Viisi kuuta

Ladataan...
Laura loves

Kulu, vauvavuosi, kulu. Ihan oikeasti, te olette seuranneet tätä sivusta: eihän teidänkään mielestä ole voinut kulua vasta viittä kuukautta?! Tekee mieli käyttää holtittomasti välimerkkejä, koska eihän tämä nyt jumalauta voi pitää paikkaansa. Ei se aika kulu. Ei se vaan kulu. Jos Uljas täyttää koskaan vuoden, ... äh, en edes keksi tarpeeksi radikaalia juhlintatapaa.

 

Mutta niin: nyt hän on viisi kuukautta. Puettuna hervottomaan kuosicocktailiin -- pinkkiin ja palluroihin, mustavalkoisiin raituloihin (Liisa ompeli nämä ihanat haaremihousut), joita sokeakaan ei yhdistäisi keskenään. Muita faktoja viisikuisesta Uljaksesta:

  1. Nukkuu yöunia noin klo 20-06.15 (helvetens kevätvalo!) ja herää parin tunnin välein "syömään" (luputtamaan onnellisena äitinsä rintaa, koska ei usko muutoin saavansa enää unen päästä kiinni). Uskomattoman hyvänä yönä saattaa nukkua neljän tunnin pätkän, huonompana herätä tunnin välein koko yön (tämä on paljon yleisempää kuin hyvät yöt).
  2. Nukkuu kehnosti  päiväunia (aamupäivällä ja alkuillasta äitinsä rakkaalla rinnalla puolisen tuntia, keskipäivällä vaunuissa minuutilleen kaksi tuntia jos ne liikkuvat - muutoin herää reteästi hymyillen noin tunnin kohdalla lounasravintolassa ja pilaa harmoniset ruokailuhetket).
  3. On natustanut muutamia maissinaksuja ja imeskellyt parsakaalia.
  4. On vaihtelevasti rento hekottelija ja hermoheikko kitisijä. Mutta edeltävä lause nyt pätee 90% maapallon ihmisistä muutenkin, eiks niin.

 

Kauniin kuvan otti ystäväni Mari. Oi sitä onnenpäivää, kun tuo blondiini paukahti silloisen kotimme eteiseen kuvauskalustonsa kanssa. Hänet oli pestattu kolumnikuvaamaan minut, ja kuvaamisen lomassa aloimme jutustella. Huomasimme tulevamme mainiosti toimeen. Meistä on tullut sekä työhuonekavereita että tovereita myös vapaalla. Kenenkään, siis kenenkään, kanssa ei voi äitiystilittää kuin Marin. Lisäksi hänen kanssaan on mitä antoisinta keskustella muun muassa kirjallisuudesta, mielenterveysongelmista, seksistä, kuntoilusta ja rasvoittuvasta otsatukasta. Hää on törkeän fiksu ja törkeän seksikäs. Lähes ärsyttävää! Mari ai lav jyy.

Share

Kommentit

Vierailija M (Ei varmistettu)

Meillä pentu oli siihen ekaan viiteen kuukauteen hyvä nukkuja - sitten tuli hampaat ja unet lyhenivät noihin tunnin pätkiin hyvin pitkäksi aikaa. Sain itse tosi paljon apua Elizabeth Pantleyn "The no-cry sleep solution"-kirjasta (suomeksi Pehmeä matka höyhensaarille) ja nykyään meillä nukutaan taas puolikkaita öitä. Ei mikään yhden yön taikakeino, mutta toimi meillä riittävän nopeasti, kun vain tajusi miten haluaa toimia noiden lyhyiden unien kanssa ja mikä se ongelma on alunperin ollut.

iitukka

Yllättävää, musta kun tuntuu blogia seuranneena että JO. Mieti, se on melkein puolet ekasta vuodesta. Mun kuopus täyttää viikon päästä vuoden, mutta mä juhlin vasta sitä kun se oppii kävelemään... Selkä väärällä saa taluttaa kaiket päivät kun ei enää konttaaminen kelpaa, muttei kävelykään vielä onnistu. Muuten seuraa armoton kitinä ja valitus, jota oon onneks vuoden aikana oppinu tehokkaasti suodattamaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta joo, sen sanon että sillä kokemuksella mitä viimeiseltä vuodelta on vauvan ja kaksivuotiaan kanssa kertynyt, niin EI ENÄÄ IKINÄ.

vilppumaan erika (Ei varmistettu) http://ihmeitavilppumaassa.blogspot.fi/

Siis ei oo totta! Poukkasin tänne jotain reittiä ihan summan mutikassa, ja täällä puhutaan mun vanhasta lukiokaiffarista kauniisti! Maailma on pieni, Mari huippu ja täällä on Uljas, jolla melkosen diippi katse! Huippua! Tuun tänne uudelleenkin :)

Vierailija (Ei varmistettu)

http://www.designshopoutlet.com/category/106/hoo, tsekkaas tuolta esim Olga mekko! Ihana!

Mulla ovat molemmat lapset valvoneet joka h...tin yö jopa 2,5v asti. Tuon ikäisenä molemmat söivät alle kahden tunnin välein ja maito ei missään nimessä riittänyt ainoaksi ravinnoksi sitten 2,5 kk:n jälkeen. Päiväunet nukkuivat ulkona vaunuissa tai jos itsekin nukkui, niin vieressä. Se oli muuten aivan ihanaa, ottaa päikkärit! Molemmat lapsista lähtivät kävelemään 9-10 kk:n iässä, joten jo puolivuotiaana liikkumisen taidot olivat hyvät. Ja sama meno on jatkunut, siis se liikkuminen. On ollut ihana elää vauvaelämää ja on ihana viettää myös päiväkoti- ja koululaisen elämää. Jokainen hetki, myös väsyneenä, on antanut jotain. Kaikkea hyvää ja ihanaa vauva-aikaa!

marile

Kiitos kauniista sanoista. Ite oot! Ja Erika, kannattaa tulla uudelleen. Täällä on parhaat jutut.

Kommentoi

Ladataan...