Skitsofreenikko Köpiksessä

Mulle kävi viikonloppuna Köpiksessä jotain niin kiusallista, että pakko jakaa se teille. Nauran tälle edelleen ääneen!

Harrastin nuorempana unissakävelemistä. Pitkään aikaan sitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Ainakaan tietääkseni? Aikoinaan kun asuin kotona, äiti on muun muassa herännyt yöllä siihen, että joku rymistelee kotimme alakerrassa, vaikka kaikkien makuuhuoneet oli silloin yläkerrassa. Äiti oli kävellyt alakertaan ja löytänyt mut meidän eteisen kaapista pissalta. Olin kaiken lisäksi samaan aikaan nauranut hysteerisesti. Kyllä. Kyykkypissalla meidän eteisen isossa vaatekaapissa minne mahtuu menemään sisälle. Kaikkien perheenjäsenten kenkien päälle. Luultavasti olin ainoa ketä se seuraavana aamuna nauratti.

Ton meidän Lettukestit radio-ohjelman lisäksi mä härväilen arkipäivät yhdessä levy-yhtiössä. Viime perjantaina julkaistiin useilta eri artisteilta uusia sinkkuja ja mun tehtävä on lähettää ne Encoder nimisen ohjelman kautta eri medioille eteenpäin. Käytiin Köpiksessä perjantai-iltana yhdellä keikalla. Väsymys rupes painamaan jo puolen yön aikaan, joten ei muuta kuin hotellille pötköttään. Noin 2-3 aikaan yöllä mä herään siihen, et ”mä saan tekstarin meidän toimarilta, et niitä biisejä ei ole lähetetty” ja mä lähden välittömästi aivan älytöntä ravia hotellin aulaan tästä asiasta räyhäämään. Tässä mun unessa siis ilmeisesti näiden biisien lähettäminen oli sen respan tyypin homma.

Ensinnäkin, meidän hotellihuone oli 9 kerroksessa aivan viimeinen huone. Hissille oli kävelymatkaa jo aika pitkästi, koska piti kiertää koko 9. kerros. Olen siis kävellyt heräämättä koko kerroksen läpi ja mennyt hissillä alas resepsuuniin. En muista meidän keskustelun alusta mitään, mutta muistan että jossain kohtaa alan korottamaan sille respan työntekijälle ääntä ja englanniksi syyttelemään häntä, että  ” YOU WERE SUPPOSED TO SEND THOSE SINGLES TROUGH THE ENCODER..”  Muistan myös luetelleeni hänelle artistien nimet, mistä oli kyse. Tää respan yövuorolainen katsoo mua haavi auki, et onko tänne 5 tähden Marriot hotelliin tosissaan laskettu sisään tämmösiä LSD-nistejä vai mikä tää juttu on? Onko työkaverit järjestänyt tänne jonkun piilokameran? What is Encoder?

Samaan aikaan kun mä selitän hänelle mikä on Encoder ( kun hän ei luonnollisestikaan ymmärtänyt yhtään mistä mä puhun) alan yhtäkkiä heräämään tilanteeseen. Tajuan, että oon unissaan kävellyt hotellin respaan ja sekoilen tässä kaiken lisäksi yöpaita päällä. En tiedä kummasta se työntekijä oli enemmän haavi auki, mun sekoilusta vai mun vaatetuksesta. Tajuan seisovani varpasilleen respassa mun vaaleanpunainen pitsiyöpaita päällä minkä alla mulla ei ole MITÄÄN. Siitä näkyy täysin läpi ja edessä oleva v-aukko on napaan asti. Tajuttua tilanteen mulla teki mieli kaatua suorilta jaloin selälleen siihen kivilattialle ja esittää kuollutta, koska mua ei oo ikinä elämässä hävettäny näin paljoa. Se, että pissasin joskus koulussa housuun ei oo kyllä mitään tähän verrattuna.

Seuraavaksi alkaa pahoittelu tilanteesta. Alan sönköttään sille kundille, et anteeks, mut mä taisin nyt sekoilla jotain unissaan, ja että harrastan tätä unissakävelyä jonnin verran. Kundi on edelleen haavi auki. Sit lähden käveleen hissille ja tajuan et eihän mulla oo korttia. Hotelleissa kun pääsee alas ilman korttia, mutta ylös ei. Enhän mä nyt ole korttia ehtinyt ottaa mukaan, kun olen noussut sängystä tuli perseen alla, koska asia oli erittäin urgent. Ei muuta kuin takaisin tiskille, että voisitko tehdä mulle uuden kortin? Se helvetin pitsihepene päällä. En pysty sanoin kuvailemaan paljon mua hävetti.

Unissakävelyssä hullua on se, että sä et siinä tilanteessa tajua yhtään mitä sä teet, mutta sä muistat jälkeenpäin että mitä on tapahtunut. Tai mä ainakin muistan. Mulla on jäänyt jokaisesta unissakävelystä joku kela päähän minkä pystyn jälkeenpäin kelaamaan, et mitäs äskön muuten just tapahtu. Kaikkea siitä ei muista mutta suurimman osan. Hullua. Aiemmin mun unissakävelemiset ei oo ollu tämmöstä, et mä meen puhumaan jotain älyttömyyksiä. Mä en edes tiennyt, että unissaan voi käydä noinkin pitkiä keskusteluja ennen kuin herää. Ajattelin että sekoilu, nauraminen ja joku mumina on vain mahdollista. Aiemmin mun unissakävelyt on ollut erityyppisiä sekoiluja mihin ei oo liittyny muita ihmisiä. Nyt kun asian kirjottaa ylös niin täähän on itseasiassa todella pelottavaa ja täähän kuulostaa ihan mielipuolisen skitsofreenikon käytökseltä? No mun snäppiseuraajat sen on varmaan jo huomannutkin, että sitä kai se melkein on hereillä ollessakin.. Yhtä sekoilua selvinpäin.

Mun elämä on ollut lähiaikoina aika hektistä ja oon nukkunu tosi huonosti. Yleensä kai stressi voi tämmösen sekoilun laukaista. Luin aiheesta netistä, kuinka  ” Lasten unissakävelyn taustalla ei yleensä ole psyykkisiä häiriöitä, mutta aikuisilla siihen voi liittyä psyykkiset ongelmat. Unissakävely ei ole sairaus, eikä se ole merkki mielenterveysongelmista, mutta aikuisen kannattaa kuitenkin kääntyä lääkärin puoleen.” Ok. Oliko tää joku kehotus?

Onko täällä muita hulluja jotka kävelee unissaan ja hauskoja tarinoita niistä? Aina sanotaan, että unissakävelijää ei saa herättää. Miksei? Kyllä mä ainakin toivon, että se respan tyyppi olis läpsässy mua naamalle et nainen herää nyt, mitä sä oikeen selität?

 

Ps. Huomenna maanantaina Lettukestien uudet jaksot Suplassa heti aamulla kello 6.00! Voimia maanantaihin <3

 

 

Share

Kommentit

Kiti
Katso tarkemmin

Apua. :D Hauskaa ja pelottavaa samaan aikaan. Jos sama tapahtuu toiste, ehkä siitä kannattaa jutella lääkärille, mutta ehkä tää kerta selittyy stressillä yms.

Mä kävelin lapsena unissani. Mulle ei jäänyt koskaan muistikuvia siitä. Nykyään vain puhun unissani, melkein joka yö. Välillä herään höpötykseeni, yleensä herätän vain mieheni. Viime aikojen hauskin lause oli marisevalla äänellä parahdettu; "Mä sain vaan ihan pienen jäätelön!!" Vakavat huolet mulla öisin. :D

vainlauraollilajutut

Hauskaa ja pelottavaa nimenomaan. Pelottavaa musta enemmän! Mä luin tosta et monilla ei jää muistiin mitään et mitä on tapahtunu. Mut mä muistan et lapsenaki mä muistin kaiken jälkeenpäin. Ihanku pystyis jonku videon kelaamaan omassa päässään ja käymään sen uudestaan läpi. Onhan toi nyt ihan sairasta. Ehkä tää hektinen elämäntilanne + se, että siinä oli useampi viinilasillinen alla näyttäytyi sitten tällä kertaa noin. Mut periaatteessa hyvä että se tapahtui hotellissa. Jos olisin kotona lampsinu yöpaita päällä tonne pakkaseen niin... en tiedä mitä olisin tehnyt :D

Hahahah toi jäätelö. Onneks ei sen vakavemmat huolet oo ollu!

Riia Meikkipää

I feel you!! Todella tutun kuuloista menoa. Nyt mulla ollut seesteistä melko pitkään ( mitä nyt viikko sitten putosin sängystä unissani ja löin pääni ja selkäni, jossa nyt hiusmurtuma ), mutta ymmärrän sun unisekoiluja niin.

Olen itsekin lähtenyt hotellissa ulos huoneesta ja istunut käytävällä kun en ole tiennyt missä olen ja mikä on mun huone. Näytin varmasti vaan känniseltä siellä ja sain sääliviä katseita osakseni. Koputtelin oviin yöpaita päälläni ja joihinkin oviin useamman kerran, koska en tientenkään muistanut mihin olin jo koputtanut. Heräsin vasta kun mun ystävä oli herännyt huoneesta, ja tajusi ettei mua näy ja lähti etsimään. 

Näitä unisekoiluja on mulla lukuisia ja siis ihan aikuisena. Mulla ne liittyy aina stressiin ja siihen että päässä on liikaa asioita. 

Pelottavaa joo. Mutta ihan oon mielestäni täysjärkinen silti ;-)

Tsempit ja kauniita unia. 

laalaaxoxo (Ei varmistettu)

Apua :D todellakin kuulostaa samaan aikaan tosi pelottavalta että maailman hauskimmalta! Varo vaan ettei löydy videota youtubesta missä sä riehut pitsipaidassa :D noeih onneks oli 5 tähden hotelli ni ehkä ne ei kehtaa ;D hehheh

Mulla oli varsinkin nuorempana noita unissäkävelyhommia, nykyään saatan vaan herätä esim. omasta kylppäristä istumasta pöntön kannen päällä tyylikkäästi seinään nojaten ja havaita et oon repiny paloja vessapaperista (huom! puhtaita) ja heitelly niitä ympäri kylppäriä ja eteistä. Yks hauska tarina mulla on kyl nuoruudesta ku olin yläaste ikäinen ja asuin vielä vanhempien luona. Oon siis unissani "heränny" keskellä yötä, pukenu jonkun todella erikoisen asukokonaisuuden päälle, juossut meidän keittiöön, napannut jotain aamupalaksi ja mumissut että nyt myöhästyn bussista ja lähteny kävelemään ulos ovesta. Onneks mun isä oli heränny tähän mun keittiössä kolistelemiseen ja kuullu vaan kun ovi käy ja se tietenki nopeesti heitti aamutakin päälle ja lähti mun perään, sillä se oli arvellu et laura salee unissakävelee. No onneks en ollu ehtiny ku pihan poikki ku iskä juoksi mut kiinni ja alkoi herätellä "et hei tajuutko paljonko kello on, bussit ei vielä kulje, on keskiyö et tuu nyt vaa takas kotiin nukkumaan" siinä vaiheessa sit havahduin mitä oli tapahtunu ja mietityttää/naurattaa et mistäköhän ja missä vaiheessa oisin löytäny itseni :D

Itse kyl tiedostan et liittyy varmasti unissakävelyt mun unilääkityksiin. Oon siis tosi nuoresta asti ollu tosi vaikee uniongelmien kanssa ja saanu sit lopulta nukahtamis/unilääkettä ku koulussa käynnistä ei meinannu tulla mitään ku nukahtelin joka paikkaan päivisin. Nää unissakävelyt on siis ilmaantunu vasta noiden lääkekokeilujen jälkeen joteen oon tehny tämmösen johtopäätöksen!

Toinen unissakävelijä (Ei varmistettu)

Jotenkin kummallista, miten paljon piti tekstissä teroittaa upeaa pitsihepenettä ja "valtavaa varustusta" (tulee btw miehen elimet mieleen, ei suinkaan rinnat). Jos huomiota et rinnoillesi tarpeeksi saa niin tuskin sitä blogistakaan kannattaa lähteä etsimään, vähän hämmentävää lukijana :)

Ihmettelijä (Ei varmistettu)

Nyt on kyl pitää kysyy tältä kommentoijalta, että missä kohtaa tekstissä on puhuttu valtavasta varustuksesta tarkoittaen sillä rintoja tai sukupuolielimiä?! Mun mielestä sanaa valtava ei tuossa yhteydessä edes käytetty ja varustuksellakin viitattiin siihen yöpukuun mikä kirjoittajalla oli päällä. Suosittelee treenaan vähän lukemisen ymmärtämistä ennen ku lähtee heittää typeriä ja turhia kommentteja.

Pakko viel lisätä, että kuulostaa jotenki tosi tutulta. Ei itse tarina, mutta tuo älyttömien juttujen tekeminen unissaan. Mun mies välillä touhuu unissaan mitä ihmeellisimpiä juttuja. Sil ainaki liittyy yleensä nää jutut stressiin ja siihen, että on tullu nautittuu alkoholia edeltävänä iltana! Veikkaan että näin sivusta seuraajan silmin tilanne on paljon hauskempi ku itse unissakävelijän :D

dotsdotsjonna
Polka dots

(toinen unissakävelijä) Vai luitkohan itse tämän tekstin keskittyen nimenomaan pitsiyöpaitaan ja muihin varustuksiin?

Ihan hillitön tarina. Pelottava kyllä, mutta ah kun pärskin täällä töissä ja oon onnellinen omasta toimistosta. Maanantain pelastus:D

Itse en kävele unissa, mutta puhun kyllä ja köyn ihan keskusluita. Oon useammankin kerran saanut kuulla poikakaverilta, että "mutta mehän puhuttiin tästä viime yönä!" Joko siis käyn ihan suhteellisen älyllisiä keskusteluita unissani tai sitten kysessä on poikakaverin juoni, jossa se muka puhuu kaikki mälsemmät asiat mun nukkuessa.

CougarWoman
CougarWoman

Toinen unissakävelijä: koska se nimenomaan korostaa tilanteen noloutta entisestään. 

T: Nimimerkki myöskin pitsi"unelmassa" ja muuten kommandona itsensä hotellihuoneestaan aamuyön tunteina ulos lukinnut. (Tosin alkoholilla oli osuutta asiaan, ja erehdyin ovista, kun tuli pissahätä. :D) 

vainlauraollilajutut

Hei mielensäpahoittaja. Mä en ole missään kohtaa tuonut esille mun kuppikokoa enkä millään tavalla tietääkseni kirjoittanut, että mun "valtava varustus" oli esillä respassa? Enkä ole myöskään luonnehtinut pitsiyöpaitaani upeaksi. Taitaa nyt sun lukutaidossa olla häikkää.

Mun mielestä vaan tästä tilanteesta teki entistä koomisemman se, että olin siellä astetta seksikkäämmässä yöpaidassa jossa minä EN todellakaan normaalisti julkisilla paikoilla kulje. Ei ole tarvetta hinkkejäni respan sedille esitellä. Harmi, että 2 x mainittu pitsihepene päällä sai sinut pahoittamaan mielesi. 

Tuulihattu

Apua :D Toivottavasti respa uskoi ja ymmärsi ettet ollut ihan tietoisessa tilassa... 

Kävelin lapsena paljon unissani, ja muistan kyllä esim. kerran heränneeni herätyskelloon siten että seison huoneeni nurkassa kirjahyllyn vieressä. Sitä sen sijaan en muista kuinka aika pienenä olen mm. kävellyt saunaan ja pyrkinyt ulos etuovesta. Nekin melkoisia saavutuksia koska olen silloin selviytynyt kaksista portaista ja useista ovista ja kynnyksistä. 

Nykyään puhua pälpätän unissani ihan helvetisti. Sellainen höpinä aamuöisin on ihan normaalia mutta kun on stressiä alan huudella vaikka mitä pitkin öitä, itkeä ym. Poikaystävä joka usein valvoo myöhään vastailee välillä ja joskus kuulemma onnistuu pitkätkin keskustelut. Saatan esim aloittaa kysymällä "entäs se paita" johon hän vastaa "mikä paita" ja lopulta raivoan "miten et muka tiedä". Aamulla ei mitään muistikuvia... että joo.   

MARI L
Rakkautta & Mamarkiaa

Voi apua! Ihan kauheeta ja kauheen hauskasti kerroit sen, koska repeilin ääneen lukiessa! Kiitos kun jaoit kokemuksen :)

Juttelen puoliunissani aika paljon ja se häpeä, kun tajuaa että on sanonu just jotain aivan hölmöä on aina ensimmäisenä mielessä. Saatan kertoa veijareista hyllyn päällä, ja muuta myös skitsofreenistä läppää. 

JaanaJ (Ei varmistettu)

Neurologi voi selittää sulle, että kyse on sairaudesta nimeltään parasomnia ja tarkalleen ottaen unissakävely. Itse olen saanut tähän diagnoosin- stressi pahentaa tilannetta. Neurologi Christer Hublin on yksi parasomnian asiantuntijoista. Unissakävely aikuisena on "normaalia" jos on kävellyt unissaan myös lapsena.

Siiri / Pilkettä-blogi (Ei varmistettu) http://blogit.kauneusjaterveys.fi/pilketta/

Hahaha, olipa tarina! :D Sainpahan minäkin vähän piristystä ankeaan päivään. ;)

Itsellä stressi ja kiire vaikuttaa uuniin, heräilen enemmän ja nukahtaminen on vaikeampaa. Lisäksi näen usein työaiheisia unia....

Mimmuli (Ei varmistettu)

Ahhahahahhaha :D
Joo siis itsehän kävelin lapsena ja vielä edelleen aikuisena. Olen keittänyt unissaan kahvit, mennyt suihkuun tms. Paras ja ehkä se pelottavin on se, että seisoin kehän varrella odottamassa bussia töihin. Kello oli 03:30. Kuitenkin se että olen pukenut ja sinne kävellyt (noin 400 m) kotoa, kunnes tajusin sen jotenkin että ei, ei sitä bussia tule ja sitä bussia ei tule koska kello on 03:30 eikä kuitenkaan 07:30. Eikun kotiin nukkumaan. Välillä on hieman jännittänyt että josko jään yksin asuvana ulos kodista tms jos avaimet unohtuu. Mutta onneksi toistaiseksi sellasta ei ole käynyt.

vainlauraollilajutut

Hei kiitos kaikille teidän unissakävelytarinoista! Ääneen sain naureskella näitä :D <3 

Kommentoi