You won't meet a tall dark stranger - eli järkinaisen tarot-manifesti

Ladataan...
Laura loves

Ensin faktat tiskiin: rakastan tarot-kortteja. Ne ovat suunnilleen parasta maailmassa. Heti sipsien, Justin Timberlaken virneen ja leikkokukkien jälkeen.

Sitten taustat: olen akateeminen, melko rationaalinen, Hesburgerilla käyvä, vaalilautakunnassa istunut, anti-huuhaa-muija.

Mitenkö tämä kombo oikein toimii? Erittäin mainiosti, kiitos.

Kaikki minut tuntevat voivat tässä vaiheessa sulkea korvansa. Tai siis silmänsä. Tai klikata Hesaria lukemaan. Olen vuosien varrella laatinut henkilökohtaisen tarot-manifestin, joka alkaa tulla selkärangasta -- ja tutut ovat sen kyllä kuulleet. Manifestin muotoilu on tapahtunut ihan vahingossa, olosuhteiden pakosta. Niin usein "harrastan taroteja" -lausunto saa nimittäin vastaukseksi rapsakkaa mitähelevettiä -taivastelun tai järkyttynyttä toljotusta. En lähde sepustamaan tarotien historiaa -- sen voi luntata helposti muualta verkosta. En myöskään puhu muiden puolesta -- siksi kyseessä on henkilökohtainen manifesti. Jääkiekkofaneilla on kullakin omat perustelunsa lajin hienoudelle, kuin myös hevosharrastajilla. Porsliinin maalaajilla. Steppaajilla. Ja jes, taroteihin rakastuneilla. Tämä on minun.

 

1) Tarot-kortit ovat itsetuntemuksen työkaluja. Ja jos minulta kysytään, parhaita lajissaan. Vertaan taroteja aina mustetahratestiin. Jos et pidä mustetahratestejä epäluotettavana humpuukina, et pidä tarotejakaan. Kyse on siitä, mitä ihminen itse sattuu näkemään kuvassa. Millaisia tunteita se herättää. Yksilöllinen, ihmeellinen prosessi.

2) Eli tarkennetaan vielä: tarot-kortit eivät ole pelottavia tai omituisia. Tarot-kortit eivät ennusta tulevaisuutta. Kortit kertovat? Ehei. Sinä kerrot. Sinä voit ennustaa tulevaisuuttasi ("Saatan aloittaa ensi vuonna oikeustieteen opinnot"), kortit eivät. Tarot-kortit ovat kuvia kiiltävällä pahvilla, eivät mitään mystisiä taikakapistuksia. Mystiikkaa ja taikaa on ihmismielessä ja ihmiselämässä. Kortit eivät kerro mitään, mitä ei ole olemassa. Kortit eivät kerro, mitä sinulle tapahtuu ensi viikolla tai ensi vuonna. Tajuat sen varmasti itsekin. Ei tässä mitään hulluja olla. Ensi viikolla tapahtuu sitä, mitä haluat tapahtuvat (menet kahvilaan) tai jotakin sattumanvaraista (isäsi ajaa kolarin ja katkaisee kätensä). Taroteilla ei ole mitään käsitystä asiasta.

3) No mitä helvettiä. Mitä niillä sitten tehdään? Mitä tarot-kortit sitten tekevät? Kortit voivat nostaa esiin tiedostamattomia tunteitasi ja antaa suunnan kimurantissa tilanteissa. Niiden kanssa voi miettiä mennyttä, nykyhetkeä tai tulevaa. Pohtia työtilannetta. Suhdetilannetta. Ystävyyksiä, rakkauksia. Sitä, olisiko se uusi koti oikea vai väärä juttu.

Paiskaan tähän nyt satunnaisen esimerkin. Oletetaan, että vaiheilet sitä, haluatko joskus lapsia. (Eli kuulut siihen 80% urbaaneista kolmekymppisistä, jotka eivät tiedä, onko Flow-festareilla käyminen vai kakkavaipoissa uiminen kivempaa, ja voiko niitä tosiaan yhdistää.) Puntaroit aihetta tarotien äärellä ja poimit 78 kortin joukosta sattumalta tällaisen:

 

No okei, ensinnäkin tajuan nyt, ettei tuossa kuvassa ole edes pariskuntaa tuomassa lasta kastettavaksi! Vai onko? No, tämä on oivallinen esimerkki: lapset ovat pyörineet omassa päässäni viime vuodet niin tiuhaan, että näen niitä kaikkialla.

Mutta jos tuossa nyt siis olisi lapsi, tai olisit nähnyt niin, reagoisit korttiin intuitiivisesti tietyllä tavalla: Apua! Meille siis tulee lapsi, kato ny! Iik, jännää! Aika liikkistä! (Johtopäätös: ajatus siis kutkuttaa myönteisellä tavalla. Ehkä oletkin valmiimpi kuin luulet.) Tai sitten mietit: Hyi helvetti! Kato, tommonen pimee huone ja niillä on toi lapsi tossa ja ne näyttää ihan surkeilta, siis just noin meille kävis, parisuhde tuhoutuis ja masennuttais ja.. (Johtopäätös: Ehkä et ihan oikeasti halua niitä lapsia. Tai halua niitä just nyt.)

Esimerkkini oli nyt typerällä tavalla mutkat suoriksi vetävä, mutta sait ehkä käsityksen. Ei ole korttia, joka kertoo yksiselitteisesti yhtään mitään. Mutta on kortteja, jotka herättelevät mieltäsi.

 

4) Jokainen on oma tarot-tulkitsijansa. Ventovieras ei tiedä elämästäsi mitään. En usko selvännäkijöihin tai muihin intuitiivisesti erityislahjakkaisiin tyyppeihin. Vain sinä tunnet elämäsi. Harjaantuneempi voi tulkata korttien arkkityyppejä ja universaaleja merkityksiä, mutta kortissa esiintyvä hevonen voi tarkoittaa jollekin pahinta pelkoa, toiselle suurinta rakkautta -- yhtä oikeaa tulkintaa ei ole. Tulkinnan tekevät ihminen ja hänen tarinansa. Kaveri, joka tuntee sinua enemmän tai vähemmän, on toisaalta mahtava tarot-apu. Hän osaa vinkata, mistä voisi olla kyse tai esittää oikeita kysymyksiä. (Toki nekin kertovat tietysti myös kysyjästä itsestään.)

Tarot-korttien kuvilla on kylläkin historiansa ja merkityksensä. Tarot-pakkaa hankkiessa kannattaa ehdottomasti hankkia tulkintaopas. Se antaa ajateltavaa ja lataa kortteihin lisää merkitystä. Inspiroivien teosten määrä on loputon. Taroteja voi käyttää myös apuna luovassa kirjoittamisessa tai päiväkirjan kirjoittamisessa. Kuvassa näkyvä Tarot journaling on mahtiopus!

 

5) Miten tarot-korttien kanssa käytännössä leikitään?

Minun oppiäitini opetti, että kortit asetetaan viuhkamaiseen muotoon tasaiselle alustalle (kuvapuoli alaspäin toki) ja poimitaan vasemmalla kädellä, koska se on lähempänä sydäntä ja jotenkin intuitiivisempi. Voisin itse pohtia, että vasenkätinen taas voisi poimia oikealla kädellä. Se käsi, joka ei kirjoita, ei ole niin rationaalinen ja järjen kahlitsema. Ja sitten huomaisin, että olen nyt astumassa huuruterritoriolle ja tahraamassa järkinaisen imagoni. Ja yliviivaisin tämän, mutta jättäisin kuitenkin näkyville.

Kortit poimitaan sattumanvaraisesti, intuitiivisesti. Väärää tarot-korttia ei voi nostaa. Valitset aina oikein. Tää on siitä hyvä laji. Omituista kyllä, yleensä kun antaa kätensä harhailla korttiviuhkan yllä, tulee tunne, että toi se on. Just toi se on. Keskity. Syvenny siihen, mihin etsit vastausta tai selvennystä. Häly hiivattiin. Mieti, mieti, mieti, mieti sitä, mitä haluatkaan miettiä.

 

Ja loppu onkin freestylea: tee ihan mitä vaan, mikä inspiroi! Nosta sattumanvaraisesti päivän kortti ja ota vastaan sen sanoma. Meditoi sitä koko päivän ajan. Nosta vaikka kepeä Narri ja syvenny siihen, miten voisit kehittää iloista, riemukasta elämänasennetta ja muistaa huumorin hirveissäkin tilanteissa.

Tee tarot-pöytiä eli korttiasetelmia. Näihin löydät ohjeita mistä tahansa alan opuksesta. Kymmenen kortin kelttiläinen risti on klassikko, jolla voi tutkailla elämäntilannettaan laajasti. Missä mennään, missä oltiin, mikä hiertää, mihin kannattaa tarttua, mihin saatetaan päätyä. Siis saatetaan, koska retki sinne jonnekin on sinun ohjailtavissasi. Sanotaan, että kelttiläisen ristin viimeinen, eli "Mahdollinen lopputulos" -kortti olisi vaikka tämä.

Jos ei ole aikaa kelttiläiseen ristiin, esimerkiksi kolmen rinnakkaisen kortin Mennyt - nykyhetki - tuleva -setti on hyvä. Sitä voi rakentaa vaikka rakkauselämän tai työn tai minkä vaan pohjalta, tai ottaa teemaksi koko elämäntilanteensa laajemmin.

 

 

6) Okei, olen myyty! Mistä näitä pakkoja hankitaan ja minkä valitsen? Kirjakaupoista, huuhaakaupoista (sori!), netistä tietty. Tarot-pakkoja on joka lähtöön: löytyy Liisa Ihmemaassa -taroteja, Star Wars -taroteja (no en tiedä, luulisin..), ties mitä teemapakkoja. Kaikissa on kuitenkin 78 korttia, jotka koostuvat neljästä maasta (lantit, sauvat, kepit ja maljat - joomätiän - ihan niinku pata, hertta, jne) ja 22 Suurten salaisuuksien kortista -- kaikki sekoitetaan keskenään. Klassikkokuvituksia on muutamia, minusta ainoa oikea on Rider-Waite (jonka tyyliä tämän postauksen fotoista voi vaklata). Muut ovat minun silmääni törkeän rumia ja ihan väärän näköisiä. Vaikka vain symboliikka merkitsee, haluan kiintyä kortteihini ja rakastaa niiden yksityiskohtia. Rider-Waitessa tuo toivomus täyttyy.

 

 

Huom! Olen täysin tietoinen, että monelle harrastajalle tämä on aivan liian maallinen lähestymistapa korttien maagiseen maailmaan. On myös täysin hyväksyttävää paneutua tarotien historiaan ja nojautua niiden historiallisiin tulkintoihin. Yhtä antoisaa ja ajatuksia herättävää sekin on. Jos on avoin ottamaan taroteilta vastauksia -- jos et oikeasti halua tehdä päätöstä vaan antaa korttien päättää jotakin puolestasi -- voi myös antautua niille kokonaan. Mutta minä olen liian rationaalinen moiseen.

Tämä maallinen lähestymistapa ei tarkoita sitä, etteikö korttien kanssa pelaaminen olisi kaikessa epämystisyydessään uskomattoman tunteikasta puuhaa. Olen vetänyt pieniä tarot workshopeja ystäväpiirille sun toiselle, eikä yksikään sessioista ole sujunut kyynelittä. Aina joku itkee. Taas pitää saman tien hälventää mystistä vibaa: en tarkoita, että joku hillittynä ja hallittuna tunnettu ihminen murtuu ja sekoaa kammottavien korttien äärellä, vaan että joku tunteidensa kanssa hyvin kosketuksissa oleva ihminen antaa tilaa jollekin uudelle ajatukselle. Ehkä mä en haluakaan asua enää Turussa. Mutta tarotien äärellä ei siis tarvitse pelätä joutuvansa hypnoosiin tai muuttuvansa mitenkään holtittomaksi. Ihan oikeasti, jotkut pelkäävät sellaistakin..

Tarot-korteilla on myös historiallista painolastia, jonka vuoksi jotkut saattavat esimerkiksi luulla niiden olevan ristiriidassa kristinuskon tai muun jumaluskon kanssa. Niinku paholaisen pakanatouhua. Minun maltillisessa maailmassani eivät kyllä ollenkaan -- enkä usko, että oikein kellään muullakaan. Koska tarotit eivät tosiaan ole mitään taikakaluja, jotka jumaltyyliin yläviistosta kertovat faktoja tai totuuksia. Jesus loves the tarot, I'm sure.

 

 

Huh. Kylläpä rönsyilee. Ja pääsin vasta alkuun. Näillä eväillä pakkaan tänään kassiin tarot-pakkani (tai siis yhden niistä) ja polkaisen Turun satamaan. Siellä odottaa uskollinen ja uutuudenkarhea Viking Grace (ihan kiva laiva muuten! Analyysi later!), kymmenen pulppuilevaa naista (joita myös ompelukerhoksemme kutsutaan) ja ainakin miljoona pulppuilevaa pulloa. Sitten tulkitaan, tutkitaan ja puidaan piskuisissa hyteissä omaa elämää - ja ehkä vähän muidenkin, kokonaiset 23 tuntia. Tästä tulee kivaa. Ja kyyneleitä.

 

 

Psst! Merkinnän alussa on muuten lempikorttini, Hirtetty, jonka tatuoimista ihooni olen harkinnut jo vuosikymmenen verran. Hirtetty edustaa asioiden tarkastelua yllättävältä kantilta. Luovia, rohkeita ratkaisuja. Vapaapudotusta. Ihmiselle, jonka persoonan perusta on kontrollifriikkiys ja siihen liittyen kuperkeikka ja muu pää alaspäin oleminen pelottavinta ja kammottavinta maailmassa, Hirtetty on urheuden, vapauden ja onnellisen elämän symboli. Sillä ei ole mitään tekemistä konkreettisen hirttämisen tai kuolemisen kanssa, mutta paljonkin tekemistä pelkojen nitistämisen ja luutuneiden käsitysten kukistamisen kanssa.

Voi, kun lukijoissa olisi edes yksi tarot-hullu, joka kertoisi oman lempikorttinsa. 

 

Share

Kommentit

jermia
Itärajapakolainen

Sain ite kesällä ekan pakkani. Olen vasta alussa korttien kanssa, mutta jostain syystä suosikkini on vaunut. En osaa sitä perustella edes mitenkään :D

tiia_

Minä, minä, minä! Mulla on monta korttia, joista pidän, mutta tällä hetkellä diggailen erakkoa. Luen sen mieluusti niin, että kaikki lähtee itsestä ja itsensä tuntemisesta. 

Ihan samoja asioita olen minäkin tarot-harrastajana kuullut ja havainnut: monen mielestä se on järistyttävän hämmentävää, että järkevä, akateemisesti koulutettu ihminen voi harrastaa tarot-kortteja. :) Mä olen sitä mieltä, ettei tarot-kortteja oikeastaan voi lukea väärin. Siinä on tosiaan enempi kyse elämän tulkinnasta ja vivahteiden etsimisestä eikä mistään maagisesta ennustamisesta. (Mun lempikirja aiheesta on muuten Seventy-eight Degrees of Wisdom, jonka on kirjoittanut Rachel Pollack. Ihan huippu!)

laurafree
Laura loves

Vaunut ja Erakko kuuluu myös mun suurimpiin suosikkeihin kummatkin! Voi että, mahtavaa!

Ja niin just, aivan aivan aivan juuri noin, kuten Tiia sanoit! Väärin ei voi lukea eikä maagisesta ennustamisesta oo kyse. Ja kirja hankintaan, ai että!

Hosuli
Hömppäblogi

Hmmmmmm. Kiinnostavaa. Mulla oli aika monta noista listatuista ennakkoluuloista. Eipä ole enää. Kuulostaa ihan hauskalta puuhalta, vähän niin kuin keittiöpsykologialta ystävien kesken. :) Siitäkin on usein apua päätösten tekemisessä ja itsetuntemuksessa jne.

pinka (Ei varmistettu)

oi mikä miellyttävä postaus!
oma korttipakka on vielä hankkimatta, osittain siksi että korteista katsominen on vuosien ajan ollut minun ja vanhan tätini yhteinen riitti. useimmiten tunnun nostavan sauvoja (voiko niin sanoa?). suosikkikortteja on tietysti ne jotka antavat ajatuksen pitkästä tummasta miehestä ;)

Vierailija (Ei varmistettu)

Kiitos paljon, mielenkiintoinen ja avartava ja ennen kaikkea ihanan pitkà kirjoitus! Sun kirjoitusta on niin mukava lukea, ettà tavalliset blogimerkinnàt meinaavat loppua aina kesken. Taidan jàttàà oikein lukijapalautetta: ehkà tàssà voisi olla vastaus taannoiseen blogikriisiisi? Ettà entà jos aina toisinaan kirjoittaisit tàllaisia pidempià katsauksia Laura Lovesin pààn sisààn? Aiheet voi valita aika randomisti, koska ihmiset jotka tykkàà sun tyylistà tykkàà varmasti, vaikka kirjoittaisit suhteestasi villasukkiin. Musta tàà esim. oli mielenkiintoisinta pitkààn aikaan tààllà, vaikka se kàsitteli aihetta, josta en ollut (huom. perfekti!) aiemmin erityisen kiinnostunut. Joudun ehkà lukemaan lisàà tarot-korteista, mutta sillà vàlin toivon juttuja vaikkapa aiheesta Laura & Astrid Lindgren.

Tykkààn silti kovasti myòs sun tuokikuvista.

OdotuksestaOnneen

Oh, tarot. Tuo ihana mystinen, mutta ei kuitenkaan yhtään mystinen maailma. Itselläni on oshon pakka, joka ei ole perinteinen vaan ihanan taiteellinen ja niiiin kaunis. Rakastan katsella kortteja uudelleen ja uudelleen. Ja uppoutua kuvien mystiikkaan, ja siihen että samasta kuvasta löytyy joka katselu kerralla jotain ihan uutta. Riippuen ihan fiiliksestä :) Äitilläni on tuo sama pakka kuin sulla ja sitäkin tulee aina pohjoisessa ollessa selailtua.

Tämän hetken suosikkikortti on ehdottomasti tämä:

 

Kuva täältä ja samaisesta paikasta löytyy myös "selitys" kortille.

Lisää kuvia tuosta pakasta löytyy google haulla

annam_
anna k.

Olipa mielenkiintoinen juttu! Itseäni kortit ovat kyllä kiinnostaneet, mutta omaa pakkaa en ole vielä hankkinut. Täytyypä tutkia asiaa :)

hanksik
¿Por qué no?

Ite oon lukenu taroteja siitä asti, kun lainasin ne ensimmäisen kerran kirjastosta. luin niitä silloin paljon maagisemmalla tavalla, mutta nykyään todella realistisesti ja todellakin ajatuksella, että mitä itse haluan nähdä korteissa? Minulle kortit ovat tärkeä suunnannäyttäjä, että kun en itse osaa ilmaista, mitä haluan, niin kortit auttavat minua näkemään esimerkiksi kahdesta asiasta sen, kumpaa haluan selkeästi enemmän, haluan sen sitten myöntää sen itselleni tai en.

Lempikorttini ovat alusta asti olleet Torni ja Paholainen. Ne kuvastavat mielestäni uuden romuttumista mutta myös uuden syntymistä. Pidän ajatuksesta, että jonkin vanhan on ensin "kuoltava", ennen kuin uutta voi tulla tilalle. Mutta aina jotain uutta tulee tilalle, ja sen nämä kortit ovat minulle opettaneet. :)

Pitääkin tästä lukea kortteja pitkästä aikaa, kiitos muistutuksesta! Tekstisi oli todella hyvä läpivalaisu tarotien maailmaan.

solja
Muualla

En voi valitettavasti nimetä lempikorttiani, koska en ole ikinä koskaan ollut yhtään missään tekemisissä tarot-korttien kanssa. Tämän kirjoituksen luettuani ihmettelen, että miten olen pärjännyt näinkin pitkään ilman! Rationaalisena ja akateemisena astrologia-loverina olen aivan myyty. Oma korttipakka hankintaan ja heti!!

Vadelmia (Ei varmistettu) http://appelsiinimyssy.blogspot.com

Aloittaisin tuon kolmoskohdan kortin kohdalla itsetutkiskelun siitä, että mielestäni kuvan naisella on samanlainen Cupcaken takki kuin tyttärelläni. http://1.bp.blogspot.com/-YJ2FpkGy1NI/Uj9vE4nJq1I/AAAAAAAAKXs/NIDJyQd_uq...

Voisi vetää syvällisiäkin tulkintoja tästä, mutta oikeastaan olennaisin johtopäätös tässä vaiheessa on, että pitäisi muuten ostaa takki itsellenikin eikä pelkästään lapsille. Lapsilla kyllä piisaa takkeja, mutta enpä voi heidän vaatteisiinsa pukeutua. Iso villapaitani oli kyllä eilen ihan mukava kirpeälläkin syyssäällä, mutta tänään kovassa vastatuulessa melkein yhtä tyhjän kanssa.

drug prices (Ei varmistettu) http://pharmcanads365.com/

Great weblog here! Additionally your site quite a bit up very fast!
What host are you the usage of? Can I am getting your
associate hyperlink in your host? I want my site loaded up as quickly as yours lol

n0ir (Ei varmistettu) http://ihmiskohtalo.blogspot.fi/

Oi, tarotit! Nyt alkoi melkein harmittaa, että myin kesällä oman pakkani kirppiksellä. Joskaan en ollut "ennustanut" enää vuosiin.

Lukioaikana ennustelin lähes päivittäin yksin ja ystäväni, joka minut tarotien ihmeelliseen maailmaan tutustutti, kanssa. Toivotuin kortti oli ylläripylläri - Rakastavaiset. Kun ei ollut rakkautta eikä poikaystävää, se kortti aikasta usein ilmestyi pakasta. Miestä se ei valitettavasti elämääni saattanut niin nopeasti kuin olisin toivonut, mutta yritystä kyllä oli ;)

Kerran ennustin pojalle, jonka kanssa olin ensimmäisillä treffeillä. Minkähänlaisen kuvan hän minusta sai... Jälkikäteen hän kyllä kertoi, että olisi halunnut pussata minua, muttei uskaltanut. Ehkä taroteja siis kannattaa kokeilla ekoilla treffeillä! Ottaa mukaan ne kahville tai ravintolaan ;)

n0ir (Ei varmistettu) http://ihmiskohtalo.blogspot.fi/

Ai niin ja piti vielä sanoa lempikortista! Ehkä se oli se Rakastavaiset silloin lukioaikana + kaikki maljat, jotka edustivat rakkautta. Sen sijaan hirtetty, torni, erakko, kuolema jne. olivat ne "pelätyt" kortit silloin :D Veikkaan, että olisin nyt hieman eri mieltä, mikäli vielä taroteja käyttäisin.

Ja kiitos hei kivasta postauksesta :) Tuli kyllä niin hauskoja muistoja mieleen! Ja tosiaan se harmitus, että nyt joku muu käyttää minun korttejani jossain päin Suomea...

Mä en jostain syystä ikinä nosta pakasta mitään muuta kuin keppejä ja lantteja! :D Eri toten yhdeksän pentaakkelia ja keppikuningatar vainoavat kaikkia lukujani.

Lemppari varmaan ois kaikessa korniudessaan aurinko. Se oli ensimmäinen iso kortti, jonka aikanaan sain ja se jotenkin rohkaisi yrittämään enemmän silloisen puntaroitavan asian kanssa! Ja sitten kaikki menikin hyvin! Jäi hyvä fiilis. Aurinko paistoi.

Heidi_S (Ei varmistettu)

Vasta luin tämän juttusi, kun olin lykännyt sitä pituuden takia. Kiitos, että kirjoitit tästä aiheesta!

Itse olen lukenut vaihtelevasti jo viitisentoista vuotta kortteja. Toisinaan niitä tulee luettua enemmän, toisinaan taas ovat hyllyllä pidemmänkin aikaa. Aina kun jossain tulee korteista puhetta ihmiset yllättyvät, kun kerron niitä lukevani. En hirveästi mainosta asiaa juurikin noiden listaamiesi ennakkoluulojen takia. Ensimmäinen kysymys "paljastuksen" jälkeen kun usein on: "Voitko ennustaa minulle joskus?". Ennustamiseen en ole kortteja käyttänyt kuin ehkä ihan alkuaikoina silloin joskus teininä. Nykyään haen korteista uusia näkökantoja ja peiliä omille ajatuksilleni.Paitsi uutena vuotena, jolloin katsotaan korti vuodelle sekä jokaiselle kuulle. Välillä asiat selkeytyvät hienosti, toisinaan (ehkä silloin kun en ole uskonut korttien ehdotuksia) tuntuu että kortit kettuilevat ja syytävät pöytään mitä älyttömämpiä yhdistelmiä. Aikuisopistolla olen joskus käynyt jonkun korttikurssinkin, vaikka tuntuu, että kirjojen kera kortteja käyttämällä oppii niistä ihan yhtä paljon.

Lempikorttini nykyään taitaa olla Torni, joka lupaa muutosta. Teininä se oli luonnollisesti Rakastavaiset, jota kyllä välillä salaa edelleen toivon :D

Kommentoi

Ladataan...