eri tahtia kuin vaalennettu. Ja valuu liruna pitkin päätä. Turhamaisuus voitti.

Hertta
Lilou's Crush

Tuo on muuten totta -kun omat raidat alkaa ylikasvaa, on tyvi, ölllgghhh, tosi nopsaan rasvainen.

tänään, huomenna.

Mitä sä höpiset, mäkin katsoin tuossa pari postausta taaksepäin että onpa sulla kivan värinen hiuksisto!

Mulla on parasta aikaa käynnissä oman värin kasvatus, ja oon saanut puskettua omaa väriä esiin nyt kymmenisen senttiä. Loppuosa on ihan tummaksi värjätystä puolen vuoden sisään monen monta blondausta kokenutta aivan vaaleaa. Mä en itseasiassa huomaa juurikaan eroa omassa käsittelemättömässä hiuksessa ja tuossa vaalennettussa tuntumaltaan, eikä juuret rasvoitu yhtään sen nopeammin kuin ennenkään. Mikä on kyllä pieni ihme, koska kampaajat on aina maininnut mulla olevan liukas ja hento hiuslaatu...

No, kuiteski, mä oon ainakin ihan fiiliksissä siitä, että ei tarvitse kärsiä enää juurikasvuhelvetistä, ja kyllä tää oma väri vain jotenkin päästää sen muun luonnollisen väritykseni paremmin oikeuksiinsa. Voi olla, että joskus esim. talvella muhitan tähän poispeseytyvillä suoraväreillä jotain kivaa sävytaittoa, tai laitan latvaan vaaleita raitoja, mutta koko päätä en enää hapeteväreillä värjää. Vaikka toisinaan on kyllä ikävä tummia hiuksia, myönnetään..

Vierailija (Ei varmistettu)

Minä kasvattelin kaksi vuotta omaa väriä takaisin, leikkelin aina kasvun mukaan latvoista vanhoja blondauksia pois. Kerran vetäsin vähän reilumalla fiskarsilla ja jouduin kampaajalle kerittäväksi. Nyt on olkapäille asti oman väristä takkua ja olen kyllä oikein tyytyväinen. Oma väri on aika sävyisä itsessään, välillä jos innostuu hopeashampoolla pesemään, niin luonnolliset raidat vaan korostuu (ei mitään sinisen violettia bingomummoraitaa).

Käsittely on vähän helpompaa, mikä on tavallaan myös ikävää. Värjätty hius oli karheampi ja kiharsi tukkaa. Nyt on lähinnä epämääräistä sotkua ja epäsäännöllistä lainetta. Päänahka on paremmassa kunnossa ilman värjäyskierrettä, eikä tukka rasvoitu sen nopeammin kuin ennenkään. Kyllähän oman väristä tukkaakin voi käsitellä niin, ettei se liimaudu pitkin päätä.

Maija Kangasluoma

Mä taas tein kompromissin: mulla on pohjalla oma väri, johon noin kerran puolessa vuodessa laitatan vaaleita raitoja. Toimii oikein hyvin, kun ei tarvitse olla ihan se tasainen maantienruskea mutta toisaalta juurikasvukaan ei häiritsevästi erotu. Plus rahaa säästyy eikä väriainetta raidoittaessa juuri pääse päänahkaan, mikäli niitä kemikaaleja tahtoo välttää.

laurafree
Laura loves

Ja varmistan vielä, että kukaan ei oo sylkenyt sun päälle kadulla tai spreijannut sua protestiksi tai jotain? Koska toi just ois mun unelma. Että sais maltillisesti raidoittaa.

Okei, tää "saispa"-juttu on aika pimeen kuuloinen musta itsestänikin.. Koska ei kai missään laissa lue, ettei sais. Mutta kun haluais itekin eroon siitä värjäyskierteestä ja päänahka ei syövy kuoliaaks yms järkisyyt :D Ai että. Taidan kääntyä Kangasluoman viitoittamalle polulle <3

Hertta
Lilou's Crush

Kangasluoman viitoittama polku on erihyvä. Noudatin viitoitusta piiitkään, kunnes kampaajani esitteli viimeksi jonkun hämmentävän värikäsittelyn jonka nimi oli tyyliin "blondefun" tai jotain yhtä älyvapaata, mutta joka teki just sen mitä toivoin: ei värjännyt, mutta auttaa pitämään poissa ei-toivomani punaisen pigmentin. Ja sen mun probleeman eli tyven rasvoittumisen. Samaan hauskuuteen taidan kallistua seuraavalla visiitillä. "Vain kampaajani ja minä sen tiedämme..."

Maija Kangasluoma

Sylkemistä ei tietääkseni ole tapahtunut, sen sijaan olen saanut pariinkin otteeseen spontaaneja kehuja hiusväristäni. Kyllä mäkin ensin mietin, että olenko luopio, jos lähden sörkkimään sitä vaivalla hankkimaani luonnollista väriä - mutta toisaalta ketä muuta se kiinnostaa kuin mua. Tämä tuntui sopivalta kompromissilta turhamaisuuden ja luomuilun välissä. Vaikka kyllä mäkin välillä haaveilen sellaisesta kiiltävästä tummanruskeasta tukasta, jollainen mulla oli vuosia. Mutta kun kaikkea ei voi saada, prkl.

Kommentoi