Ladataan...
Laura loves

Uskottelin itselleni pitkään, ettei Net-A-Porterin tämän sesongin ale koske minua, koska mikään normaalimitoitettu vaate ei tule puoleen vuoteen mahtumaan päälleni. Mutta sitten muistin kategoriat scarves, hats ja cardigans. Klik, klik ja klik. Paketti on vasta matkalla Turkuun, mutta yhtä neljästä ostoksistani odotan suuremmalla kiimalla kuin muita.

Lähes kaksi metriä Vivienne Westwoodia, silkkiä ja villaa, rievunohueksi hinkattu & harsoiseksi kulutettu Union Jack! Valmiina kieputettavaksi kaulaan. Voi ristus, miten odotan sitä hetkeä. Olen tämän niiiiiiin velkaa 15-vuotiaalle itselleni, joka lähti yliopistoon opiskelemaan englantilaista filologiaa vain, koska Blur oli niin hyvä bändi.

Näitä on vielä jäljellä NAPin salessa 40 prossan alennuksella, ota huivista kiinni ennen kuin se on liian myöhäistä!

Share

Ladataan...
Laura loves

Kymmenen litraa maissikeittoa keitetty (tämän ihanan lohtukeiton resepti pitää joskus jakaa, vauvanruokaa aikuisille, parasta!). Kolme feta-pinaattipiirakkaa leipaistu. Hippileiri, olemme valmiit. Älkää kertoko osallistujille eli syöjille, että apukokki oli koko prosessin ajan munasillaan... Vaikka hipeille se olisi kai täysin ookoo.

Kovasti viime vuonna julistin viipyväni tänä vuonna leirillä pidempään, mutta niin vain olemme taas sumplineet aikataulumme sellaiseksi, että ehdimme paikalle tasan vuorokaudeksi. Ehkä ensi vuonna sitten... Tai sitten sosiaalisuusasteeni nyt vain on sellainen, että ajatus pidemmästä viipymisestä tuntuu aina liian ahdistavalta -- vaikkei sitä sitten paikan päällä koskaan olekaan.

Jostain sieltä maaseudun syrämestä ajetaan huomenna Hämeenlinnaan, jossa taas lauantaina juhlitaan Sulon 2-vuotissynttäreitä sukulaisten ja kummien kera. 40 leivosta tilattu, yksi piirakkasavotta vielä edessä.

Kesäretkeily & joka yö eri yöpaikka = parasta.

 

Ps. Blurrattu versio heikkohermoisille lukijoille, silvuplee! Taas on pedofiliaa kitketty maailmasta urakalla.

Share

Ladataan...
Laura loves

Juhannusaatto oli suloinen -- sellainen täydellinen saaristopäivä, jota talvella on miltei kivuliasta muistella. Saimme siis Peipposeen viisi kivaa vierasta, jotka toivat mukanaan kylmälaukkukaupalla herkkuja (ja saippuakuplia). Hermoilin etukäteen, ettei kukaan voi viihtyä pikkutönössämme ja karuilla kallioilla, mutta taisivat sittenkin viihtyä! Minä painuin nukkumaan jo keskiyön jälkeen, mutta eräskin neiti Oona hipsi petiinsä vasta auringon jo noustua viideltä. Kyllä se nuoriso jaksaa!

 

Juhannuspäivänä tihutti vettä. Pelattiin terassilla yatzya, otettiin pitkät päiväunet ja vedettiin kaksin käsin sipsejä ja naksuja ja lisää sipsejä ja naksuja.

Share

Pages